Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistonhakupiste.
Mirja Nuutinen 2007.
vatusopillisen Korkeakoulun kirjasto. Ensimmäinen sivukirjasto avattiin Tourulaan vuonna 1944, toinen 1956 Halssilaan ja kolmas 1959 Kypärämäkeen.
Kaupunginkirjastolle valmistui uusi kirjastorakennus vuonna 1980. Sen suunnitte-li Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen. Rakennuksessa sijaitsee myös Työväenopisto, joka on ollut vuodesta 2005 lähtien Jyväskylän seudun kansalaisopis-to. Vuodesta 1978 lähtien kaupunginkirjasto on toiminut Keski-Suomen maakunta-kirjastona, joka muun muassa kartuttaa Keski-Suomea koskevia aineistoja. Jyväskylän kaupunginkirjastolla on yhdeksän muun kunnan kirjaston kanssa yhteisjärjestelmä Aalto-kirjasto – Keski-Suomen kirjastoverkko, joka on yhteinen tietokanta.
Kirjallisuus: Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto. Jy-väskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863–1988. Jyväskylä 1988.
jyväskylän kaupungin työväenopisto / jyväskylän seudun kansalaisopisto Laitos perustettiin vuonna 1933. Sen tehtävänä oli työväestön perussivistystason parantaminen ja ammattiosaamisen kehittäminen. Vuosikymmenien aikana työväen-opiston kurssitarjonta on mukautunut yhteiskunnan muutoksen mukana. 1990-lu-vun laman aikana opiston toimialaa laajennettiin ammatilliseen koulutukseen ja mak-sulliseen palvelutoimintaan. 1990-luvulla opiston toiminnassa alkoi näkyä kaupungin kansainvälistyminen ensisijaisesti maahanmuuttajille suunnatun opetuksen muodos-sa. 2000-luvun alussa suosituimmat kurssit ovat olleet liikunta, kielet ja käytännön taidot. Opiston opiskelijoista suuri osa on toimihenkilöitä. Vuodesta 2005 alkaen työväenopisto muuttui Jyväskylän seudun kansalaisopistoksi.
Jyväskylän kaupungissa toimii myös vuonna 1940 Viipurista Jyväskylään siirret-ty Jyvälän kansalaisopisto, jota ylläpitää Jyvälän Setlemetti ry. Jyväskylän kristillinen opisto aloitti toimintansa vuonna 1942. Vuonna 1944 opisto siirtyi kauppias Robert Ruthin ja hänen puolisonsa lahjoitusvaroilla ostettuun Sulkulan tilaan, jossa opisto edelleen 2000-luvun alussa sijaitsee.
Kirjallisuus: Koruompelusta maahanmuuttajakoulutukseen. Jyväskylän kaupungin työväenopisto 1933–2004. Kirjoittaja Kaikkonen Olli. Toim. Wilmi Jorma. Helsinki 2007.
jyväskylän kaupunginteatteri
Vuonna 1910 perustettu Jyväskylän Työväen Teatteri muutettiin ensin vuonna 1960 Jyväskylän Teatteri Oy:ksi ja seuraavana vuonna Jyväskylän kaupunginteatteriksi. Jy-väskylän kaupungin ammattimainen teatteritoiminta käynnistyi 1870-luvulla, jolloin Suomalainen teatteri toi vierailunäytöksensä kaupunkiin. Jyväskylän teatterielämän seuraava tärkeä merkkipaalu oli Jyväskylän Työväen Näyttämön (myöh. Työväen Teatteri) perustaminen. Ammattiteatterin puutetta 1880-luvulta 1910-luvulle saakka paikkasivat innokkaat eri yhdistyksien ylläpitämät harrastajateatterit, joita oli kau-pungissa lukuisia.
