pauksessa tapahtua merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nämä muutokset olivat osa suo-malaisen yhteiskunnan rakenteellista muutos-ta, jota ylläpiti väestön ikärakenteen ja väestön määrälliset alueelliset muutokset. Yksityisen sektorin toiminnot ja ennen kaikkea palvelut alkoivat keskittyä Jyväskylään. Keskustelu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seutukun-nan ja Keski-Suomen maakunseutukun-nan elinvoimai-sena säilyttämisestä jatkui muissa piireissä kuin kunnanvaltuustoissa. Jyväkylä-Seurassa pohdittiin 1980-luvun lopulla järjestetyis-sä esitelmätilaisuuksissa laajasti Jyväskylän asemaa maakunnallisena ja valtakunnallisena keskuksena. Professori Pertti Kettunen kiteytti maakunnan talouden kilpailukykyä koskevan esityksensä sisällön toteamukseen, että kunta on liian pieni yksikkö oman tulevaisuutensa luojaksi.883
Vuonna 1997 toteutettu lääninjakouudistus lakkautti Keski-Suomen läänin, ja alueet lii-tettiin uuteen Länsi-Suomen lääniin. Läänin pääkaupunki on Turku ja Jyväskylään jäi Kes-ki-Suomen läänin palveluyksikkö. Samalla
hävisi lääniä symbolisoiva ”allianssivaakuna”.
Länsi-Suomen läänin vaakunaan ei otettu ai-neksia Keski-Suomesta, vaan Varsinais-Suo-men, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan histo-riallisista maakuntavaakunoista.
Jyväskylässä Keski-Suomen läänin lakkaut-taminen herätti aiheellisesti huolta. Jyväsky-län kaupunki, yliopisto ja muun muassa sano-malehti Keskisuomalainen aloittivat yhteisen kampanjan läänin säilyttämisen puolesta.884 Lääninjakouudistus herätti pelkoa muun mu-assa maakunnallisen identiteetin katoamisesta.
Huolimatta siitä, että harvalla jyväskyläläisel-lä oli ollut asiaa jyväskyläläisel-lääninhallitukseen, hallinnon fyysisiä organisaatioita pidettiin tärkeänä maakunnallisen itsenäisyyden symbolina.
Lääniuudistusta valmistellut silloinen si-säasiainministeri Mauri Pekkarinen näki ti-lanteen toisin kuin maakunnan monet muut keskeiset toimijat. Hänen mukaansa läänin-hallinto oli väliportaan läänin-hallintoa ja keskushal-linnon jatke, jolla ei ollut suurta merkitystä alueellisessa tai maakunnallisessa kehittämis-työssä. Maakuntahallinnon kehittäminen toi
mahdollisuuden kehittää nimenomaan maa-kunnan sisäisiä vahvuuksia.885 Lääniuudistus yhdessä Suomen Euroopan Unionin jäsenyy-den kanssa nostivat maakuntien ja seutukun-tien roolia paikallisdemokratian vahvistajana ja alueiden taloudellisen kehityksen vetureina sekä kansallisella että kansainvälisillä aree-noilla. Pääkaupunkiseutu on kiistatta Suomen johtava kasvukeskittymä. Muut suuret kau-pungit pyrkivät erikoistumalla ja verkostoi-tumalla säilyttämään vetovoimaisuutensa ja oman osuutensa kasvusta.
1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Jyväsky-län kaupunki on luonut uusia kontakteja ver-kostoitumalla keskisuurten eurooppalaisten kaupunkien muodostamiin yhteenliittymiin.
2000-luvun maakunnallisessa kehityksessä ratkaisevaa on taloudellisten rakenteiden ja taloudellisten toimijoiden vahvistuminen. Jy-väskylän kaupungin hallintokeskus -rooli on muuttunut talousalueen taloudellisen veturin tehtäviksi.
1990-luvun lama vauhditti yhteiskunnallis-ta rakennemuutosyhteiskunnallis-ta, jossa keskeisellä sijalla
on ollut taloudellisen toiminnan yhteiskuntaa jäsentävän merkityksen korostuminen. Pysy-vyyttä on edustanut se, että kuntien itsehallin-to on säilynyt koskematitsehallin-tomana. Kunnallisen itsehallinnon perusarvoja kuten itsehallintoa, demokratiaa ja asukkaiden sosiaalista ja ta-loudellista hyvinvointia, pidetään luonteeltaan pysyvinä ja hitaasti muuttuvina. Kunnallisilla rajoilla ei ole kuntalaisten arjessa niin suurta ja juhlavaa merkitystä, mihin itsehallinnolliset perusarvot viittaavat. Jyväskylän seudulla osa julkisista palveluista on 2000-luvun alusta läh-tien organisoitu verkostokaupunkimallin mu-kaisesti ylikunnallisina. Yksityisen sektorin palvelut, asuminen ja työpaikkojen sijoittu-minen talousalueella jäsentyvät taloudellisten lainalaisuuksien mukaan. Hiippakuntajaossa Jyväskylän evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja vastaavasti Jyväskylän ortodoksinen seurakunta Karjalan ortodoksiseen hiippakuntaan. Ennen julkishal-lintoon kuuluvaa lääninuudistusta Suomessa uudistettiin vuonna 1993 puolustusvoimi-en hallinto- ja johtamisjärjestelmä. Uudessa Vireä seutukunta on Jyväskylän kaupungin elinehto. Kauppa -ja teollisuusministeri Mauri
Pekkari-nen vieraili Kalmarin tilalla Laukaassa tankkaamassa biokaasuautonsa alkusyksyllä 2006. Syksyllä 1999 Jyväskylässä järjestettiin viiden maan presidentin huippukokous. Tilaisuuden järjesti Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry. Kuvassa presidentti Lennart Meri, päätoi-mittaja Erkki Laatikainen, kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, presidentti Vaira Vike-Freiberga, presidentti Martti Ahtisaari, rehtori Aino Sallinen, presidentti Aleksander Kwasniewski, presidentti Valdas Adamkus ja vuorineuvos Esko Muhonen.
