Edellä todettiin, että rahoitusvastikkeen verovähennysoikeuden rajaus ei ole järkevä yhteiskunnan eikä asuntosijoittajan näkökulmista. Minkälaisia verotuksellisia muutoksia sitten kannattaisi tehdä?
Seuraavassa esitetään muutamia vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Kukin ehdotus vaatii toki huomattavasti syvällisempää analyysiä, joten näitä kannattanee tulkita enemmänkin keskustelunavauksina. Mahdollinen muutos voi olla myös yhdistelmä näistä.
Yksinkertaisin ratkaisu rahoitusvastikkeen vähennysoikeuden rajauksesta seuraaviin ongelmiin olisi toimia päinvastaisesti eli asettaa tuloutusvaihtoehto ensisijaiseksi ja poistaa rahastointimahdollisuus tai sallia sen käyttö vain poikkeustilanteissa. Tällä olisi useita positiivisia vaikutuksia. Osalle sijoittajista tämä tarkoittaisi tuottovaatimuksen laskemista, osalle sen pysymistä samana. Nettovaikutus on kuitenkin laskeva. Tämä lisää rakentamista ja tarjonnan lisääntymisen seurauksena vuokrien laskua. Rahastointimahdollisuuden poisto takaa yksityishenkilölle verotuksen jaksottamisen yhtiölainan yhteydessä. Tämä tasapuolistaisi asuntomarkkinoiden toimijoiden verokohtelua. Rahastointi tulisi kyseeseen vain esimerkiksi suurissa peruskorjaushankkeissa, joissa muut tuloksentasauskeinot eivät hyvästä suunnittelusta ja ennakoinnistakaan huolimatta riittäisi.
Toinen ehdotus on järjestää yksityishenkilöiden asuntosijoitusten verotuksen lykkääminen jollain muulla tavalla. Tällainen tapa voisi olla osakesäästötilin laajentaminen asunto-osakkeisiin.
Yksityishenkilöt voisivat tällöin ostaa tai mahdollisesti siirtää sijoitusasuntonsa osakesäästötilille.
Tämä mahdollistaa lykkääntymisedun riippumatta siitä käytetäänkö yhtiölainaa vai henkilökohtaista lainaa. Myöskään taloyhtiön kirjanpitokäytäntö ei yhtiölainan kohdalla vaikuttaisi.
Edellisen ehdotuksen positiivisten vaikutusten lisäksi tässä asuntojen verotusta tuotaisiin lähemmäs muita, asuntomarkkinoiden ulkopuolisia sijoitusmuotoja. Osakesäästötilille
sijoitettaville asunnoille olisi myös mahdollista asettaa ehtoja esimerkiksi luovutusvoittoveron väistämiseen liittyen.
Kolmas ehdotus on rajoittaa vähennysoikeutta vain tuloutettujen laina- tai tonttiosuuksien kertasuoritusten osalta. Tämä poistaisi ehkä merkittävimmän poikkeuksen muihin sijoitusmuotoihin nähden.
Neljäs ehdotus on poistaa asunnoilta varainsiirtovero. Tämä olisi pieni kädenojennus sijoitusasuntojen verokohtelulle, sillä se parantaisi verotuksellista asemaa asuntomarkkinoilla suhteessa kiinteistöihin. Varainsiirtoveron poisto on kuitenkin yksityishenkilöiden asuntosijoitusten verotuksen kokonaisuudessa huomattavasti pienempivaikutteinen, kuin ehdotukset yksi ja kaksi.
Varainsiirtoveron poisto hyödyttäisi myös omistusasujia. Yhteiskunnan kannalta varainsiirtoveron poisto pienentäisi omistusasuntojen transaktiokustannuksia, millä taas on positiivinen vaikutus esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen.
