Henkinen irtiotto lamasta 1990-luvun puolivälissä
Jyväskylän kaupungin talouden tunnuslukujen korjaantuminen vei odotettua pidemmän ajan kuin 1990-luvun puolivälissä odotettiin. Ra-jun työttömyyden lamauttamassa kaupungissa ei kuitenkaan jääty täysin toimettomana odot-telemaan, että kaupungin toimintaedellytykset paranisivat yksinomaan ulkoapäin tulevien muutosten kautta. Ensimmäisessä vaiheessa kaupungin hallinnossa toteutettiin eri hallin-tokuntia koskeva palveluiden ja toimintojen arviointi- ja mitoitushanke. Suuri merkitys laman henkisestä varjosta irrottautumisessa oli uudella kaupunginjohtaja Pekka Kettusel-la, joka sai puhtia kaupungissa jo käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Kettunen toi tul-lessaan Jyväskylään kaupungille uusia kon-takteja, joita myös hyödynnettiin uusien ke-hityshankkeiden käynnistämisessä. Tärkeää oli, että kaupunginjohtaja Kettunen vaikutti omalla panoksellaan siihen, että Jyväskylässä alettiin aivan uudella tavalla keskustella kau-punkipolitiikasta. Kaupungissa käynnistettiin 1990-luvun puolen välin tienoilla lukuisia eri-laisia hankkeita, joilla pyrittiin vahvistamaan sekä kaupungin säilymistä elinvoimaisena että vetovoimaisena maakuntakeskuksena ja ennen kaikkea kansalliselta asemaltaan merkittävänä yliopistokaupunkina ja osaamiskeskuksena.
Ensimmäisiä toimia, johon Jyväskylässä ryhdyttiin laman ensisokista toipumisen jäl-keen, oli työllisyystilanteen parantaminen.
Kaupunginjohtaja Jaakko Lovén asetti lop-puvuodesta 1992 selvitystyöryhmän, joka ni-mesi itsensä tehtävän mukaisesti elvytystyö-ryhmäksi.815 Kaupungin omat mahdollisuudet toimia työllistäjänä olivat rajalliset, mutta se
saattoi tehostaa elinkeinopolitiikkaansa ja pa-nostaa toimia, joilla parannettiin yrityksien toimintaedellytyksiä. Työllisyyden hoito ja elinkeinoelämän vilkastuttaminen oli hanke, jossa yhdellä yksittäisellä toimella ei ollut merkitystä, vaan lamasta nouseminen edellytti laajaa yhteisvastuuta kaikilta elinkeinoelämän toimijoilta.816
Kaupungin tilaa pohtineella työryhmällä oli varsin selvä näkemys siitä, millaisia toimia Jyväskylässä tarvittaisiin. Kaupungin ja koko seutukunnan kehittämisen toiveet asetettiin vuonna 1987 perustetun Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Oy:n varaan. Yhtiö tarvitsi toimiakseen esitettyjen toiveiden mukaisesti selvästi enemmän varoja yritysideoiden ja tut-kimusprojektien eteenpäinviemiseen. Pääpai-no oli tekPääpai-nologiahankkeissa, mutta systemaat-tista innovaatioiden keräämistä ja hankkeiden tukemista pidettiin tärkeänä myös perinteisten toimialojen kehittämisessä. Uusien yritysten houkutteleminen alueelle edellytti Jyväskylän seudun yhteismarkkinoinnin lisäämistä ja en-nen kaikkea valikoitujen kärkiyritysten vah-vaa esille nostamista. Jyväskylä oli 1980- ja 1990-luvun taitteessa saavuttanut elinkeino-poliittisen yhteistyön edelläkävijän maineen, joka oli osin laman pyörteissä kadotettu. Tämä ilmeni ennen muuta siinä, että keskeiset toimi-jat eivät olleet enää vuosina 1993 ja 1994 har-joittaneet käytännössä lainkaan yhteismarkki-nointia.
Seutukunnan vetovoimaisuus lepäsi työ-ryhmän ja sen valmistelemaa selvitystä kom-mentoineen Keski-Suomen kauppakamarin mukaan seudun vahvuuksia korostavissa toi-missa. Eri asiantuntijat ja toimijat piti saada toimimaan samansuuntaisesti. Keski-Suomen kauppakamarin esityksen mukaan Jyväskylän
332 Kasvun talous 333 Jyväskylän matkailun kaksi kestosuosikkikohdetta: Päijänteelle suuntautuvat turistiristeilyt ja
Harjun Vesilinnan kahvila-näköalaterassi. Yläkuvassa höyrylaiva on saapumassa Jyväsjärveltä Päijänteelle johtavaan kapeaan Äijälänsalmeen 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.