Keskisuomalaisen kuva-arkisto. Hanna Marjanen. Keskisuomalaisen kuva-arkisto. Kari Rouhiainen.
358 Jyväskylä Keski-Suomen maakunnan keskuksena 359 aluejärjestelmässä Jyväskylä kuuluu läntiseen
maanpuolustusalueeseen ja 12:sta sotilaslää-nin esikunnasta Keski-Suomen Sotilaslääsotilaslää-nin esikunta on sijoitettu Jyväskylään. Keski-Suomen Sotilasläänin alue vastasi vuoden 2007 lopulle maakunnallisia rajoja. Tämäkään jaotus ei ole pysyvä, sillä puolustusvoimien aluehallinnon rakennemuutos jatkuu siten, että vuoden 2008 alusta Keski-Suomen Soti-laslääni liitetään Pohjanmaan sotiSoti-laslääniin ja Jyväskylään jää Keski-Suomen aluetoimisto.
Kuntajakokysymystä on käsitelty Jyväsky-län kaupungissa useaan kertaan vuoden 1968 kuntauudistussuunnitelman kariutumisen jäl-keen. Vuonna 1982 kaupunginvaltuusto teki valtioneuvostolle aloitteen kuntajaon muut-tamisesta Jyväskylän seudulla. Kaupunki oli valmis esittämään valtioneuvostolle pakkolii-tosta, josta kuitenkin luovuttiin. Vuonna 1988 kaupunginvaltuusto uudisti esityksen Jyväs-kylän maalaiskunnan liittämisestä JyväsJyväs-kylän kaupunkiin. Vuonna 1992 tehtiin päätös Säy-nätsalon kunnan liittämisestä Jyväskylän kau-punkiin. Vuonna 1994 Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta lähentyivät kuntalii-toskysymyksessä niin, että kunnat perustivat yhteisen kuntaliitosasianneuvottelukunnan, joka selvitti kuntaliitoksen mahdollisuuksia.
Neuvottelut raukesivat keväällä 1995 ja kunnat päättivät jatkaa itsenäisinä. Kuntalii-toshankkeen kariutuminen ei kuitenkaan mer-kinnyt yhteistyövalmiuden kariutumista. Seu-tukunnan kehitystä pohdittiin laajasti muun muassa vuonna 1996 järjestetyssä Jyväskylä-Forumissa, jonka teemana oli ”seutu”. Tilai-suudessa puhunut professori Perttu Vartiainen korosti sitä, että kunnan perustehtävä oli pal-vella alueensa asukkaita ja mahdollistaa heidän hyvinvointinsa. Kunnan perustehtävä sekoittui Vartiaisen mukaan usein yksittäisen kunnan ajamiin etuihin. 886 Jyväskylän seudulla pai-nopiste siirrettiinkin kuntaliitoskysymyksestä seudullisen yhteistoiminnan kehittämiseen.
Yhteistyö johti yhteisten elinkeinoyhtiön pe-rustamiseen ja 1990- ja 2000-lukujen vaih-teessa verkostokaupunkimallin kehittämiseen.
