syntynyt tunnustus, joka annetaan henkilöille, jotka ovat erityisen ansioituneita Jyväskylän kaupungin hyväksi tekemästään työstä. Vuoteen 2007 mennessä tun-nustuksen on saanut 19 henkilöä. Jyväskylän kaupungin syntymäpäivänä maalis-kuussa 2007 tunnustus annettiin filosofian tohtori Göran Schildtille.
Jyväskylä-mitali myönnettiin Göran Schildtille hänen työstään Jyväskylän kau-pungin tunnetuksi tekemisestä Alvar Aallon kaupunkina. Ensimmäinen Jyväskylä-mitali annettiin akateemikko Alvar Aallolle. Tämä tapahtui vuonna 1967. Samana vuonna mitalin saivat kauppaneuvos Kalle Heinonen ja Jyväskylän kaupunginval-tuuston silloinen puheenjohtaja Eino Palander. Seuraavana vuonna tunnustus an-nettiin Jyväskylän kaupungin kaupunginsihteeri Reino Pöyhöselle ja kahta vuotta myöhemmin kapellimestari Ahti Karjalaiselle.
1970- ja 1980-luvuilla Jyväskylä-mitalin saivat kaupungin luottamustoimissa ja kunnallisissa viroissa pitkäaikaisesti palvelleet varatuomari Veikko Hyytiäi-nen (1973), kunnallisneuvos Matti KoivuHyytiäi-nen (1977), liikunnanohjaaja Elli Särkkä (1977), museonjohtaja Sirkka Valjakka (1982), työsuojelutarkastaja Pekka Nykä-nen (1982) ja lastenhuollontarkastaja Helka RantaNykä-nen 1982). Jyväskylän kaupun-gin tunnetuksi tekemisestä tunnustuksen saaneita olivat myös professori Päivö Oksala (1972), kauppaneuvos Mauno Salojärvi (1977), professori Antti Lehtinen (1983) ja olympiavoittaja Matti Nykänen (1988).
1990-luvulla mitali annettiin vain kerran ja sen vastaanottaja oli Jyväskylän kaupungin pitkäaikainen johtaja, kaupunkineuvos Jaakko Lovén (1998). Lovénin edeltäjä, Veli Järvinen, oli vastaanottanut Jyväskylä-mitalin vuonna 1974, jolloin hän jäi eläkkeelle kaupunginjohtajan virasta. Vuonna 2000, Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuuston 125-vuotisjuhlavuonna, mitali annettiin kaupunginhallituk-sen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja keskeiselle kunnalliselle vaikuttajalle Pentti Sahille.
Kolme ensimmäistä Jyväskylä-mitalin saajaa. Jyväskylän kaupungin 130-vuotisjuhla-banketissa 22.3.1967 mitalin saivat Alvar Aalto, Eino Palander ja Kalle Heinonen.
Kuvassa vasemmalla myös Elissa Aalto ja Veli Järvinen.
jyväskylä-mitali
Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Esko Forsberg.
ja yhteisymmärryksen löytymiseen pakotti toimeenpantu kunnallistalouden tervehdyttä-misohjelma. Kaupungin hallinnon ja talouden rakenteellisten uudistusten läpivieminen jat-kui, kun uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin kokoomuslainen Markku andersson.
uuden kaupunginjohtajan etsimiseen kuului monenlaisia kuvioita. runsaan kuukauden ha-kuaikana paperinsa jätti kuusi henkilöä, joista kuitenkaan ketään ei kutsuttu edes haastatte-luun. viran täyttöä jatkettiin ilmoittautumis-menettelyllä, jonka aikana seitsemän henkilöä antoi suostumuksensa kaupunginjohtajan teh-tävään.
sosialidemokraateilla ei ollut selkeää ehdo-kasta. haastatteluun heistä kutsuttiin ylöjär-ven kunnanjohtaja pentti sivunen, valtiova-rainministerin erityisavustaja timo Koivisto ja kansanedustaja, kaupunginvaltuuston pu-heenjohtaja Kalevi olin. pian haastattelu-kierroksen jälkeen pentti sivunen veti suos-tumuksensa pois ja sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestö asettui timo Koiviston kan-nalle. valtuustoryhmän enemmistön ollessa Kalevi olinin kannalla myös timo Koivisto kieltäytyi ehdokkuudesta.