Alakuvassa gorkilaiset vieraat isäntineen Vesilinnan kahvilaterassilla kesällä 1955.
oli panostettava yrityspohjan monipuolista-miseen ja olemassa olevien alojen vahvista-miseen. Keskusteluun osallistuneet toimijat peräänkuuluttivat yksituumaisuutta ja laman hajauttamien voimien uudelleen kokoamista.
Tässä työssä yhteydet yliopistoon olivat kaup-pakamarin mukaan ensisijaisen tärkeät. Tär-keää oli myönteisen, yrittämistä tukevan hen-kisen ilmapiirin palauttaminen. Tässä työssä kaupungin ylimmän johdon tuli tehdä yhteis-työtä elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa.
Kaupunginjohtaja Lovénin asettamaan työ-ryhmän osapuolet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että Jyväskylän kaupungin ydinkeskus-tan ilme piti saada elinvoimaista kaupunki-keskustaa ilmentäväksi alueeksi. Keskustaa piti kehittää kaupallisena keskuksena ja maa-kunnan tärkeimpänä tapahtumakeskuksena.
Päällimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin lykatu -hankkeen loppuun saattaminen. Käve-lykatu -hankkeella oli suuri henkinen merkitys lamasta irrottelevalle kaupungille. Jyväskylän kaupungin oli laadittava myös oma elinkeino-ohjelma, jossa painopisteet ovat tulevassa osaamiskeskusohjelmassa, teknologiahank-keissa, perinteisessä teollisuudessa sekä kult-tuurissa ja matkailussa. Matkailusta kehitty-vänä palvelualana odotettiin toimijaa, joka lisäisi kaupungin houkuttavuutta.817
Jyväskylän kaupunkipolitiikan peruslinjaukset vuonna 1995
1990-luvun puolivälissä Jyväskylässä aloi-tettiin strategisten kuntasuunnitelmien te-keminen, joilla tähdättiin laman jälkeisissä elinkeinopoliittisissa linjauksissa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Vuoden 1995 kun-tasuunnitelma nimettiin Uuden Aallon Jyväs-kylä -asiakirjaksi. Nimivalinnassa toteutettiin sitä perusoivallusta, jota saman vuoden aikana valmistunut kaupungin uusi kulttuuristrategia imagokysymyksen kohdalla oli painottanut.
Asiakirjaa työstettiin kaupungin ylimmän johdon, konsulttiyrityksen, poliittisten päättä-jien ja kaupungin henkilöstön kanssa. Uuden Aallon Jyväskylä oli luonteeltaan visio, jossa kerrottiin millainen on laman varjosta irrot-tautunut elinvoimainen kasvukeskus. Uuden Aallon Jyväskylä oli vision mukaan myös suo-menkielisen kulttuurin ja kansainvälistyvän koulutuksen keskus. Kaupungin tehtävänä oli edelleen tukea hankkeita, joissa tutkimustieto
muutettiin yritystoiminnaksi. Kaupunkipoli-tiikan asiantuntijoiksi haluttiin nostaa myös muut kuin pelkästään poliittiset päättäjät.
Uuden Aallon Jyväskylä -asiakirja oli ide-aalimalli, mutta johon kirjatut toimenpide-esitykset olivat hyvinkin konkreettisia. Kau-pungin koko organisaatiota koskevat keskeiset hankkeet olivat emostrategioita. Visiot kuvat-tiin portaina, joita edustivat Harjun portaat.
Ensimmäisellä askelmalla oli vuosi 1997, jol-loin suunnitelman mukaan Lutakon alueelle oli valmistunut uusi kaava. Seuraavat portaat kertoivat 1990-luvun lopun ja 2000-luvun kes-keisistä investointikohteista.
Uuden Aallon Jyväskylä -asiakirjaa pidet-tiin yleisesti oikean suuntaisena. Asiakirja oli onnistunut siinä mielessä, että siinä esi-tetyt suuntaviivat loivat lähitulevaisuudesta valoisamman kuin mitä vuosikymmenen en-simmäiset vuodet olivat Jyväskylässä olleet.
