11.3 Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet osasto-
11.3.3 Työperäisten oireiden ilmenemiseen vaikuttavat tekijät
Iho- ja hengitystieoireet olivat yleisempiä henkilöillä, joilla oli aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä kuin henkilöillä, joilla niitä ei ollut. Vuoden 2014/2015 kyselyssä iho- ja hengitystieoireita oli 40 %:lla (23/58) osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajista, joilla oli aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä ja 19
%:lla (12/62) osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajista, joilla ei ollut aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä (p=0,014). Vuoden 2017 kyselyssä vastaavat luvut olivat 41 % (22/54) ja 23 % (18/79) (p=0,027). Iho-oireita esiintyi yhtä paljon riippumatta siitä, käyttikö henkilö suojakäsineitä aina vai harvemmin kuin aina antibiootteja käyttökuntoon saattaessaan.
Kipu- ja iho-oireita esiintyi yhtä paljon vastaajilla, jotka saattoivat antibiootteja käyttökuntoon päivittäin kuin vastaajilla, jotka saattoivat niitä käyttökuntoon harvemmin kuin päivittäin. Vuoden 2015 kyselyssä sairaanhoitajien (n=92) hengitystieoireet olivat kuitenkin kaksi kertaa yleisempiä heillä, jotka saattoivat antibiootteja käyttökuntoon päivittäin (39 %, 9/23) verrattuna heihin, jotka tekivät sitä harvemmin (20 %, 14/69), p=0,007. Vuoden 2017 kyselyssä osastofarmaseuteilla oli kipuoireita yhtä paljon riippumatta siitä, valmistivatko he 1–10 vai yli 10 antibioottiannosta päivässä. Yli 10 antibioottiannosta päivässä valmistavista osastofarmaseuteista 43 %:lla (6/14) oli iho-oireita, kun taas 1–10 antibioottiannosta päivässä valmistavilla farmaseuteilla niitä ei ollut (0/4). Hengitystieoireita oli 43 %:lla (6/14) päivittäin yli 10 antibioottiannosta valmistavista osastofarmaseuteista ja yhdellä neljästä päivittäin 1–10 antibioottiannosta valmistavista osastofarmaseuteista. Erot iho- ja hengitystieoireita kokeneiden osastofarmaseuttien määrissä suhteessa valmistettuihin antibioottiannoksiin eivät ole kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä. Käyttökuntoon saatettujen antibioottiannosten määrällä ei ollut vaikutusta myöskään sairaanhoitajien työperäisiin oireisiin. Vuoden 2017 kyselyssä LIV-kaappia aina tai useimmiten käyttävillä sairaanhoitajilla esiintyi kipuoireita enemmän (22 %, 6/27) kuin LIV-kaappia harvoin tai ei koskaan käyttävillä sairaanhoitajilla (2 %, 2/88). Vuoden 2015 kyselyssä LIV-kaapin käytön yleisyyttä ei kysytty.
Työkokemus ei vaikuttanut kipu- ja iho-oireiden esiintyvyyteen vuoden 2014/2015 kyselyssä. Sen sijaan hengitystieoireita oli enemmän niillä osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajilla, joilla oli pidempi työkokemus (11–37 vuotta) kuin heillä, joiden työkokemus oli 10 vuotta tai alle; 31 % (18/58) vs. 15 % (9/62), p=0,03. Vuoden 2017 kyselyssä iho- ja hengitystieoireiden yleisyydessä ei ollut eroa henkilöiden, joiden työkokemus oli 0–10 vuotta ja henkilöiden, joiden työkokemus oli vähintään 11 vuotta, välillä. Kipuoireita oli enemmän henkilöillä, joiden työkokemus oli alle 11 vuotta (21 %, 15/72) kuin henkilöillä, joiden työkokemus oli vähintään 11 vuotta (8 %, 5/61), p=0,042.
91 11.3.4 Käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastoille ja
osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemukset antibioottirobotista
Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista osastofarmaseuteista 78 % (14/18) ja sairaanhoitajista 83 % (95/115) työskenteli osastolla, jonne toimitettiin antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettuja käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja vuonna 2017. Näistä 14 osastofarmaseutista kaikki ja sairaanhoitajista 93 % (88/95) arvioi käyttävänsä antibioottien käyttökuntoon saattamiseen vähemmän aikaa kuin ennen antibioottirobotin käyttöönottoa ja kefuroksiimiruiskujen toimittamista.
Käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja toimitettiin yhteensä 15 osastolle vuoden 2017 kyselyssä mukana olevista osastoista. Näistä 15 osastosta tehohoidon osastolla antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettujen kefuroksiimiruiskujen osuus oli yli 90 % (93 %, 5774/6200) kaikista osastolle toimitetuista suonensisäisesti annettavista 1,5 gramman vahvuisista kefuroksiimiannoksista. Kolmella osastolla vastaava osuus oli 80–90 %, seitsemällä osastolla 60–80 % ja kolmella osastolla 40–60
%. Yhdellä osastolla antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettujen kefuroksiimiruiskujen osuus oli 1 %. Määrällisesti eniten käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja toimitettiin vuonna 2017 anestesia- ja leikkaustoiminnan osastolle, jossa kefuroksiimiruiskujen osuus oli 49 % (7339/14977) ja osastolla käyttökuntoon saatettavien kefuroksiimiannosten osuus 51 % (7638/14977) kaikista osastolle toimitetuista suonensisäisesti annettavista 1,5 gramman vahvuisista kefuroksiimiannoksista. Osastoille toimitettujen kefuroksiimiruiskujen ja kefuroksiimikuiva-aineinjektiopullojen määrät laskettiin apteekkijärjestelmän lääkekulutustilastoista.
Noin puolet iho-oireita kokeneista ja puolet hengitystieoireita kokeneista osastofarmaseuteista ja sairaanhoitajista koki oireidensa vähentyneen antibioottirobotin avulla valmistettujen kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutuksesta (taulukko 19). Loput vastasivat, että oireiden esiintymisessä ei ole tapahtunut muutosta tai että eivät osaa sanoa. Iho-oireita kokeneista osastofarmaseuteista kolmannes ja iho-oireita kokeneista sairaanhoitajista puolet olivat sitä mieltä, että iho-oireet ovat vähentyneet antibioottirobotin ansiosta.
Kukaan ei kokenut, että oireet olisivat lisääntyneet käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutuksesta.
92
Taulukko 19. Antibioottirobotin avulla valmistettujen käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutus työperäisten oireiden kokemiseen osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla. Mukana ovat vuoden 2017 kyselyyn vastanneet, jotka olivat kokeneet työperäisiä oireita ja joiden osastolle toimitettiin antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettuja kefuroksiimiruiskuja.
Vaikutus työperäisiin oireisiin Osastofarmaseutit
% (n)
Sairaanhoitajat
% (n)
Vaikutus kipuoireisiin n=10 n=7
Kipuoireet vähentyneet 50 (5) 43 (3)
Kipuoireiden esiintymisessä ei muutosta 40 (4) 57 (4)
Kipuoireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 10 (1) 0 (0)
Vaikutus iho-oireisiin n=6 n=18
Iho-oireet vähentyneet 33 (2) 56 (10)
Iho-oireiden esiintymisessä ei muutosta 33 (2) 39 (7)
Iho-oireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 33 (2) 6 (1)
Vaikutus hengitystieoireisiin n=4 n=13
Hengitystieoireet vähentyneet 50 (2) 54 (7)
Hengitystieoireiden esiintymisessä ei muutosta 25 (1) 39 (5)
Hengitystieoireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 25 (1) 8 (1)
1Vastaaja ei ole ollut kyseisellä osastolla töissä siinä vaiheessa, kun valmiita ruiskuja ei ole tullut osastolle.
Osastofarmaseuteista 22 % (4/18) ja sairaanhoitajista 17 % (20/115) työskenteli osastolla, jonne ei toimitettu käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja. Näistä osastofarmaseuteista 25 % (1/4) ja sairaanhoitajista 90 % (18/20) halusi, että niitä toimitettaisiin osastolle. Kefuroksiimin lisäksi eniten toivottiin käyttövalmiiden piperasilliini/tatsobaktaami-yhdistelmäruiskujen toimittamista osastolle.
Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastolle koetaan hyödyllisenä, sairaanhoitajien aikaa säästävänä ja valmisteiden mikrobiologista puhtautta parantavana asiana. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille, että keskitetty käyttökuntoon saattaminen vähentää henkilökunnan altistumista antibiooteille ja siitä aiheutuvia iho-oireita sekä käyttökuntoon saattamiseen liittyviä kipuoireita. Ainoa kritiikki liittyi siihen, ettei kefuroksiimiruiskuja ole aina saatavilla niin paljon kuin niitä osastolla tarvittaisiin.
Avoimia kommentteja kirjoitti yhteensä 13 osastofarmaseuttia ja 34 sairaanhoitajaa.
Taulukkoon 20 on koottu osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien avoimia vastauksia antibioottirobottiin ja keskitettyyn käyttökuntoon saattamiseen liittyen.
93 Taulukko 20. Esimerkkejä osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien avoimista vastauksista antibioottirobotin vaikutuksiin ja keskitettyyn käyttökuntoon saattamiseen liittyen.
Vaikutus työntekoon Valmisteiden mikrobiologinen puhtaus ja
muut ominaisuudet
”Nopeuttaa iv-lääkkeiden käyttökuntoon saattamista.”
”Helpottanut todella paljon, nykyisin ei tarvitse laimentaa ko. antibiootteja laisinkaan ja kulutus runsasta.”
”Helppo käyttää, helpottaa hoitajien työtä esim.
viikonloppuisin, kun osastofarmaseutti ei ole paikalla.”
”Keskitetty käyttökuntoon saattaminen on hyvä asia, sillä silloin osastofarmaseutin työaikaa jää muuhun työtehtäviin enemmän, joka
mahdollisesti muuttaa työnkuvaa kliinisempään suuntaan.”*
”Ehdottomasti hyvä, että antibioottien valmistamiseen aiemmin mennyt aika voidaan käyttää potilastyöhön. Antibiootit tulevat mahdollisimman puhtaasti valmistettuina (hoitajilla ei aina aikaa mennä valmistamaan antibiootteja suojakaappiin).”
”Annokset aina samanlaisia. Taatumpi puhtaus ja parempi säilyvyys.”*
”Tuotteet puhtaammissa olosuhteissa tehty.
Pidempi kestoaika.”*
”Parantaa huomattavasti potilasturvallisuutta.”*
Vaikutus lääkeaineille altistumiseen ja työperäisiin oireisiin
Muita toiveita/kritiikkiä
”Kädet eivät tule niin kipeäksi, kun ruiskut tulevat apteekista.”
”Antibiootteja roiskuu lääkehuoneeseen runsaasti, siivouksen jälkeen etenkin hajusta voi tämän päätellä.”
”Henkilökunnan ihoärsytykset vähenevät huomattavasti, kun ei tarvitse laimentaa.”
”Käsien rasitus vähenee huomattavasti osastolla, jossa kefuroksiimiruiskuja kuluu paljon.”*
”Mitä vähemmän valmistettavia annoksia, sitä vähemmän kuormitusta käsille. Samoin mahdolliset yliherkkyys-/hengitystieoireet minimoituvat.”*
”Olisi hyvä jos kefuroksiimiruiskuja olisi paremmin saatavilla myös viikonloppuna. Toivoisin myös, että piperacillin tulisi valmiina.”
”Olisi parempi jos kaikki antibiootit valmistettaisiin keskitetysti - turvallisuus paranisi kaikin puolin.”