Viides ehdotus on rajoittaa vähennysoikeuden muutos koskettamaan vain sellaisia sijoituksia, joissa sijoituspäätös eli asunnon osto tehdään veromuutoksen jälkeen. Tämä ei poistaisi mitään aiemmin käsiteltyjä ongelmia, mutta se ehkäisisi markkinoille todennäköisesti syntyvän häiriötilan sijoittajien myydessä yhtä aikaa omistuksiaan. Ehdotus olisi myös veropolitiikan uskottavuuden kannalta hyödyllinen. Tällöin valtio voisi viestittää, että investointien verokohtelu on ennustettavaa.
Kuudentena ehdotuksena on, että verotuksen muutoksessa lähdettäisiin liikkeelle luovutusvoiton väistämiseen liittyvistä erikoistapauksista. Näitä voi syntyä rahoitusvastikkeen tuloutuksen ja oman asumisen sekä asunnon perintönä tai lahjana siirtymisen seurauksena. Aiemmin todettiin, että omassa käytössä ja tuota käyttöä ennen tai jälkeen vuokrakäytössä olleen asunnon luovutusvoiton verovapauden menettämiseen liittyy ongelmia. Tästä johtuen verovapauden menetys voisi kuitenkin olla esimerkiksi osittainen. Vastaavasti perintönä tai lahjana siirtyvään asuntoon, jonka rahoitusvastikkeet on tuloutettu, voidaan asettaa jonkinlaisia veronkiristyksiä. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi veroasteen nosto sen mukaan, kuinka kauan asunto on ollut vuokralla. Tämän ehdotuksen hyvänä puolena on, että sen avulla voidaan vaikuttaa rahoitusvastikkeen yhteydessä esiintyviin poikkeavuuksiin yksityishenkilön verotuksessa, mutta vaikutukset esimerkiksi asuntomarkkinoihin ovat hyvin pienet – toisin kuin koko vähennysoikeuden poistamisessa. Koska vaikutukset asuntomarkkinoihin ovat pienet, säilyvät myös rakentamisesta seuraavat verotulot.
Verotulot luultavasti jopa hieman kasvaisivat, kun esimerkiksi sijoitusasunnon luovutusvoittoon kohdistuisi joka tilanteessa jonkin asteinen vero.
Viimeisenä ehdotuksena on yksityishenkilöiden asuntosijoittamisen verokohtelun parantaminen.
Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi luopumalla vuokratulojen verotuksesta.
Asuntojen verokohtelun parantaminen ohjaisi yksityishenkilöiden sijoituksia asuntoihin, mikä lisäisi toimijoiden määrää, rakentamista ja siis kilpailua vuokra-asuntomarkkinoilla. Tästä seuraava vuokrien lasku olisi vuokralaisten näkökulmasta hyvä asia. Verotus olisi myös lähempänä omistusasumista, josta ei tarvitse maksaa veroa. Rahoitusvastikkeen vähennysoikeuden rajoituksestakaan ei tarvitsisi käydä keskustelua, sillä vähennystä ei olisi mahdollista tehdä, kun verotettavaa tuloakaan ei muodostuisi. Tuloutetun rahoitusvastikkeen lyhennykset tosin tulisi lisätä hankintahintaan, muuten verotus suosisi rahastoitavaa vastiketta asunnon myynnin yhteydessä.
Yksityisten asuntosijoittajien asema suurempiin toimijoihin nähden joka tapauksessa tasoittuisi, sillä näillä on jo nyt hyvät mahdollisuudet säädellä verotustaan. Verokohtelun parantaminen toisi asuntosijoittamisen lähemmäs myös muiden sijoitusmuotojen verotusta, kun huomioidaan aiemmin esille tuotu asuntosijoitusten heikohko verotuksellinen asema. Asuntosijoittajien vuokratuloista kertyvien verojen menetyksiä korvaisi lisääntyvästä rakentamisesta seuraavat verotulot. Lisääntyvä asuntotarjonta yhdistettynä laskeviin vuokriin tekisi tuetun vuokratuotannon todennäköisesti suurelta osin tarpeettomaksi, mikä vähentäisi siihen käytettäviä yhteiskunnan menoja ja vähentäisi epäkohtia vuokralaisvalinnassa. Yhteiskunnan kannalta yksityishenkilöiden vuokratulojen verotuksesta luopumisen nettotulot voisivat hyvinkin olla positiiviset etenkin, kun huomioidaan kaikki välilliset vaikutukset ihmisten asuinolojen ja -ympäristöjen paranemisesta työvoiman saatavuuteen asti. Tämä ehdotus on mahdollista toteuttaa myös osittaisratkaisuna eli osittaisena verovapautena tai asteittain, niin että aluksi verovapaus on pienempi ja kun vaikutuksia nähdään, voidaan verotusta edelleen keventää tai tarvittaessa kiristää aiempaan tasoon.