Tosin asiakirjassa esitettyjä optimisia ajatuk-sia kaupunkitalouden nopeasta elvyttämisestä ja työllisyystilanteen paranemisesta pidettiin epärealistisina.818 Kaupungin taloussuunnitte-lupäällikkö Ari Hirvensalo toppuutteli talou-den nopeasta elpymisestä haaveilevia muis-tuttamalla kunnallistalouden perussäännöistä.
Veroäyrin laskeminen tulisi kysymykseen, silloin kun kaupungin tuloverotus kattaisi in-vestointitarpeen, kun lainakanta olisi vähäinen ja kun vielä suhdannenäkymät olisivat myön-teiset.819
Kaupunkipoliittinen kehittämisohjelma – Jyväskylä-Forum
Uuden Aallon-kaupunkistrategian ydinky-symykseen, millainen kaupunki Jyväskylä haluaa olla, etsittiin vastauksia vuonna 1995 käynnistetyssä Jyväskylä-Laatukylä -kehit-tämisohjelmassa. Kysymyksessä oli punginjohtaja Pekka Kettusen ideoima kau-punkipolitiikkaan keskittyvä hanke, josta muotoutui kansallisesti merkittävä pilotti-hanke. Hanke toteutettiin Espoon Teknillisen Korkeakoulun Miljöörakentamiskeskuksen ja kaupungin yhteistyönä. Viidestä seminaa-rista muodostuneessa kehittämishankkeessa pohdittiin laajasti eri hallintokuntien näkö-kulmista, mitä hyvä kaupunkimiljöö asuk-kaiden ja palveluiden järjestämisen kannalta tarkoitti. Rakennetusta kaupunkiympäristös-tä haluttiin tehdä kaikkia koskeva haaste.820
Keski-Suomen museon kuva-arkistoKeski-Suomen museon kuva-arkisto. J. M. Eriksson.
Jyväskylä-Laatukylä -seminaarisarja otti mallia eurooppalaisesta kaupunkipoliittises-ta keskusteluskaupunkipoliittises-ta. Niin kutsuttuja City Forum -keskusteluja oli käyty erityisesti Saksassa.
Tällaisten keskustelutilaisuuksien tarkoitukse-na oli koota eri kansalaisryhmiä, eri alan asi-antuntijoita ja intressiryhmiä keskustelemaan kaupungin kehittämisen suuntaviivoista ja määrittelemään yhteisiä tavoitteita. Seminaa-risarjan keskeinen sanoma oli, että rakennetul-la ympäristöllä on todistetusti yhteys ihmisten hyvinvointiin, selviytymiseen ja toimintaky-kyyn. Jyväskylä-Laatukylä -projektin päätee-mana oli rakennettu ympäristö, mutta keskus-telujen näkökulma laajennettiin koskemaan kaupungin kaikkia kipupisteitä. Laatukylä -hankkeen onnistumisen mittari oli se, mitä Jyväskylässä tapahtui työllisyyskysymysten ratkaisemisessa.821
Jyväskylä-Laatukylä -seminaarit päättyivät vuoden 1995 lopussa, mutta projektin aikana työryhmien esittämien hankkeiden työstämi-nen jatkui. 1990-luvun puolivälin jälkeen luo-tiin tiivis vuorovaikutusverkosto kaupungin ja asukasyhdistyksien välille.822 Hankkeista haastavin oli Pupuhuhdan asuntoalueen sosi-aalisen ja fyysisen ympäristön parantaminen.