Keskustaryhmien ja kokoomuksen piirissä etsittiin sopivaa vastaehdokasta sosiaalide-mokraattien ehdokkaalle kaupunginjohta-jakokemusta omaavista henkilöistä. vain muutamaa päivää ennen vaalia saatiin lap-peenrannan kaupunginjohtaja Markku an-derssonin suostumus tehtävään. andersson
Jyväskylän kaupunkia uu-den vuosituhannen alussa luotsaava puheenjohtajisto.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Marja-Leena Viljamaa (sd.), I varapuheenjohtaja-na Juha Karpio (kok.) ja II varapuheenjohtajana Erkki Lampinen (kesk.).
oli opiskellut jyväskylän yliopistossa ja toi-minut aiemmin myös jyväskylän kaupungin-valtuustossa ja -hallituksessa.
valtuuston suorittamasta vaalista tuli jän-nittävä ja tiukka. Ensimmäisessä äänestyk-sessä olin sai 29 ääntä, andersson 27 ja professori pekka neittaanmäki 3 ääntä. jou-duttiin suorittamaan toinen äänestyskierros olinin ja anderssonin kesken. tässä äänes-tyksessä olin sai 29 ääntä ja andersson 29 ääntä. yhteen äänestyslippuun oli kirjoitettu anders. valtuuston kokouksen puheenjoh-taja jukka juusela, kaupunginlakimies olli heikkilä ja ääntenlaskijat totesivat, että ää-nestäjän tahto on tullut tässäkin äänestys-lipussa selville. näin Markku andersson tuli kaupunginjohtajaksi äänin 30-29, eikä vaalista tehty valituksia hallinto-oikeuteen.
Kaupunginjohtajakaavailuissa mukana ollut timo Koivisto valittiin vuonna 2005 apulais-kaupunginjohtajaksi.174
paikallinen sanomalehdistö julisti vuoden 2004 kunnallisvaalien vaalien voittajiksi nai-set, keskustan ja kommunistit. Myös äänes-tysprosentin hienoista nousua voitiin pitää varovaisena enteenä kansalaisten kasvavasta yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, mikä jat-kuessaan myös tulevaisuudessa olisi tarpeelli-nen muutos ja osoitus paikallisdemokratian ar-vostuksen lisääntymisestä. sosialidemokraatit menettivät edellisiin vaaleihin verrattuna kak-si paikkaa, mikä oli päinvastaista kehitystä, mitä eduskuntavaalit olivat puolueelle
Pekka Helin.
78 79 veli järvinen
Veli Järvinen tuli Jyväskylän kaupunginjohtajaksi jou-lukuun alussa vuonna 1959. Järvinen oli syntynyt Ky-missä vuonna 1911. Metallialan ammatillisen koulun jälkeen Järvinen toimi A.Ahlström Oy:n Karhulan teh-tailla erilaisissa tehtävissä. Veli Järvinen jatkoi opintoja työväenopistossa ja yhteiskunnallisessa korkeakou-lussa, jossa hän suoritti useita kunnallistutkinnon osasuorituksia. Ennen Jyväskylään tuloa Veli Järvi-nen toimi Kymin kunnanvaltuuston jäseJärvi-nenä vuosina 1937–1950. Järvinen toimi myös Sdp:n kansanedus-tajana vuosina 1948–1951. Vuonna 1951 hänet valit-tiin Karhulan ensimmäiseksi kauppalanjohtajaksi.
Veli Järvisen kaupunginjohtajakaudella vuosina 1959–1974 Jyväskylän kaupungin väkiluku kasvoi 36 700 asukkaasta 60 700 asukkaaseen. Parhaimpina vuosina kaupun-gin väkiluku kasvoi liki 2000 asukkaalla. Voimakas väestönkasvu kertoi suomalaisen yhteiskunnan elinkeinorakenteen murroksesta, jonka aikana Suomi muuttui agraa-risesta yhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi. Muualta Keski-Suomesta liikkeelle lähtenyt väki löysi työtä Jyväskylässä sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista Valme-tilta, Kankaalta ja Schaumanilta. Kaupungin tehtävänä oli pitää huolta siitä, että tälle väestölle oli tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja ja palveluja. Kaupungin kasvun edellytyk-senä oli vuonna 1965 toteutettu alueliitos, jonka myötä Jyväskylän kaupungin pinta-ala kolminkertaistui.