Lopuksi on syytä huomioida muutama seikka. On selvää, että verotuksen kiristäminen tai helpottaminen muuttaa pääomien kulkua eri sijoitusmuotojen sekä esimerkiksi eri kaupan ja teollisuuden alojen välillä. Sijoitusasuntojen rahoitusvastikkeen vähennysoikeuden säilyttäminen ei sinänsä ole mikään itseisarvo, pääomien liikkumista voidaan verotuksella ohjata muihinkin kohteisiin. Sen sijaan on tärkeää, että verokohtelu on tasapuolista kaikille asunto- sekä sijoitusmarkkinoilla toimiville, verotuksella ei tarpeettomasti rajoiteta yhteiskunnan toimintaa ja parhaassa tapauksessa sillä edistetään yhteiskunnalle tärkeiden asioiden toteutumista.
Lähteet
LAINSÄÄDÄNTÖ
Arvonlisäverolaki (1501/1993) Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) Kirjanpitolaki (1336/1997)
Laki asuintalovarauksesta verotuksessa (846/1986) Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) Laki osakesäästötilistä (680/2019)
Laki tuloverolain muuttamisesta (1546/2015) Sijoitusrahastolaki (213/2019)
Tuloverolaki (1535/1992)
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta (HE 203/1992)
OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ KHO 1978 II 564 KHO 1978 II 564 KHO 1971 B II 556 KHO 1988 B 508 KHO 1990 B 558 KHO 1993 B 519 KHO 1993 B 520 KHO 1995 B 521 KHO 2001:2
KHO 2.12.2004 T 3113 KHO 2015:99
KIRJALLISET JA VERKKOLÄHTEET
A-Kruunu. 2021. Vantaan Tikkurilan keskustaan 129 A-Kruunun vuokra-asuntoa. Tiedote.
5.1.2021. https://www.a-kruunu.fi/uutiset/vantaan-tikkurilan-keskustaan-129-kruunun-vuokra-asuntoa
Alanen, Sinikka & Vuorenalusta, Asko. 2007. Kiinteistöyhteisön hallinto ja kirjanpito rakentamisesta asumiseen. Kiinteistöalan kustannus Oy. 467s.
ARA. 2020a. ARA-tuotanto 2019. Selvitys 1/2020. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
https://www.ara.fi/download/noname/%7B0D33D53E-1ACA-48F5-B2D5-EB01E8DFBD43%7D/155845
ARA. 2020b. Vuokrataloyhteisön vuokranmäärityslaskelma. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
https://www.ara.fi/fi-FI/ARAasuntokanta/ARAvuokraasunnot/Vuokranmaaritys/Vuokralaskuri(355). 20.4.2021 ARA. 2021a. Rakentamisen hinta. Normaalit korkotukilainoitetut vuokra- ja
asumisoikeushankkeet. 3/2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/ARAtuotanto/Normaalien_vuokra_ja_asoasuntojen_ra rakentamis_hinta. 20.4.2021
ARA. 2021b. ARAn tuet. Hakuohje 2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset. 20.4.2021
ARA. 2021c. Valtion tukemassa asuntotuotannossa (pitkä korkotuki) sovellettavat tonttien enimmäishinnat pääkaupunkiseudulla vuonna 2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Tonttihinnat/EtelaSuomi/Paakaupunkiseutu/Paakaupunkiseudun_e nimmaistonttihinnat(29402). 20.4.2021
Bonava. 2018. Bonava toteuttaa 75 asuntoa ICECAPITAL Housing Fund IV:lle Vantaalle. 5.1.2018.