Jyväskylän Työväen Teatterin näyttämö sijaitsi Alvar Aallon suunnittelemassa ja vuonna 1925 valmistuneessa Työväentalossa. Teatterin toiminta siirtyi vuonna 1961 Jyväskylän Teatteri Oy:lle, jonka pääomistaja oli Jyväskylän kaupunki. Samalla teatte-rin nimi muutettiin Jyväskylän kaupunginteatteriksi. Nykyinen teatteritalo valmistui vuonna 1982. Talo on arkkitehti Aallon suunnittelema. Teatterista tuli kunnallinen yksikkö vuonna 2001.
Jyväskylän kaupunginteatteri on maakunnallinen ammattiteatteri. Kaupungin-teatterin lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen suurin kiertävä ammattiteatteri Teatteri
Eurooppa Neljä. Jyväskylässä toimi 2000-luvun alussa parisenkymmentä harrastajate-atteria, joista vanhimmat ovat vuonna 1958 toimintansa aloittanut Jyväskylän Huone-teatteri ja vuonna 1960 perustettu Jyväskylän YlioppilasHuone-teatteri.
Kirjallisuus: Teatteri on tässä. Jyväskylän kaupungin teatteri 1961–2001. Toim. La-vaste Aila & Ruotsalo Hannele & Kukkola Pertti. ER-paino 2001.
jyväskylän kaupunginorkesterista jyväskylä Sinfoniaan
Jyväskylän kaupungin musiikkielämän alkuvaiheet ulottuvat 1860-luvulle, jolloin en-simmäiset konsertoijat vierailivat kaupungissa. Musiikkitoiminta sai nopeasti taakseen kaupungin tuen, sillä kaupunki alkoi vuodesta 1878 maksaa palkkaa edellisenä vuonna perustetun torvisoittokunnan johtajalle. 1900-luvun alkupuoli oli Jyväskylässä orkes-teritoiminnan nousujen ja laskujen aikaa. 1900-luvun alun konserttielämän hiljais-eloon tuli muutos vuosina 1913–1914, jolloin kaupunkiin perustettiin ensin Konsert-tikannatusyhdistys ja pian tämän jälkeen Musiikkiyhdistys. Musiikkiyhdistyksellä oli selkeä päämäärä – kaupunkiin piti perustaa kaupunginorkesteri, mikä myös toteutui vuonna 1914. Vaikeat ajat koituivat orkesterin kohtaloksi ja Jyväskylän konserttielämä jatkui vuonna 1916 perustetun Jyväskylän Amatööriorkesterin voimin. Vuonna 1948 perustettiin Jyväskylään musiikkiopisto, joka ryhtyi jatkamaan Amatööriorkesterin yl-läpitämän orkesterikoulun toimintaa. Musiikkiopiston piiristä nousi Kamariorkesteri, joka saavutti nopeasti kansallista menestystä ja mainetta, mutta jonka toiminta myös loppui lyhyeen orkesterin kapellimestarin muutettua pois kaupungista.
Kamariorkesterin hajoaminen oli keskeinen syy sille, että kaupunkiin alettiin puu-haaman orkesteria. Vuonna 1955 perustettiin orkesteriyhdistys ja samana vuonna aloitti nykyinen kaupunginorkesteri. Vuonna 1989 Jyväskylän kaupunginorkesteri muutettiin osakeyhtiöksi. Samalla orkesterin nimi muutettiin Jyväskylän Sinfoniaor-kesteriksi. Osakeyhtiömuotoinen toiminta päättyi vuonna 2000, jolloin Jyväskylä Sin-fonia muutettiin jälleen kunnalliseksi orkesteriksi. Vuonna 2003 valitun ylikapellimes-tari Patrick Galloisin johdolla Jyväskylä Sinfoniasta on tullut kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu orkesteri.
Jyväskylässä toinen ammattiorkesteri on vuonna 2000 perustettu kiorkesteri Loiskis. Orkesteri on lajissaan ensimmäinen suomalainen lastenmusiik-kiorkesteri, joka kuuluu teatteri- ja orkesterilain henkilötyövuosiin perustuvan val-tionosuuden piiriin. Orkesteri saa avustusta Opetusministeriön ja kaupungin lisäksi Jyväskylän maalaiskunnalta sekä Muuramen kunnalta.