Vuonna 1988 tehty päätös Kauppakadun kes-keisen osan muuttamisesta kävelykaduksi saa-tiin vietyä päätöksen niin, että vuoden 1995 syksyllä vietettiin Kävelykadun viralliset avajaiset. Kävelykadusta muodostui Uuden Aallon Jyväskylän symboli, jonka positiiviset vaikutukset näkyivät nopeasti ydinkeskustan elämän elpymisenä ja uusien yrittäjien asettu-misena kadun varrelta laman aikana tyhjennei-siin toimitiloihin.823
Jyväskylä-Laatukylä -seminaarisarjaa jat-kettiin seuraava vuonna Jyväskylä-Forumeil-la. Forum-toiminnan lähtökohtana oli, että kaupunki kuuluu kaikille sen asukkaille, joten tilaisuuksista odotettiin muodostuvan hierark-kisen kaupunkisuunnittelun rajoja rikkovia innovatiivisia kansalaistapahtumia. Forumin pääsihteeri Ditte Stürmer kiteytti tapahtuman keskeisen idean toteamukseen, että ”Jyväs-kylän ideariihessä Pihtiputaan mummo kato-aa”.824 Keväällä 1996 pääsihteerin jututtamat kaupunkilaiset eivät tosin olleet perillä siitä, mistä Forumeissa oli kysymys. Jyväskylä-Fo-rumista ei muodostunut laajassa merkityksessä ymmärrettyä kansalaisyhteiskunnan keskus-teluareenaa. Seminaarisarjan demokraattista luonnetta perusteltiin sillä, että kaupungissa
asuva ja elävä asiantuntija tai poliitikko edusti yhtä lailla rivikansalaista siinä missä kuka ta-hansa kaupunkilainen. Forumin perusjäsenistö koostui 40–50 henkilöstä ”professorista pasto-riin”.825
Jyväskylä-Forumissa ristiriitoja pidettiin uudenlaisen kaupunkipolitiikan siemenenä.
Uuden Aallon Jyväskylässä kansalaisforum tarkoitti henkisen pääoman kokoamista ta-voitteena toiminta, joka johtaisi avoimeen ja rakentavaan keskusteluun siitä, millainen on hyvä kaupunki. Keskeisenä tavoitteena oli ir-rallisuus kaupungin hallinnosta. Tämä tarkoit-ti käytännössä sitä, että keskusteluja ei haluttu jähmettää ongelmakeskeisiksi, vaan tavoit-teena oli visionäärisyys ja innovatiivisuus.
Jyväskylä-Forumeista muodostui ainutlaatui-nen hanke siksi, että dramaattisen yhteiskun-nallisen murroksen keskellä keskusteluissa ja työryhmissä pyrittiin Jyväskylän osalta ratkai-semaan kaikkia kaupunkeja koskettanut koh-talonkysymys, ”ollako vai eikö olla”.826
Ensimmäiseen Jyväskylä-Forumiin oli kut-suttu esitelmän pitäjäksi saksalainen professo-ri Helga Fassbinder, joka käsitteli puheenvuo-rossaan kaupunkipolitiikan ja -suunnittelun kansanvaltaista luonnetta, mahdollisuuksia ja rajoituksia.827 Myös jatkossa seminaareihin osallistui kansainvälisiä kutsuvieraita. Kau-punki verkostoitui Jyväskylä-Forumin kautta eurooppalaisiin kaupunkeihin ja eri maiden kaupunkipolitiikan asiantuntijoihin. Vuosina 1996–1999 Jyväskylä-Forumeissa käsitel-tiin kaikkia tärkeitä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun kehittämisen kannalta keskeisiä teemoja. Tilaisuuksissa puhuttiin nuorisosta, ikääntyvistä ihmisistä, seutuyh-teistyöstä, työllisyydestä, elinkeinoelämästä kulttuurista ja kunnalliselämän tabuista. Vii-meinen varsinainen Jyväskylä-Forum järjes-tettiin toukokuussa 1999.828
Jyväskylä-Forumeita jatkettiin vuosina 2000–2001 valikoitujen erillisteemojen muo-dossa. Tilaisuuksissa keskityttiin pohtimaan yleistä hyvinvointia lääketieteen, liikunnan ja mielenterveystyön näkökulmasta. Varsi-naisten Jyväskylä-Forumeitten keskeistä antia pohtineen Ditte Stürmerin mukaan tilaisuudet edustivat uudenlaista kunnallista toimintakult-tuuria, jossa yhteistyö ja yhteishenki olivat päällimmäisiä innovatiivista ajattelua eteen-päin vieviä voimia. Forumeitten arvovaltaa ja samalla painoarvoa korostivat arvovaltainen aktiivinen osallistujatukijoukko. Mukana
oli-vat muun muassa hankkeen ideoija kaupun-ginjohtaja Pekka Kettunen, maalaiskunnan kunnanjohtaja Tarmo Pipatti, rehtori Aino Sallinen ja etnologian professori Bo Lönn-qvist. Jyväs-Forumien tavoitteena ei ollut esittää kaupungille ratkaisuja ajankohtaisiin hallinnollisiin tai taloudellisiin ongelmiin. Itse aktiivisesti Forumeihin osallistuneen kaupun-gin aluekehitysjohtajan Jouni Juutilaisen mu-kaan avarakatseisille päättäjille ja myös viran-haltijoille Forumeista jäi oivallus siitä, millä tavoin voi syntyä uusia ideoita ja uudenlaista tietoa kaupungin kehittämiseen.829
City-Forum -kansalaistoiminta ei sammu-nut Jyväskylä-Forum -seminaarisarjan muka-na, vaan toimintaa jatkaa Jyväskylä-foorumit.