Bonava Suomi Oy. https://www.bonava.fi/tietoa-meista/media/2018/1/bonava-toteuttaa-75-asuntoa-icecapital-housing-fund-ivlle-vantaalle
Eerola, Essi & Lyytikäinen, Teemu & Saarimaa, Tuukka. 2014. Asumisen verotus – katsaus taloustieteelliseen kirjallisuuteen. VATT Muistiot 38. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
41 s.
Eerola, Essi & Saarimaa, Tuukka. 2016. Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen. VATT Policy Brief 3-2016. 8 s.
Eerola, Essi & Saarimaa, Tuukka. 2018. Delivering affordable housing and neighborhood quality: A comparison of place- and tenant-based programs. Journal of Housing Economics 42 (2018) p.
44-54.
Eerola, Essi & Lyytikäinen, Teemu. 2021. Housing Allowance and Rents: Evidence from a Stepwise Subsidy Scheme. The Scandinavian Journal of Economics 123(1) 2021. p. 84-109.
DiPasquale, Denise & Wheaton, William. 1996. Urban economics & real estate markets. Prentice-Hall, Inc. Englewood Cliffs, New Jersey. 378 s.
Huhtala, Ville-Valtteri & Kekäläinen, Antti & Noro, Kirsi. 2017. Asumisen tuet vuokralaisen näkökulmasta. PTT raportteja 257. Pellervon taloustutkimus PTT. Helsinki. 74 s.
Juli Living. 2021. Juli Tikkurilan Verraton. NREP Oy. https://juliliving.com/properties/juli-tikkurilan-verraton. 4.4.2021
Kaleva, Hanna & Oikarinen, Elias & Soutamo, Mikko. 2017. Kiinteistösijoittaminen. 236 s.
Kallunki, Juha-Pekka & Martikainen, Minna & Niemelä, Jaakko. 2019. Ammattimainen sijoittaminen. 8., uudistettu painos. Alma Talent Oy. 347 s.
Kela. 2020. Kelan asumistukitilasto 2019. Toimittaja Hurmeranta, Risto. Helsinki. 62 s.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092976180
Knuutinen, Reijo. 2020. Verosuunnittelun oikeudelliset ja yhteiskunnalliset rajat. Alma Talent Oy.
450 s.
Korkala, Henna. 2019. Näin hallitusohjelman linjaukset osuvat asunnonostajiin: sijoittajille suuri kolaus - ”Laittaa jäitä hattuun”. 01.06.2019. Iltalehti.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a5405dc2-f967-4b58-9e12-9ef19637b0ca
Matinen, Matti. 2020. Selvitys asuntosijoittamisen verotuksen uudistamisesta. Muistio. 29.6.2020.
Valtiovarainministeriö. Vero-osasto. 38 s.
MTV Uutiset, 2019. Suosittujen taloyhtiölainojen verotukseen kaavaillaan tuntuvaa muutosta – näin se vaikuttaa sinun kukkaroosi. 05.06.2019.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suosittujen-taloyhtiolainojen-verotukseen-kaavaillaan-tuntuvaa-muutosta-nain-se-vaikuttaa-sinun-kukkaroosi/7437718#gs.vnyoas
Myrsky, Matti. 2013. Suomen veropolitiikka. Alma Talent Oy. 420 s.
Myrsky, Matti & Malmgren, Marianne. 2014. Elinkeinotulon verotus. Neljäs, uudistettu painos.
Alma Talent Oy. 687 s.
Määttänen, Niku. 2019. Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous. ETLA Raportti No 96.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-96.pdf Niskakangas, Heikki & Viitala, Tomi & Hokkanen, Marja. 2020. Johdatus Suomen
verojärjestelmään. 4., uudistettu painos. Alma Talent Oy. 178 s.