”Valmiita antibioottiannoksia ei aina ole saatavilla (tai saatavilla rajoitetusti), joten niiden riittävyyttä esim. viikonlopuksi ei voi taata.”*
”En tiedä, kuinka paljon oireideni takana on antibiootti ja kuinka paljon muut ongelmat, hengitystieoireet ovat osastolla yleisiä.”*
*Farmaseuttien vastaukset merkitty tähdellä
94
11.4 MUUTOKSET SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄ
ÄLYLÄÄKEKAAPPIEN KÄYTTÖÖNOTON JÄLKEEN
11.4.1 Leikkausyksikkö
Leikkausyksikössä kukin sairaanhoitaja käytti keskimäärin puoli tuntia vähemmän aikaa lääkkeiden valmisteluun 8-tuntisen työvuoronsa aikana älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen. Lääkkeiden valmistelu tapahtui leikkaussalissa aamulla ennen ensimmäistä leikkausta sekä leikkausten välillä tai edellisen leikkauksen aikana ennen seuraavaa leikkausta. Älylääkekaappeja edeltäneen havainnointijakson aikana (2014) sairaanhoitaja käytti työvuorostaan lääkkeiden valmisteluun keskimäärin 55 minuuttia ja älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (2016) keskimäärin 23 minuuttia. Potilaiden hoitoon ja seurantaan käytetty aika sitä vastoin kasvoi keskimäärin puoli tuntia työvuoroa kohti; vuonna 2014 sairaanhoitaja käytti keskimäärin 243 minuuttia ja vuonna 2016 keskimäärin 272 minuuttia 8-tuntisesta työvuorostaan leikkaussalissa olevan potilaan hoitoon ja seurantaan. Muihin työtehtäviin käytetyssä ajassa ei tapahtunut muutoksia havainnointijaksojen välillä.
Tarve hakea lääkkeitä leikkauksen aikana leikkaussalin ulkopuolelta, kuten toisesta leikkaussalista tai lääkehuoneesta, väheni älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen. Ensimmäisen havainnointijakson aikana ennen älylääkekaappien käyttöönottoa havainnoitava hoitaja haki lääkkeitä tai nesteitä leikkaussalin ulkopuolelta kesken leikkauksen yli puolessa (64 %, 7/11) havainnoiduista leikkauksista 15 eri hakukerralla, ja jälkimmäisen havainnointijakson aikana yhdessä leikkauksessa kahdeksasta havainnoidusta leikkauksesta (13 %) kolmella eri hakukerralla (taulukko 21).
95 Taulukko 21. Lääkkeiden ja nesteiden haku kesken leikkauksen leikkaussalin ulkopuolelta ennen älylääkekaappien käyttöönottoa (2014) ja niiden käyttöönoton jälkeen (2016). Jokainen taulukossa oleva valmiste on haettu eri hakukerralla.
1Verisuonikirurgian sali
2Neurokirurgian sali
3Sydänsali
Induktioh. = induktiohuone eli valmisteluhuone, jota kautta potilas tuodaan leikkaussaliin Lääkeh. = lääkehuone
- = havainnoitava hoitaja ei hakenut lääkkeitä leikkaussalin ulkopuolelta leikkauksen aikana
11.4.2 Tehohoidon osasto ja aistinelinsairauksien osasto
Tehohoidon osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla havainnointitutkimus ei tuonut esille muutoksia eri työtehtäviin käytetyssä ajassa vuoden 2014 ja 2016 havainnointijaksojen välillä. Tehohoidon osastolla hoitajat käyttivät suurimman osan työvuorostaan potilashuoneessa potilaan äärellä potilasta hoitaen, seuraten ja lääkiten; vuonna 2014 keskimäärin 78 % ja vuonna 2016 keskimäärin 80 % työvuorostaan. Aistinelinsairauksien osastolla potilashuoneissa oltiin vuonna 2014 keskimäärin 24 % työvuorosta ja vuonna 2016 keskimäärin 32 % työvuorosta.
2014 2016
Mistä haki Hoitajan
aika
96
11.4.3 Lääkkeiden käsittely ja käyttökuntoon saattaminen osastolla
Leikkausosastolla ja aistinelinsairauksien osastolla ei ollut LIV-kaappia. Näillä osastoilla ja myös tehohoidon osastolla, jossa LIV-kaappi oli, sairaanhoitajat saattoivat lääkkeet käyttökuntoon potilas- tai lääkehuoneen pöydällä tai leikkaussalissa. Tehohoidon osastolla LIV-kaappia käytti osastofarmaseutti.