Kaupunki aloitti elokuussa 2005 kaikille kau-punkilaisille tarkoitetun avoimen keskustelu- ja tiedotustilaisuussarjan, joissa alustajina ja asiantuntijoina toimivat kaupungin johtavat virkamiehet ja poliittiset päättäjät. Tarkoi-tuksena on, että foorumeissa kaupunkilaisille tarjotaan tilaisuus kommentoida kaupungissa meneillään olevia hankkeita. Kesään 2007 mennessä tilaisuuksia oli järjestetty kaikkiaan 14 ja niissä oli keskusteltu pääasiassa kau-pungin palveluiden järjestämisestä ja talous-linjauksista, mutta myös muun muassa kult-tuuripääkaupunkihankkeesta ja Säynätsalon kaupunginosan kehittämisestä. Kesäkuussa 2007 järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin yhtä kaupungin ”ikuisuuskysymystä”, konserttisa-lin rakentamista ja sijoituspaikkaa.830
Jyväskylä kansainvälisissä kaupunkiverkostoissa
Jyväskylän kaupungille yksi keino nousta kan-sallisesti merkittäväksi kasvukeskukseksi on ollut painostaa suoriin kansainvälisiin kon-takteihin pyrkimällä ennen kaikkea euroop-palaisiin kaupunkiverkostoihin. Jyväskylän kaupunki on laatinut kaksi kansainvälistymis-strategiaa – ensimmäisen vuonna 1996 ja toi-sen vuonna 2005.
Kaupungin kansainvälistyminen linjataan 2000-luvulla vahvasti toimijuuden kautta.
Kaupunki ei ole kuitenkaan yksin kansainvä-linen toimija, vaan siinä ovat mukana yliopisto ja Jyväskylässä sijaitsevat ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat teollisuusyritykset. Yli-opisto, keskeiset suuryritykset ja myös pienet ja keskisuuret erikoisosaamista taitavat
yrityk-set ovat toimineet kansainvälisillä areenoilla vuosikymmeniä, ja osaajien ja asiantuntijoiden kansanvälinen vaihto on näille normaalia toi-mintaa. Tällaisia suuryrityksiä ovat muun mu-assa paperikoneita valmistavan Metso-konser-nin Jyväskylän yksiköt, M-Realin Jyväskylän yksikkö Kankaan paperitehdas ja UPM-Kym-mene-konserniin kuuluva Schauman Woodin Säynätsalon vaneritehdas. Kaupunki on omak-sunut roolikseen toimia seudullisena voimien kokoajana ja innovaattorina. Jyväskylällä on osaamiskeskusohjelman mukaiset vahvuusalu-eensa, joiden kehittäminen edellyttää yhteis-työtä oppilaitosten ja yritysmaailman kanssa.
Uuden kansainvälistymisajattelun mukaisesti Jyväskylän kaupunki aloitti vuonna 2003 myös henkilökuntansa kouluttamisen. Kansainvälis-tymiskoulutuksella halutaan parantaa henki-löstön ja myös luottamushenkilöiden valmiuk-sia kohdata monimuotoistuva maailma.831
Globaali talous ja sen seurauksena muotou-tunut uudenlainen kansainvälinen kaupunki-verkostotoiminta on syrjäyttänyt julkisuudesta perinteisen kaupunkien kansainvälisen kans-sakäymisen muodon eli ystävyyskaupunkitoi-minnan. Vaikka ystävyyskaupunkitoiminta ei enää 2000-luvun alussa ole saanut yhtä laajaa julkisuutta kuin vielä 1980-luvun lopussa, se on tärkeä osa Jyväskylän kaupungin kansain-välistä toimintaa. Vuosikymmenien aikana yhteistyön painopisteet ovat toki muuttuneet.