Kirjallisuus: Pirkko Korhonen, Jyväskylä Sinfonia. Torvisoittokunnasta kaupungin-orkesteriksi. Jyväskylä 2005.
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museo avattiin vuonna 1932. Laitos perustettiin yksityisin varoin ja sen taustaorganisaationa toimi Keski-Suomen Museoyhdistys ry. Museon nykyinen toimi-talo on Alvar Aallon suunnittelema ja se valmistui vuonna 1961. Tätä ennen laitoksen toiminnot oli sijoitettu eri puolille kaupungin keskustaa. Museorakennus peruskorjat-tiin ja laajennetperuskorjat-tiin vuonna 1990.
Keski-Suomen museo harjoittaa viranomaistehtäviensä lisäksi laajaa näyttelytoi-mintaa sekä Suomessa että ulkomailla. Merkittävä osa museon kokoelmien esineis-töstä on peräisin yksityisiltä henkilöitä tai yhteisöiltä. Museon perusnäyttelyt ovat vuonna 1994 avattu Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? ja vuonna 1996 avattu Keski-Suomi – maakuntako sekin on?
66 67 alvar aalto museo
Alvar Aalto -museoseura, Jyväskylän taidekokoelmat ry, aloitti toimintansa vuonna 1966. Ajatus Alvar Aalto Akatemian ja -museon perustamisesta oli esitetty kahta vuotta aikaisemmin yliopistoyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Museo toimi aluksi kaupungin lahjoittamissa vuokratiloissa kunnes vuonna 1973 valmistui Alvar Aallon suunnittelema museorakennus Keski-Suomen museon viereen. Museo toimi vuoteen 1998 Jyväskylän kaupungin taidemuseona. Museon taidekokoelmat siirtyivät vuonna 1998 Jyväskylän taidemuseolle jonka jälkeen sen tehtäväksi tuli toimia raken-nustaiteen erikoismuseona ja samalla itse museo siirtyi Alvar Aalto Säätiön hallintaan.
Museo järjestää Suomessa ja ulkomailla näyttelyjä ja tuottaa arkkitehtiin ja hänen tuotantoonsa liittyviä julkaisuja. Museo on mukana järjestämässä kansainvälisiä Alvar Aalto -symposiumeja, Design for Architecture -seminaareja ja Alvar Aalto -tutkija-konferensseja yhdessä Alvar Aalto Akatemian kanssa.
Kirjallisuus: Lahti Louna, Alvar Aalto -museoseura. Perusta & vaiheet. Jyväskylä 2006.
jyväskylän taidemuseo
Taidemuseo perustettiin vuonna 1998, kun Alvar Aalto museo siirtyi Alvar Aalto Sää-tiön alaisuuteen. Museo toimii Jyväskylän kaupungin taidemuseona ja Keski-Suomen aluetaidemuseona. Museolla on taidekokoelmissaan noin 4000 teosta, joista tär-keimmät ovat Kalle Heinosen, Anneli ja Urho Lehtisen sekä Huugo ja Vilma Oksasen kokoelmat. Jyväskylän taidemuseoon deponoitu Suomen Taidegraafikoiden kokoel-ma on yksi merkittävimpiä taidegrafiikan kokoelmia kokoel-maassamme. Museo kartuttaa erityisesti keskisuomalaisten taiteilijoiden teoksia. Suurin osa museon teoksista on sijoitettu Jyväskylän kaupungin eri virastoihin ja laitoksiin.