Havainnointitutkimuksessa kävi ilmi, että lääkehuoneessa ja leikkaussalissa pöytiä ei yleensä pyyhitty alkoholilla ennen lääkkeiden valmistelua eikä enemmistö havainnoiduista hoitajista käyttänyt suojakäsineitä lääkkeitä käyttökuntoon saattaessaan.
Havainnointitutkimus toi esille myös, että hoitajat altistuvat työssään lääkeroiskeille, sillä esimerkiksi yhden hoitajan päälle roiskui piperasilliini-tatsobaktaami-antibioottiliuosta, kun hän veti antibioottia injektiopullosta ruiskuun.
Yksi havaittu virheellinen toimintatapa käyttökuntoon saattamiseen liittyen koski kuiva-aineen ja liuottimen sekoittamista. Tilanteessa kaikki piperasilliini-tatsobaktaami-kuiva-aine ei ollut liuennut hoitajan vetäessä liuoksen ruiskuun, jolloin injektiopulloon jäi valkoinen sakka. Etenkin aistinelinsairauksien osastolla hoitajan työ myös keskeytyi usein, kun hän oli saattamassa lääkkeitä käyttökuntoon tai jakamassa tabletteja lääketarjottimelle lääkehuoneessa. Suurin osa keskeytyksistä johtui siitä, että toinen hoitaja tuli lääkehuoneeseen hakemaan lääkettä tai kysymään jotain.
97
11.5 SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA ÄLYLÄÄKEKAAPEISTA
Sairaanhoitajien kokemuksia ja mielipiteitä älylääkekaapeista selvittävään kyselyyn vastasi 154 sairaanhoitajaa 573 sairaanhoitajasta. Pilottivastaukset huomioon ottaen vastaajia oli 159/578 (28 %). Koska päivystysosaston vastaukset (n=7) ja älylääkekaappia käyttämättömien henkilöiden vastaukset (n=5) jätettiin analyysin ulkopuolelle, lopullinen analyysiin mukaan otettavien vastausten määrä oli 147.
Vastaajien taustatiedot näkyvät taulukossa 22.
Taulukko 22. Älylääkekaappi-kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien (n=147) taustatiedot.
% (n) Työnkuva
Sairaanhoitaja 80 (117)
Kätilö 18 (27)
Esimies 2 (3)
Osasto
Leikkausyksikkö 35 (52)
Heräämö 27 (39)
Tehohoidon osasto 20 (29)
Naisten akuuttikeskus 18 (27)
Sukupuoli
Työkokemus nykyisellä osastolla vuosina
<1 14 (21)
Työskentelitkö nykyisellä osastollasi jo ennen älylääkekaappien käyttöönottoa
Kyllä 67 (99)
En 33 (48)
Kuinka usein käytät älylääkekaappia?
Joka työpäivä 88 (129)
Viikoittain, mutta en joka työpäivä 9 (13)
Harvemmin kuin viikoittain 3 (5)
98
11.5.1 Sairaanhoitajien suhtautuminen älylääkekaappeihin
Sairaanhoitajat suhtautuivat älylääkekaappeihin pääosin myönteisesti. Enemmistö vastaajista oli älylääkekaappeihin tyytyväisiä (82 %) (taulukko 23), piti niiden toimintaideaa hyvänä (87 %) ja koki, että älylääkekaapit ovat helppokäyttöisiä (84 %) (taulukko 24). Joka kymmenes vastaaja (10 %) palaisi mieluummin vanhaan järjestelmään ja perinteisiin lääkekaappeihin.
Taulukko 23. Sairaanhoitajien (n=147) tyytyväisyys älylääkekaappeihin, älylääkekaappien vaikutus sairaanhoitajien työhön ja potilasturvallisuuteen ja älylääkekaappien käyttöön liittyvien ongelmien yleisyys.
Kysymys % (n)
Kuinka tyytyväinen kaiken kaikkiaan olet älylääkekaappeihin?