Veli Järvisen kaupunginjohtajakausi oli Jyväskylän kaupungin kasvun kautta. Ajanjak-son aikana kaupungin rooli maakunnan hallinnollisena keskuksena vahvistui. Jyväsky-lästä kasvoi niin ikään Järvisen johtajakaudella maakunnan kiistaton elinkeinoelämän veturi. Jyväskylästä tuli Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuonna 1960 ja vuonna 1966 Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui yliopistoksi. Veli Järvinen sai osoituksena kaupungin hyväksi tekemästään työstä Jyväskylä-mitalin.
Kaupunginjohtajat 1965–2007
Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
jaakko lovén
Jaakko Lovén toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana vuodet 1975–1994. Lovén on syntynyt Viipurissa vuonna 1931 ja valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta vuonna 1951. Lovén suoritti 1950-luvun puolivälissä sosiaalihuoltotutkinnon ja hänen kun-nallinen virkamiesura alkoi Keuruulta. Lovén toimi erilaisissa sosiaalitoimen tehtävissä sekä Keuruul-la, Haapavedellä että Jyväskylässä. Vuonna 1961 Jaakko Lovén valittiin Keuruun kunnanjohtajaksi ja tämän jälkeen vuonna 1966 Jyväskylän maalaiskun-nan johtajaksi. Maalaiskunnasta hän siirtyi Jyväsky-län kaupungin johtoon.
Jaakko Lovénin kaupunkijohtajakauden alussa kunnallislaki muuttui. Kaupunginjohtaja menetti osan keskeisestä roolistaan, kun hän ei voinut enää toimia kaupunginhallituksen pu-heenjohtajana. Lovénin kaupunginjohtajakauden aikana Jyväskylä profiloitui yliopis-tokaupungiksi. 1970-luvulla Suomessa elettiin teollisen yhteiskunnan murroskautta.
Jyväskylässä kolme suurta teollista työllistäjää karsi työvoimaansa, mikä nosti vakavia uhkakuvia kaupungin tulevalle kehitykselle. Jyväskylän kaupungin aseman ja tulevan kehityksen merkittävänä yliopistokaupunkina turvasi se, että 1970-luvun lopulla kau-punki aloitti aktiivisen elinkeinoelämän kehittämisen. Huomio kiinnitettiin erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja yhteistyön vahvistamiseen yliopiston kanssa. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämisen tueksi kaupunki perusti vuonna 1983 Jy-väskylän Teollisuuskiinteistöt Oy:n, joka oli maassa ainutlaatuinen hanke. 1980-luvun puolessa välissä Jyväskylä käynnisti naapurikuntiensa kanssa seudullisen yhteismark-kinoinnin. Vuonna 1984 kaupunginjohtaja Lovén teki aloitteen, joka johti neljä vuotta myöhemmin Tietotaajama-toiminnan käynnistymiseen Jyväskylässä.
Jaakko Lovénille on myönnetty kunnianosoituksia työstään kaupunginjohtajana ja lukuisista muista yhteiskunnallisista luottamustoimistaan. Vuonna 1994 Jaakko Lovén sai kaupunkineuvoksen arvonimen ja vuonna 1998 hänelle annettiin Jyväskylä-mitali työstään Jyväskylän kaupungin hyväksi.
pekka Kettunen
Pekka Kettunen toimi Jyväskylän kaupunginjohta-jana vuosina 1994–2004. Kettunen on Jyväskylän kaupungin historiassa ainoa Jyväskylässä syntynyt kaupunginjohtaja. Pekka Kettunen syntyi vuonna 1952 ja hän valmistui Jyväskylän Lyseosta vuonna 1971. Kettunen on koulutukseltaan diplomi-in-sinööri. Jyväskylän kaupunginjohtajaksi hän tuli Ke-ravalta, jossa hän toimi kaupunginjohtajana vuodet 1988–1994.