Niskakangas, Heikki. 2017. Rahoitusvastike tuloverotuksessa. Verotus 3/2017. Kustannus Oy Verotus. ss. 251-259.
Niskakangas, Heikki & Knuutinen, Reijo. 2021. Henkilöverotus. Alma Talent Oy.
Nykänen, Pekka & Räbinä, Timo. 2013. Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus. 3., uudistettu painos. Alma Talent Oy. 653 s.
PTT. Asuntomarkkinat 2019 – ennuste. https://www.ptt.fi/ajankohtaista/asuntomarkkinat-2019-ennuste.html
PTT. Asuntomarkkinat 2020 – ennuste. https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/asuntomarkkinat-2020-ennuste.html
Rakennusteollisuus. 2017. Rakennusteollisuus RT:n teemakatsaus: Asuntomarkkinat.
https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/teemakatsaukset/190217_rakennusteollisuuden-teemakatsaus-asuntomarkkinat.pdf Rakennusteollisuus RT. 2021a. Rakennustuotannon arvo vuonna 2019.
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/.
10.4.2021
Rakennusteollisuus RT. 2021b. Tilastot ja suhdanteet. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/. 30.3.2021
Rakennusteollisuus RT. 2021c. Kuviopankki. Rakennustuotannon arvo vuonna 2020.
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/.
25.3.2021
Rakennusteollisuus RT. 2021d. Asuntomarkkinat, asuntotuotanto.
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/Asuntomarkkinat/. 15.4.2021
Räbinä, Timo & Myllymäki, Janne & Myrsky, Matti. 2019. Henkilökohtaisen tulon verotus. 3., uudistettu painos. Alma Talent Oy. 1109 s.
Saarinen, Merja. 2019. Laittaako säätely stopin asuntosijoittamiselle? – ”Veroetu on vain siirrettyä verotusta”. 23.11.2019. Arvopaperi. https://www.arvopaperi.fi/uutiset/laittaako-saately- stopin-asuntosijoittamiselle-veroetu-on-vain-siirrettya-verotusta/1e3ae64b-a366-40ea-a89a-82f46a294b88
Silfverberg, Kalle & Kortelainen, Mikko. 2016. Asuntosijoittaja saa verokikalla valtiolta puhdasta rahaa – laskelma näyttää, miten yksiön ostolla voi tienata 40000 euroa. 25.11.2016. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004881249.html
Sitowise. 2021. Vantaan karttapalvelu. https://kartta.vantaa.fi/. 20.3.2021 Sosiaali- ja Terveysministeriö. 2021. Asumistuet. https://stm.fi/asumistuet
Suulamo, Antti. 2020. Taloyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. 14. painos. Kiinteistöalan Kustannus Oy.
423 s.
Suomen Vuokranantajat. 2020. Vuokranantajakysely 2020.
https://vuokranantajat.fi/markkinatietoa/vuokranantajakysely-2020/
Suomen Vuokranantajat. 2021. Vuokranantajakysely 2021.
https://vuokranantajat.fi/markkinatietoa/vuokranantajakysely-2021/
Tilastokeskus. 2020. Yli puolet viime vuonna myydyistä yksiöistä meni sijoittajille.
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/yli-puolet-viime-vuonna-myydyista-yksiosta-meni-sijoittajille/?listing=simple
Tilastokeskus. 2021a. Kotitalouksien velkaantumisaste.
http://www.stat.fi/til/rtp/2020/03/rtp_2020_03_2020-12-18_tau_002_fi.html
Tilastokeskus. 2021b. Asuntokunnat ja henkilöt asunnon hallintaperusteen mukaan 1970–2019.
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi.html Tilastokeskus. 2021c. Asuntokunnat ja asuinolot 2019.
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_kat_002_fi.html
Työ- ja elinkeinoministeriö, Kirjanpitolautakunta. 2017. Kirjanpitolautakunnan yleisohje asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta 1.2.2017. 36 s.