Tyytyväinen 82 (120)
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 14 (21)
Tyytymätön 4 (6)
Älylääkekaappien vaikutus työhön
Helpottaneet 57 (83)
Osittain helpottaneet ja osittain vaikeuttaneet 27 (39)
Vaikeuttaneet 6 (9)
Eivät helpottaneet eivätkä vaikeuttaneet 11 (16)
Ongelmien esiintyminen älylääkekaappien käytössä
Päivittäin 4 (6)
Viikoittain 20 (29)
Kuukausittain 33 (49)
Harvemmin kuin kuukausittain 32 (47)
Ei ole ollut 11 (16)
Älylääkekaappien vaikutus potilasturvallisuuteen
Parantavat 69 (101)
Osittain parantavat ja osittain heikentävät 16 (23)
Heikentävät 1 (1)
Ei vaikutusta 15 (22)
99 Taulukko 24. Sairaanhoitajien (n=147) mielipiteitä älylääkekaapeista.
Väittämä Samaa
Älylääkekaappien toimintaidea on hyvä. 87 10 3
Älylääkekaapit ovat helppokäyttöisiä. 84 8 8
Lääkkeet löytyvät älylääkekaapista helposti. 78 6 16
Älylääkekaappien käyttöön liittyvä koulutus on ollut riittävää.
76 14 11
Älylääkekaappien täyttöpalvelu on toiminut hyvin. 76 12 12
Läpiantoperiaatteella toimiva älylääkekaappi vähentää tarpeetonta liikettä leikkaussaleissa/hoitohuoneissa.
69 23 8
Viivakoodin käyttö lisää potilasturvallisuutta. 65 24 11
Lääkkeiden otto älylääkekaapista toisen henkilön tunnuksilla (kun toinen henkilö on jo valmiiksi kirjautuneena) on päivittäistä osastollamme.
62 12 27
Lääkehuoltoon, mm. lääkkeiden tilaamiseen ja lääkkeiden valmisteluun, käyttämäni aika on vähentynyt älylääkekaappien myötä.
58 27 16
Lääkkeen oton kirjaamatta jättämiset vaarantavat potilasturvallisuutta.
57 23 20
Älylääkekaapit vähentävät lääkkeiden mahdollista väärinkäyttöä (lääkkeiden ottaminen henkilökunnan omaan käyttöön).
57 21 22
Älylääkekaapit vähentävät lääkkeiden ottoon liittyviä virheitä.
52 35 13
Älylääkekaapille kirjautuminen on hidasta. 31 21 48
Älylääkekaapille pääsyä joutuu usein jonottamaan. 23 17 60
Lääkkeen oton kirjaamatta jättäminen on yleistä osastollamme.
14 29 58
Potilaiden lääkehoito on hankaloitunut älylääkekaappien myötä.
12 14 74
Älylääkekaapista puuttuu tarvittavia lääkkeitä päivittäin.
11 16 73
Palaisin mieluummin vanhaan järjestelmään ja perinteisiin lääkekaappeihin.
10 10 80
100
11.5.2 Älylääkekaappien vaikutus työntekoon
Yli puolet (57 %) vastaajista koki, että älylääkekaapit ovat helpottaneet heidän työtään (taulukko 23). Etenkin tehohoidon osastolla älylääkekaappien koettiin helpottaneen työntekoa, sillä siellä 79 % vastaajista oli sitä mieltä. Lisäksi 58 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että lääkehuoltoon, muun muassa lääkkeiden tilaamiseen ja lääkkeiden valmisteluun, käytetty aika oli vähentynyt älylääkekaappien myötä (taulukko 24). Avoimissa vastauksissa yleisimmin mainittuja, työtä helpottavia älylääkekaappien ominaisuuksia olivat lääkkeiden helppo löytyminen ja älylääkekaappien sijainti lähellä potilasta (taulukko 25). Muun muassa valo-ohjauksen ja selkeän järjestyksen mainittiin helpottavan lääkkeiden löytymistä. Älylääkekaappien hyvänä ominaisuutena pidettiin myös niiden kykyä kertoa, missä älylääkekaapissa tai toisella osastolla haluttua lääkettä on saatavilla, jos sitä ei ole kyseisessä kaapissa. Älylääkekaappien yhteyteen liitetyn tarratulostimen ja sen tulostamien lääketarrojen koettiin myös helpottavan työntekoa, kun lääketarroja ei tarvitse enää kirjoittaa käsin. Toisaalta älylääkekaappien käytössä esiintyneinä ongelmina mainittiin yleisesti tarratulostimen toimimattomuus ja lääketarrojen liian suuri koko pieniin ruiskuihin nähden. Lisäksi tulostimen tulostamien lääketarrojen puutteena pidettiin sitä, että laimennettaessa lääkettä laimennoksen uusi vahvuus pitää korjata lääketarraan. Avoimissa vastauksissa esille tulleita, työtä helpottavia asioita on koottu taulukkoon 25.