Pekka Kettunen tuli Jyväskylään muutosjoh-tajaksi. Kettusen kaupunginjohtajakauden alku ajoittuu ajankohtaan, jolloin kaupunki ponniste-li irti vuosikymmenen alun laman aiheuttamasta
Jyväskylän kaupunginarkisto. Mikko Hieta 2003.
henkisestä lamaantumisesta. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi.
Jyväskylä valittiin yhdeksi maan kahdeksasta osaamiskeskuksesta. Pekka Kettusen johdolla Jyväskylän kaupunki onnistui yhdessä yliopiston kanssa hyödyntämään EU:n rakennerahastoja kaupungin kehittämiseksi osaamiskeskuksena ja innovatiivisena kasvukeskuksena. Pekka Kettunen tiivisti entisestään kaupungin, yliopiston ja muiden keskeisten suurten toimijoiden yhteistyötä. Kettusen kaupunginjohtajakauden alussa perustettiin Jyväskylän seudun kuntien yhteinen kehittämisyhtiö Jykes. 2000-luvun alussa Jyväskylä käynnisti verkostokaupunkihankkeen, jonka kautta Jyväskylä ja sen naapurikunnat ovat rakentaneet seudullista palveluverkostojärjestelmää.
Pekka Kettunen toi Jyväskylään kaupunkipoliittisen keskustelun, jota ei Jyväsky-lässä ollut aikaisemmin laajamittaisesti harjoitettu. Kettunen käynnisti JyväskyJyväsky-lässä Jyväskylä-Laatukylä -seminaarisarjan, jota seurasi Jyväskylä-Forum. Seminaarisarjois-sa erilaiset asiantuntijat pohtivat Jyväskylän kaupungin kehittämistä ja kaupunkikult-tuurin vahvistamista.
markku andersson
Markku Andersson aloitti työnsä Jyväskylän kau-pungin johtajana syyskuussa 2004. Andersson tuli Jyväskylään Lappeenrannan kaupunginjohta-jan virasta, jota hän oli hoitanut vuodesta 1993 lähtien. Tätä ennen hän oli ollut Tuusulan kunnan johtajana. Tampereella vuonna 1950 syntyneellä Markku Anderssonilla on vahvat siteet Jyväskylän kaupunkiin. Hän suoritti vuosina 1975 ja 1978 Jyväskylän yliopistossa kaksi maisterin tutkintoa, toisen yhteiskuntatieteissä ja toisen kasvatustie-teissä. Markku Andersson toimi kokoomuksen edustajana Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuo-det 1977–1983 ja kaupunginhallituksessa vuosina 1981–1983.
Jyväskylän kaupunki eli Markku Anderssonin kaupunkijohtajakauden alussa monessa mielessä pyörteisiä aikoja. Siksi Andersso-nilta odotettiin toimia, joilla Jyväskylän kaupungin talouden rakenne saataisiin kun-toon ja talouden tasapaino vakiinnutettua. Anderssonilta odotettiin myös johtajuutta, joka osoittaisi suunnan Jyväskylän kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorgani-saatioiden kehittämiselle. Anderssonin tavoitteena on ollut saada kaupungin kasvu hallintaan niin, että kaupunki pystyy ylläpitämään hyvän palveluverkostonsa. Saman-aikaisesti Markku Andersson on panostanut Jyväskylän elinkeinoelämän vetovoimai-suuden vahvistamiseen.