1990-luvun murroksessa Jyväskylän kau-punkiseudun keskeisten toimijoiden käsitys yhteistyöstä muuttui. Yhteistyötä oli harjoitet-tu aikaisemminkin, mutta 1990-luvulla yhteis-työstä tuli selviytymisstrategia, jonka tärkeys hyvin ymmärrettiin. Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen kiteytti muutoksen niin, että aikaisempi eri toimijoiden yhteistyö oli
luonteeltaan liturgista, jota ylläpidettiin sään-nöllisillä tapaamisilla. 1990-luvun puolivälistä liikkeelle lähteneen kehityksen ydin on ollut niin sanotussa win-win -tilanteessa, joka tar-koittaa sitä, että panostaminen yliopistokau-pungin kehittämiseen on tasapuolisesti hyödyt-tänyt kaikkia osapuolia kaupunkia, yliopistoa ja yritystoimintaa. 887 Tähän sisältyy yhteisen vahvan imagon kehittäminen, mikä on myös sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikaisen käsityksen mukaan Jyväs-kylän seutukunnan ja sen veturin JyväsJyväs-kylän kaupungin kehittämisen perusedellytys. Jy-väskylän kaupungin rooli talousalueensa ve-turina on Laatikaisen mielestä tunnustettava, sillä elinkeinopolitiikalla on julkishallinnon organisaatioita määräävämpi asema seutukun-tien vireänä säilyttämisessä.888
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pek-karisen mukaan Jyväskylän kaupungin asema maakunnan taloudellisena veturina on ylei-sesti tunnustettu tosiasia. Jyväskylän ja si-ten koko maakunnan menestys 2000-luvulla perustuu Pekkarisen mukaan vahvasti siihen korkeatasoiseen osaamispotentiaaliin, jota Jyväskylä yliopistokaupunkina pystyy jatku-vasti uusintamaan. Ministerin mukaan tätä osaamispotentiaalia olisi voitava tulevaisuu-dessa käyttää entistä tehokkaammin hyväksi.
Tärkeää on ennen muuta tieteen sovellutusten jalostaminen tuotannolliseen käyttöön. Minis-teri Pekkarisen mukaan Jyväskylällä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kaupunkiseutujen kil-pailukyvyssä myös tulevaisuudessa. Kaupun-gin kilpailukyky ja vetovoima perustuu pit-källe hyvään logistiseen sijaintiin, joka vastaa hyvin elinkeinoelämän ja talouden toiminnan sisäistä logiikkaa.889
Jyväskylän kaupungin menestysmahdolli-suuksia työkseen tarkastelevan kaupunginjoh-taja Markku Anderssonin mukaan kaupungin ja kaupunkiseudun kehitystä suoraan uhkaavia ja jalat alta vetäviä vaaroja ei ole näköpiirissä 2000-luvun alussa. Kaupunginjohtajan luot-tamus tulevaan nojaa muun muassa siihen, että kaupungin kanssa yhteistyötä tekevät kumppanit tiedostavat, mikä eri toimijoiden muodostama klusteri on ja miten se toimii.
Tässä yhteistyöklusterissa kaupungilla on oma roolinsa, jonka se tuntee hyvin. Yhteistyön tulokset näkyvät siinä, että elinkeinoelämä on osoittanut vahvaa luottamusta Jyväskylän kaupunkia kohtaan. Kaupungin rooli toimia talousalueensa veturina on kuntatalouden
kan-nalta kallista. Kaupungin kehittämisen suuria haasteita on, miten se selviää tulevaisuudessa perustehtävästään eli palveluiden tuottamises-ta. Perinteinen palvelurakennemalli ei Anders-sonin mukaan tulevaisuudessa yksinkertaisesti toimi. Vaihtoehtoisia palveluiden tuottamisen malleja on olemassa. Tärkeimpänä tehtävänä kaupunginjohtaja pitääkin toimintaympäristön muokkaamista. Keskeinen tavoite Jyväskylän kaupungilla on olla mukana hankkeissa, jotka johtavat kuntarakenteen muutoksiin.890
Vuonna 2005 valtioneuvoston käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on palaut-tanut kuntaliitoskeskustelun siihen historial-liseen tilanteeseen, jossa vuoden 1968 kunta-uudistussuunnitelmaa käsiteltiin. Kesällä 2007 valmistuneessa Jyväskylän seudun kunta- ja palvelurakennetta koskeneessa yhteensovit-tamissuunnitelmassa ei päästy selvityksessä mukana olleiden kuntien kanssa yhteisym-märrykseen kuntajaon uudistamisesta.
Sel-vitystä valmisteltaessa Korpilahden kunta ja Jyväskylän kaupunki tekivät päätöksen, jonka mukaan Korpilahden kunta liittyy Jyväskylän kaupunkiin vuonna 2009. Kesällä 2007 Jyväs-kylän kaupunki ja JyväsJyväs-kylän maalaiskunta pyysivät yhdessä sisäasiainministeriötä aset-tamaan selvitysmiehen tekemään erityisselvi-tystyötä kuntajaon muuttamisesta. Selvitystyö koskee sitä, millä edellytyksillä kaupunki ja maalaiskunta voisivat sopia strategisesta yh-distymisestä eli toisin sanoen uuden kunnan perustamisesta vuoden 2009 alussa. Sisäasi-ainministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi Jar-mo Asikaisen. Kuntajakoselvittäjän työ val-mistuu joulukuun puolivälissä 2007. Syksyllä 2007 Toivakan kunta esitti, että myös se olisi valmis tulemaan mukaan kuntajakoselvitys-työhön. Kaupungin ja maalaiskunnan yhtei-sellä päätökyhtei-sellä uusia kuntia ei syksyn 2007 aikana otettu mukaan kuntajakouudistusselvi-tykseen.