Perinteinen nuoriso- ja kulttuurivaihdon rin-nalle ovat tulleet verkostoitumista hyödyntävät EU:n rahoitteiset projektit.832
Jyväskylän kaupungin vuonna 1989 tekemän linjauksen mukaisesti kaupungin tunnetuksi te-keminen puolin ja toisin oli ystävyyskaupun-kitoiminnan keskeinen funktio. Tätä on harjoi-tettu kaupunkien virallisten organisaatioiden kesken, mutta myös vapaaehtoisen järjestötoi-minnan tasolla. Vuoden 1996 Jyväskylän kau-pungin kansainvälistymisstrategiassa haluttiin säilyttää perinteiset toimintamuodot ennallaan.
Kansainvälisyyden muuttuminen kilpailuval-tiksi näkyy avoimesti uusissa täsmennyksissä ja tavoitteiden määrittelyssä. Kaupungin kah-dessa kansainvälistymisstrategiassa ystävyys-kaupunkiyhteistyön tärkeimmäksi tavoitteek-si nousee Jyväskylän kansainvälisen aseman vahvistaminen. Aikaisemman kulttuuri- ja liikuntapainotteisen vuorovaikutuksen edelle asetetaan elinkeinoelämän asemien parantami-nen ja koulutuksen ja tutkimuksen tunnetuksi tekeminen.833
336 Kasvun talous 337 Ruotsin kuninkaallisten vierailu on ollut yksi Jyväskylän kaupungin kansainvälisen toiminnan huip-puhetkiä 2000-luvulla. Kuvassa kuningatar Silvia, kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kruununprinses-sa Victoria Kunnallistalon valtuustokruununprinses-saliskruununprinses-sa vuonna 2003.
Viralliset vierailut tuovat vaihtelua kaupunkilaisten arkeen. Suuri joukko jyväskyläläisiä saapui tervehtimään Ruotsin kuninkaallisia Kirkkopuistoon ja Kunnallistalon edustalle elokuussa vuonna 2003.
Iso harppaus kohti kansainvälistymistä otettiin, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. EU:n alueohjelmat merkitsivät alueiden uudenlaista maantieteellistä jäsen-tymistä yhtä lailla Euroopan kuin Suomen-kin kartoilla. Sama uudelleenjäsentyminen kosketti myös kaupunkien välisiä verkostoja.
Jyväskylän ja myös koko maakunnan maan-tieteellinen asema muuttui, kun verkostoitu-mista alettiin tarkastella Helsingin ohi suoraan muuhun Eurooppaan. Perinteisessä mielessä kaupunkien keskinäistä verkostoitumista on edustanut ystävyyskaupunkitoiminta, jonka kautta on ylläpidetty pääasiassa kulttuuri- ja ur-heiluvaihtoa ja nuorisotoimintaa. EU:n myötä kaupunkien verkostoituminen on saanut uuden-laisen sisällön. Globaalin talouden uudenlainen logiikka pakottaa seutukunnat ja kasvukes-kukset verkostoitumaan ja etsimään yhteistyö-kumppaneita voimavarojensa yhdistämiseksi.
Jyväskylä on 1990-luvun ja 2000-luvun alun aikana vakiinnuttanut asemansa eurooppalai-sessa kaupunkiverkostossa ja kaupungilla on vilkasta kanssakäymistä myös Luoteis-Venäjän ja Pietarin alueiden kanssa. Kesällä 2006 Jyväs-kylän kaupunginhallitus päätti, että kaupunki liittyy seuraavan vuoden alusta Union of Baltic Cities (UBC) -verkoston jäseneksi. Verkoston
tarkoituksena on tiivistää jäsenmaidensa suhtei-ta laajentuvassa EU:ssa. Tavoitteena on suhtei- talou-dellisesti, yhteisöllisesti ja ympäristön kannalta vahva, yhtenäinen ja kestävä alue. Verkostoon kuuluu yli 100 kaupunkia Itämeren vaikutus-alueen piirissä.834
Elinkeinopoliittisesti painottunut kansainvä-linen toiminta on luonteeltaan laajaa yhteistyö-tä keskeisten toimijoiden kesken. Esimerkiksi keväällä 2007 Jyväskylästä matkusti Kiinaan Kunmingin kaupunkiin delegaatio, johon kuu-lui kaupungin edustajien lisäksi edustajia Jykes Oy:stä ja Kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Mukana oli myös Jyväskylän seudun teknolo-gian alan yrittäjiä. Kunmingissa neuvoteltiin ympäristöalan tieto-taidon viemisestä Kiinan, joka yrittää löytää keinoja ilmansaasteiden ku-riin saamiseksi.835
Jyväskylässä järjestetään vuosittain lukuisia kansainvälisiä tapahtumia, joista mainittakoon vuonna 1999 viimeistä kertaa järjestetty Jyväs-kylän Talvi, pohjoismaiden pitkäikäisin kau-punkifestivaali Jyväskylän Kesä, MM-rallit, kansainväliset näyttelyt Graphica Creativa ja Lumo. Kansainvälistä näkyvyyttä tuovat yli-opistolla järjestettävät konferenssit ja seminaa-rit. Kaupungin tunnetuksi tekemisen kannalta sellaiset kansainväliset toimijat kuten Jyväskylä Arvovaltaisen vierailun huippuhetki nuorelle kaupunkilaiselle vuonna 1976: Kuningatar Elisabeth vastaa kadun varrella iloisesti huiskuttavalle nuorukaiselle. Kuningatarta kuljettava auto saapu-massa Keskussairaalantietä Ruusupuiston vierellä olevan sillan kohdalla yliopistolle.