Suomen käsityön museo
Museo on valtakunnallinen käsityön ja käsiteollisuuden erikoismuseo. Se perustettiin vuonna 1908, jolloin sen nimi oli Valtion kotiteollisuusmuseo. Vuosina 1927–1933 museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä Helsingissä. Toiminta lopetettiin vuonna 1933 ja käynnistettiin uudelleen vuonna 1982, jolloin museo sijoitettiin Jyväs-kylään. Vuoden 1996 loppuun saakka museon nimi oli Suomen kotiteollisuusmuseo, jonka jälkeen se on ollut Suomen käsityön museo.
jyväskylä kuorojen kaupunkina
Jyväskylän kaupungin vahvalle kuorolauluperinteelle on syynsä. Vuonna 1863 peruste-tun kansakouluopettajia valmistavan seminaarin yksi pakollisista oppiaineista oli juuri laulu. Laulu siksi, että laitoksen ”perustaja” ja ensimmäinen johtaja Uno Cygnaeus uskoi vakaasti laulun kasvattavaan vaikutukseen. Seminaarissa toimivat sekä nais- että mieskuorot. Jyväskylän musiikki- ja myös laajemmin kulttuurielämän muotoutumi-seen vaikutti vahvasti seminaarin laulun ja soiton lehtori E.A. Hagfors, joka tunnetaan
Jyväskylässä vietettiin historiallista Laulu- ja soittojuhlien 100-vuotisjuhlaa 28.6.
– 1.7.1984. Kuvassa Pekka Kostiainen johtaa Musica-kuoroa ja Jyväskylän Studio-kuoroa.
työstään suomenkielisen musiikkikulttuurin uudistajana. Jyväskylän kaupungin kuo-rotoiminta alkoi vuonna 1865, jolloin edellä mainittu lehtori Hagfors perusti Yksityi-nen lauluseura -nimisen kuoron. Kaupungin kuorolaulun historian merkkikohta oli kiistatta vuonna 1884 Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetyt laulujuhlat. Jyväskylä on 2000-luvun alussa edelleen kuorojen kaupunki.
Kaupungissa toimi 2000-luvun alussa kaikkiaan noin 40 kuoroa. Jyväskyläläinen mieskuoro Sirkat perustettiin vuonna 1899 ja naiskuoro Vaput 1910. Jyväskyläläisistä kuoroista runsaasti sekä kansallista että kansainvälistä mainetta ja kunniaa ovat niit-täneet lapsikuoro Sinikellot, nuorisokuoro Tapiola, lapsikuoro Vox Aurea, Jyväskylän Studiokuoro ja Musica-kuoro sekä kamarikuoro Cantinovum. 2000-luvulla kaupun-gin kuorotoimintaa on modernilla tavalla tehnyt tunnetuksi Seminaarinmäen mies-laulajat eli Semmarit.
Kirjallisuus: Rehkola Kaarina, Sävelten siivillä lentäen. Naiskuoro Vaput 1910–
1980. Jyväskylä 1981; Junkkari Olli, Sata miehekästä laulun vuotta. Sirkat 1899–1999.
Jyväskylä 1999.
Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Jyväskylästä vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki?
jyväskylän kaupungin kulttuuritoimi ja sii-hen vuoden 2005 alusta liitetty nuorisotoimi ovat osana koko kaupungin hallintouudistusta järjestetty pitkälle niiden ehdotusten mukaan, mitä sille 1990-luvun puolivälissä esitettiin.
ajatus pääasiassa ei-poliittisista asiantunti-joista kootusta kulttuuritoimikunnasta ei ole kuitenkaan korvannut poliittista ohjausta eli kulttuuri- ja nuorisolautakuntaa osana kau-pungin hallinto-organisaatiota. Kulttuuripal-velukeskus vastaa kulttuuripalveluiden hallin-to-, talous- ja kehittämistehtävistä sekä myös toimialan markkinoinnista ja tiedottamisesta.
Keskus myös tuottaa taide- ja kulttuuripalve-luja ja tukee kaupunkilaisten harrastustoimin-taa. Kulttuuritoimessa on panostettu erityi-sesti lasten- ja nuorisokulttuuriin. jyväskylän kaupungin lasten- ja nuorten kulttuurikeskus, kulttuuriaitta, on osa valtakunnallista taika-lamppu -lasten kulttuurikeskusten verkostoa, joka painottaa erityisesti taidekasvatuksen merkitystä. Kaupungin kulttuuritoimi on myös vahvasti seudullisesti verkottunutta.146
Kulttuuritoimen hallintouudistus ja toimi-alan strategisen suunnittelun sovittaminen osaksi kaupunkistrategiaa eivät kuitenkaan näyttäneet riittävän kohottamaan jyväsky-län kaupungin imagoa kulttuurikaupunkina.