Valokuvaamo Lehtinen.
taneet. syitä valtuustopaikkamäärän pudotuk-seen puolue etsi hyvin kokeneiden ehdokkai-den puutteesta. puolueen menestystä arvioinut silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalevi olin pohti myös muuttoliikkeen ja keskustan kasvaneen kannatuksen välistä suh-detta ja tämän vaikutusta sosialidemokraattien saavuttamaan kannatukseen.175
sopimuspolitiikan merkitys on jyväskylän kunnallishallinnossa korostunut 2000-luvulla entisestään. Muutosta on se, että sopijaosapuo-lia on aikaisempaa enemmän, kun keskusta on noussut kokoomuksen rinnalle toiseksi tär-keäksi porvaripuolueeksi. vuoden 2005 alus-sa toimintanalus-sa aloittanut kaupunginvaltuusto oli vuosikymmenen säästämisestä ja eri hal-lintokuntien toimimäärärahojen leikkauksista huolimatta kovan haasteen edessä. Kaupun-gin talous oli saatava kuntalain edellyttämään kuntoon eli kaupungin talouden osoittaman alijäämäisyyden kattaminen oli saatava lain edellyttämälle tasolle. Kaupunginvaltuustolle annettiin nelivuotiskauden toiminnalliseksi ohjenuoraksi tiukka talouden terveyhdyttä-misohjelma, jossa keskeisellä sijalla oli ni-menomaisesti talous- ja palvelurakenteen uu-distusohjelma. rakennemuutos koski myös kaupungin palveluksessa olevaa henkilökun-taa, jonka kanssa kaupunki sopi niin kutsutun jyväskylä-sopimuksen. talouden tasapainot-taminen oli myös kaupunginjohtajaksi tou-kokuussa 2004 valitun Markku anderssonin itselleen asettama tehtävä. talouden rankan tervehdyttämisohjelman läpivieminen edel-lytti kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien yhteistyötä, mitä myös kaikkien puolueiden edustajat ja kärkijohtajat vakuuttivat vaalien jälkeisen arkisen työn alussa. Kuten jyväs-kylän kaupunginvaltuuston historian toinen naispuheenjohtaja, henna virkkunen, totesi keväällä 2005, edellisenä syksynä kunnallis-vaaleissa vaaliteemoiksi nostetut konsertti-talohankkeet ja muut suurinvestoinnit, saivat jäädä vain haaveeksi.176
Kunnallisvaalit paikallisdemokratian peilinä
1900-luvun alussa jyväskylässä poliittista he-gemoniaa pitivät hallussaan etupäässä lyseon ja seminaarin lehtorit sekä kaupungin vaiku-tusvaltainen porvaristo. työväenliike vahvisti asemiaan vuosisadan ensimmäisten
vuosi-kymmenien aikana, mutta porvariston hallit-seman poliittisen hegemonian vasemmisto kykeni haastamaan vasta, kun kaupungin te-ollistuminen pääsi kunnolla vauhtiin. Myös vuoden 1941 alueliitoksella oli merkitystä kaupungin poliittiseen ilmapiirin muotoutu-miseen, sillä liitoksessa kaupunkiin liitettiin Kankaan, tourulan ja rautpohjan tehtaiden ympärille muodostuneet teollisuusväestön asuinalueet.177 1960-luvulta 1990-luvun al-kuun jatkuneen vasemmiston ja ennen kaik-kea sosialidemokraattien valta-asema perus-tui yhtä lailla kannatukseen kuin vahvoihin poliittisiin hahmoihin ja heidän taitoihinsa poliittisen kentän hallinnassa.
1990-luvun alussa tapahtuneelle kaupungin poliittisen ilmapiirin muutokselle on monta syytä. vielä vuoden 1988 vaaleissa puolu-eiden kannatus jakautui perinteiseen tapaan varsin selvästi eri asuinalueiden kesken. Kes-kustan tilastoalueet, paloniemi-lohikoski, hongikko ja laajavuori olivat kokoomuksen vahvoja alueita ja sosialidemokraattien kan-nattajat asuivat halssilassa, pupuhuhdassa, varikolla, Kangaslammella ja lahjaharjus-sa.178 luokkapohjaisella, paikalliselle äänes-tyskäyttäytymiselle ei enää 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ole nähty olleen sosiaalista tilausta. Kunnallisvaalit eivät ole enää aikai-semman tavoin henkilövaaleja. Kunnallisvaa-lien lopputulokset noudattavat yllättävän sel-västi eduskuntavaaleissa puolueiden saamaa kannatusta.