Vainio, Terttu. 2014. Talonrakentamisen verovaikutukset. Asiakasraportti. VTT.
https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/vtt-kerrostalorakentamisen-tulo_ja-verojakauma-selitystekstit-kesakuu-2014-.pdf Valtioneuvosto. 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. 90 s.
Valtioneuvosto. 2014. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 24.6.2014 nimitetyn pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmasta. 6 s.
Valtioneuvosto. 2015. Ratkaisujen Suomi, Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. 74 s.
Valtioneuvosto. 2019a. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. Helsinki 2019. 211 s.
Valtioneuvosto. 2019b. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki 2019. 213 s.
Valtiovarainministeriö. 2017. Rakentaminen 2017–2018, Rakennusalan suhdanneryhmä 26.9.2017. Valtiovarainministeriön julkaisu – 36/2017
Valtiovarainministeriö. 2019. Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista.
Työryhmän mietintö. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:56. Helsinki. 152 s.
VATT. 2021. Asumisen tukien ja verojen vaikutukset. Valtion Taloudellinen tutkimuskeskus.
https://vatt.fi/asuntomarkkinat. 15.3.2021
Verohallinto. 2020. Eräiden yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen. Antopäivä 1.1.2020.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/77302/er%C3%A4iden- yhteis%C3%B6jen-tulol%C3%A4hdejaon-poistaminen2/#2.3-tulol%C3%A4hdejaon-poistamisen-ulkopuolelle-j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-yhteis%C3%B6t
Verohallinto. 2021. Vuokratulojen verotus. Antopäivä 11.1.2021.
DiaarinumeroVH/8133/00.01.00/2020 https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49336/vuokratulojen-verotus3/
Verohallinto. 2021b. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/ilmoittaminen-ja-maksaminen/veroilmoitus/osakeyhtio-ja-osuuskunta/tuloverotus/
Verohallinto. 2021c. Osakesäästötilin verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/81118/osakes%c3%a4%c3%a4st%c3%b6tilin-verotus/
Verohallinto. 2021d. Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa. Antopäivä 28.1.2021.
Verohallinto. 2021f. Rakennukset – näin verotusarvo muodostuu.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/rakennukset/
Verohallinto. 2021g. Maapohja – näin verotusarvo muodostuu.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/maapohja/
Verohallinto. 2021h. Varainsiirtovero.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/varainsiirtovero/
Verohallinto. 2021i. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/osakeyhtio-ja-osuuskunta/tuloverotus/
Verohallinto. 2021j. Asunto-osakkeen ja kiinteistön remonttikulut – voit vähentää vuokratuloista tietyt kulut.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/vuokratulot/vahennykset/remonttikulut/#ta sapoistot
Verohallinto. 2019. Rakentamispalvelun myynti ja oma käyttö arvonlisäverotuksessa.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/77184/rakentamispalvelun-myynti-ja-oma-k%C3%A4ytt%C3%B6-arvonlis%C3%A4verotuksessa/
Wallenius, Daniel. 2020. Asuntosijoittajat kritisoivat ehdotettuja muutoksia vuokratulojen verotukseen – ”Todellinen riski uudisrakentamisen vähenemiselle”. 17.12.2020.
Rakennuslehti.
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/asuntosijoittajat-kritisoivat-ehdotettuja-vuokratulojen-verotukseen-todellinen-riski-uudisrakentamisen-vahenemiselle/
Wessman, Roger. 2021. Ehdotus asuntosijoittajien verotuksen kiristämisestä voisi tulla vuokralaisille kalliiksi. 9.3.2021. Toinen Aatos Oy / MustRead.
https://www.mustread.fi/artikkelit/ehdotus-asuntosijoittajien-verotuksen-kiristamisesta-voisi-tulla-vuokralaisille-kalliiksi/
Ympäristöministeriö. 2018. Asumisen tuet. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Asumisen_tuet
Ympäristöministeriö. 2020. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma, Työryhmän raportti. 46 s.