Keskisuomalaisen kuva-arkisto. Riitta Piltonen. Pekka Helin.
Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Ritva Saarinen.
Jykes luo 2000-luvun alussa elinkeinoyh-teistyöhankkeita Kiinaan. Kuvassa puolue-sihteeri Yang Chongyong ja kaupunginjoh-taja Markku Andersson.
Jyväskylän kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta alkoi vuonna 1947, jolloin Jyväskylä sopi ystävyyskaupunkisuhteet tanskalaiseen Esbjergiin, ruotsalaiseen Eskilstunaan ja norjalaiseen Stavangeriin. Vuonna 1958 Jyväskylä ja islantilainen Frjardabyggd sopi-vat ystävyyskaupunkitoiminnan käynnistämisestä. Pohjoismainen ystävyyskaupunki-toiminta poikkeaa muusta siinä, että kaupungit muodostavat keskenään verkoston, jonka puitteissa harrastetaan muun muassa vilkasta vaihtoa nuorten urheilutoi-minnassa. Pohjoismaista kaupunkiverkostoa on hyödynnetty myös muun muassa kaupunkikeskustojen suunnittelussa. Jyväskylän kaupunkisuunnitteluun otettiinkin vaikutteita pohjoismaisesta kaupunkisuunnittelusta, jota esiteltiin vuonna 1987 Jy-väskylässä järjestetyssä ystävyyskaupunkitoiminnan 40-vuotisjuhlatilaisuudessa. Poh-joismaisen ystävyyskaupunkitoiminnan näennäinen hiljaiselo on johtunut osittain siitä, että suhteet ovat vakiintuneet ja tulleet vuosikymmenien aikana varsin tutuik-si. Tunnettavuus on merkinnyt sitä, että ystävyyskaupungeista tiedottamisen sijaan kaupunkisuhteita ylläpitää konkreettinen, tavoitteellinen toiminta, jota juuri edellä mainitut urheiluvaihto ja kaupunkisuunnittelukonferenssi edustavat.838 Ensimmäisen pohjoismaiden ulkopuolisen ystävyyskaupunkisopimuksen Jyväskylä solmi vuonna 1966 neuvostoliittolaisen Jaroslavlin kaupungin kanssa. Aloite ystävyyssuhteiden sol-mimisesta tuli Neuvostoliiton kulttuuri- ja ulkomaan asioita hoitavalta toimistolta ja kaupunginvaltuustossa esitetyn kirjeen oli allekirjoittanut Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Jaroslavlin työtätekevien edustajien kaupunkineuvoston toi-meenpanevan komitean puheenjohtaja J. Kirillov. Jyväskylän kaupunginvaltuustolla ei ollut mitään ystävyyskaupunkisopimuksen sopimista vastaan, vaan se ilmoitti mieli-hyvin aloittavansa rakentavien suhteiden luomisen. Varsinainen sopimus allekirjoitet-tiin lokakuussa 1966 ja samassa yhteydessä hyväksytyssä ystävyystoimintaohjelmassa Jaroslavlin
valtuuskun-nan ystävyyskaupunki-vierailu Jyväskylässä keväällä 1973. Vasem-malta kaupunginjoh-taja Veli Järvinen ja hänen vieressään tulkki Esko Nordström. Tul-kin vieressä ystävyys-kaupungin vieraat.