Kunnallisvaalien äänestysprosentti on pe-rinteisesti ollut matalampi kuin valtiollisissa vaaleissa. silti kunnallisvaalien suoranainen äänestysaktiivisuuden romahtaminen 1990-lu-vun puolivälistä lähtien on saanut tutkijat pohtimaan, podetaanko paikallishallinnossa demokratiavajetta. vuoden 1964 kunnallis-vaaleista 2000-luvun vastaaviin vaaleihin ää-nestysprosentin lasku oli suurimmillaan reilu 27 prosenttia. äänestäjien laiskistuminen koskettaa erityisesti jyväskylän kaltaisia vä-kimäärältään suuria kuntia, joissa muuttoliike on vilkasta. Muuttoliikkeen suhde äänestysak-tiivisuuteen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.
jyväskylä oli 1960-luvun puolivälissä vahvas-ti muuttoliikkeen ansioista kasvava kaupunki.
vuoden 1964 vaalien äänestysprosentti oli kuitenkin viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana järjestetyistä paikallisvaaleissa ennä-tyskorkea, hieman päälle 78 prosenttia. Muut-toliike ei oikein hyvin selitä myöskään vuoden
82 Kaupungin hallinto ja hallinta 83 2000 kunnallisvaalien ennätyksellisen
laime-aa äänestämistä, sillä vuosituhannen alussa muuttajat ovat ennakkoarvioiden mukaan ää-nioikeuttaan käyttäviä korkeasti koulutettuja ja naisia. juuri naiset ovat viimeisten vuosi-kymmenien ajan olleet aktiivisempia käyttä-mään ääntään kuin miehet.179
poliittiset puolueet ovat keskeisiä kunnallis-hallinnon toimijoita, mutta demokratiavajetta koskevassa keskustelussa on kysytty, kuinka hyvin perinteiset puolueorganisaatiot lopulta edustavat väestöä ja millaisia demokratiahaas-teita alhaiset äänestysprosentit tuovat tulles-saan. Kysymys on ollut jyväskylässä 2000-lu-vun alun vaaleissa ajankohtainen. Kaupungin äänestysprosentti oli vuoden 2000 kunnallis-vaaleissa vaivoin päälle 50 prosenttia. vuo-den 2004 vaaleissa jyväskyläläiset äänestivät edellistä kertaa hieman aktiivisemmin, mutta tulos jäi edelleen alle 55 prosentin. ilmiö ei ole jyväskyläläinen. Kansalaiset eivät ole ai-kaisemman tavoin enää kiinnittyneitä poliitti-siin organisaatioihin ja varsinkin aktiivisesti paikalliseen puoluetoimintaan osallistuvien määrä on laskenut. tutkijoiden huomioiden kohteena on ollut muun muassa nuorten ääni-oikeutettujen vähäinen kiinnostus perinteistä puoluepohjaista kansalaisvaikuttamista koh-taan, puolueiden vetovoimaisuus, puolueiden ehdokasasettelu ja aktiivisten toimijoiden rek-rytointi, suhteellisen vaalitavan oikeudenmu-kaisuus ja ylipäätänsä vaalikulttuurin liittyvät kehittämismahdollisuudet.180
Kunnallispolitiikan ja -vaalien vetovoiman väheneminen 1990-luvun puolivälistä lähtien on huolestuttanut maan hallitusta siinä mää-rin, että oikeusministeriö asetti vuonna 2004 Kansanvalta 2007 -nimisen toimikunnan,
jon-Kunnallisvaalien äänestysprosentit Jyväskylässä vuosina 1964–2004
Vuosi 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Jyväskylä 78,2 75,5 72,1 78,2 77,4 71,8 68,8 67,4 57,8 50,8 54,2 Koko maa 78,0 75,3 75,4 78,5 78,1 74,0 70,5 70,0 61,3 55,9 58,6
ka tehtäväksi asetettiin selvittää ja arvioida kansalaisvaikuttamisen ja edustuksellisen de-mokratian tilaa. lähtökohtana on, että kuntien velvollisuutena on tukea asukkaidensa osal-listumista kunnan toimintaan. Kunnallisen demokratian kehittämistä koskevissa kannan-otoissa toimikunta esitti, että kunnanvaltuus-tojen todellista päätösvaltaa tulisi vahvistaa ja valtuutettujen valta- ja vastuuasemaa sel-keyttää kuntien johtamisjärjestelmien kautta.