talouden kytkeminen kulttuuripolitiikkaan ei vakuuttanut kulttuuritoimesta päättäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, vaikka sekä ar-vostetut kulttuurivaikuttajat itse että myös yh-teiskuntatieteilijät pyrkivät asiayhteyden ta-loudellisten analyysien avulla osoittamaan.147
vähiten kulttuurikaupungin statukseen luottivat jyväskyläläiset itse. Kaupungin har-joittamaa kunnallisen kulttuuritoimen uskot-tavuutta nakersivat 2000-luvun alun kiivaat kulttuuripoliittiset keskustelut. Kaupungin vuoden 2005 alussa aloittama kunnallistalou-den tervehdyttämisohjelma ja siihen liittyvät kulttuuri- ja sivistystoimen alaa koskevat me-nojen karsimiset tarjosivat uusia perusteluja niille, joiden mielestä kaupunki ei voinut enää rakentaa imagoaan kulttuurille. tämän vuoksi kaupungin päätös hakea ehdokkuutta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi148 ei
juuri kulttuuriväen piirissä ymmärretty. julki-suudessa syntyi mielikuva kaupungin talouden realiteettien ja vireää kulttuurielämää puolus-tavien tahojen välisestä taistelusta. näitä tais-teluja käytiin muun muassa kouluverkoston uudelleen mitoituksesta, lähikirjastoverkoston tarpeellisuudesta, museotoiminnasta ja ikui-suuskysymykseksi muodostuneesta konsert-titalosta. tanssisali lutakon ja Kirjailijatalon pelastaminen kulttuuritoiminnalle näytti, että myös vaihtoehtoisia malleja verorahoilla yl-läpidettäville toiminnoille oli olemassa. Mo-lemmissa tapauksissa pelastajaksi tuli yksi ja sama yksityinen kulttuurimesenaatti – Kauko sorjosen säätiö.149
vuoden 2005 aikana kaupunkitalouden tila koheni niin, että seuraavan vuoden budjetissa kulttuuritoimelle voitiin tarjota edellistä vuotta väljemmät taloudelliset puitteet. samalla laan-tui kaupungin harrastaman kulttuuripolitiikan julkinen kritisointi. vuoden 2005 vellonut kulttuurikeskustelu nosti omalla erikoisella ta-vallaan kulttuuri- ja nuorisotoimen painoarvoa osana kaupungin organisaatiota. vuoden 2005 hallintouudistuksessa yhdistyneellä kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja sivistystoimella on ollut hyvät edellytykset kehittää hallintoalaa koko-naisvaltaisesti.150
Kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi ei ole luopunut tehtävästään ylläpitää kaupungin ja maakunnan kulttuuri-imagoa. hallintosektori painottaa kulttuurialan ammattilaitosten toi-minnan vahvistamista, minkä uskotaan vah-vistavan myös harrastajatoimintaa. yhtä lailla painopistettä on haluttu palauttaa lähiötoimin-nan kehittämiseen eli alueelliseen kulttuuritoi-minnan kehittämiseen ja kulttuuripalveluiden saatavuuden turvaamiseen.151 Kulttuuri on kir-jattu osaksi kaupungin hyvinvointipolitiikkaa ja sille on annettu hyvin samansisältöinen roo-li, millaisena kulttuuripolitiikka ymmärrettiin kunnallisen kulttuuritoimen järjestäytymisen vuosikymmenellä 1970-luvulla. 2000-luvun alussa jyväskylän kaupungin hyvinvoin-tistrategiassa todetaan, että kaupungin ”kult-tuuritoimen perustehtävä on tuottaa henkistä hyvinvointia tarjoamalla sisällöltään moniar-voisia ja ajanmukaisia kulttuuripalveluja, jot-ka edistävät henkistä jot-kasvua ja ovat helposti asukkaiden saavutettavissa”.152