toimikunta katsoi myös, että johtavien luot-tamushenkilöiden toimista tulisi kehittää pää-toimisia. päivätyön ohella vain harvoilla on mahdollisuus panostaa täysimääräisesti johto-tehtävien hoitamiseen. toimikunnan käsityk-sen mukaan myöskään valtuustoilla ei ollut todellisia resursseja ja toimintaedellytyksiä perehtyä laajojen yhteiskunnallisten ongelmi-en ratkaisemiseongelmi-en.181
Kunnallispolitiikan arvostelu, paikallispo-litiikan kiinnostavuuden katoaminen ja luot-tamuspulan kasvaminen poliitikkoja kohtaan on jyväskylässä näkynyt ainoastaan äänestys-aktiivisuuden heikentymisenä, ei niinkään pe-rusprofiililtaan uuden tyyppisten ehdokkaiden nostamisena valtuustoon. jyväskylässä kau-punginvaltuustoon valittujen jäsenten keski-ikä on viimeisten neljänkymmenen vuoden ai-kavälillä vaihdellut vähän. Kun vuonna 1965 aloittaneen valtuuston keski-ikä oli 47 vuotta, oli se vuonna 2005 vastaavasti hieman päälle 49 vuotta. se on ollut myös viimeiste+n nel-jän vuosikymmenen aikana valituista valtuus-toista vanhin. Keski-iältään nuorin valtuusto aloitti toimintansa vuoden 1973 alussa. hei-dän keskimääräinen ikänsä oli 45,5 vuotta.
uudet valtuutetut eli valtuustokauden alussa ensikertaa mukana olevat, ovat
mer-Lähde: JKA. Keskusvaalilautakunnan arkisto. Kunnallisvaalit 1964,1968,1972; Tilastokeskus, Statfin, kunnallisvaalit 1976–2004.
Kansallinen Kokoomus Fredrikson Ilmari, 1969–1988.
Hongisto Yrjö, 1946–1968 Jaatinen Matti, 1961–1980.
Kauppinen Carita, 1977–1997.
Koskenniemi Kyllikki, 1969–1988.
Parkkinen Heikki, 1973–1996.
Pesola Aimo, 1969–1992.
Veijonen Pirkko, 1981–2000.
Keskustapuolue/Suomen Keskusta
Juusela Jukka, 1973–1976, uudelleen vuodesta 1993.
Pekkarinen Mauri, 1977–2004.
Pohjonen Mauno, 1954–1976.
Selin Pirkko, vuodesta 1989.
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue
(ja työväen ja pienviljelijäin Sosiaalidemokraattinen liitto) Front Fanny, 1965–1968, 1971–1992.
Haro Eino, 1957–1972, 1977–1992.
Hjelt Juha, vuodesta 1989.
Illman Hilkka, vuodesta 1985.
Kainulainen Tauno, 1977–1996.
Knuuttila Sakari, 1965–2004.
Koskinen Veijo, vuodesta 1985.
Laitinen Reijo, vuodesta 1981.
Olin Kalevi, vuodesta 1981.
Palander Eino, 1934–1972.
Rantanen Helka, 1954–1980, 1983–1984.
Roinila Erkki, 1965–1988.
Surakka Juhani, 1973–1984, 1989–2002.
Tuupainen Kauko, 1977–1982, uudelleen vuodesta 1989.
Viljamaa Marja-Leena, 1981–2003.
Suomen Kansan demokraattinen liitto ja vasemmistoliitto Hagman Pertti, 1969–1996.
Koivunen Matti, 1951–1988.
Nykänen (Pekka) Petter, 1951–1972.
Suomen Kristillinen liitto/Kristillisdemokraatit Arvaja Erkki, vuodesta 1977.
Pitkänen Viljo, 1961–1972, 1977–1984.
Romström Ensio, 1973–1992.
liberaalinen kansanpuolue
Hyytiäinen Veikko, 1948–1972, 1977–1984.
Toiviainen Mauri, 1969–1988.