Taulukko 25. Älylääkekaappien ominaisuuksia, jotka sairaanhoitajien (n=147) mielestä helpottavat työntekoa.
Työntekoa helpottava tekijä Avointen
vastausten määrä Lääkkeet löytyvät älylääkekaapista helpommin ja nopeammin kuin perinteisistä
lääkekaapeista ja ovat potilasta lähellä
60
Tarratulostus 26
Jos haluttua lääkettä ei ole kyseisessä älylääkekaapissa, älylääkekaappi näyttää, missä sitä on saatavilla
20 Apteekin täyttöpalvelu (älylääkekaappien täytöstä, lääkkeiden tilaamisesta ja vanhenevista lääkkeistä huolehtiminen)
11
Viivakoodaus 6
Älylääkekaapeissa laajempi lääkevalikoima 6
Lääkehävikin väheneminen 1
Lääkekulutuksen seuranta helpottunut 1
Työntekoa vaikeuttavina asioina avoimissa vastauksissa mainittiin yleisimmin se, että lääkkeen otto älylääkekaapista on hitaampaa kuin perinteisistä lääkekaapeista, koska ennen sitä käyttäjän on kirjauduttava älylääkekaapille ja lääkkeen oton yhteydessä kirjattava ottamansa lääke (taulukko 26). Vajaa kolmannes vastaajista (31
%) oli sitä mieltä, että älylääkekaapille kirjautuminen on hidasta (taulukko 24).
101 Toiseksi yleisimmin työntekoa vaikeuttavana tekijänä mainittiin avoimissa vastauksissa älylääkekaappien tekniset ongelmat (taulukko 26). Muita avoimissa vastauksissa esille tulleita työntekoa vaikeuttavia asioita olivat työskentelytilan ahtaus älylääkekaapin edustalla, saldovirheet, lääkkeiden ajoittainen loppuminen ja oman vuoron odottaminen älylääkekaapille. Avoimissa vastauksissa yleisimmin esille tulleita työntekoa vaikeuttavia älylääkekaappien ominaisuuksia on koottu taulukkoon 26.
Taulukko 26. Älylääkekaappien ominaisuuksia, jotka sairaanhoitajien (n=147) mielestä vaikeuttavat työntekoa.
Työntekoa vaikeuttava tekijä Avointen
vastausten määrä
Lääkkeen otto älylääkekaapista hitaampaa 28
Tekniset ongelmat ja toimintahäiriöt 13
Tarratulostimen ongelmat 9
Ulkoiset ominaisuudet, kuten liian pieni työskentelytila älylääkekaapin edustalla 9
Saldovirheet (lähinnä kirjaamattomuudesta johtuen) 7
Lääkkeiden ajoittainen loppuminen 7
Oman vuoron odottaminen kaapille 6
Tulostimen tulostamat lääketarrat liian leveitä pieniin ruiskuihin 5
Lääkkeiden järjestys vaihtelee eri älylääkekaapeissa 2
11.5.3 Älylääkekaappien käytössä ilmenneet ongelmat
Vastaajista 4 %:lla oli ollut älylääkekaappien kanssa ongelmia päivittäin (taulukko 23). Suurimmalla osalla (65 %) ongelmia oli esiintynyt kuukausittain tai harvemmin.
Avoimissa vastauksissa esille tulleita ongelmia on koottu taulukkoon 27.
Taulukko 27. Sairaanhoitajien (n=147) avoimissa vastauksissa esille tulleita älylääkekaappien käytössä ilmenneitä ongelmia.
Ongelma Avointen
vastausten määrä Älylääkekaappien tekniset ongelmat ja toimintahäiriöt (Järjestelmän
jumittuminen/hidastelu, kirjautumisongelmat, ongelmat ovien avautumisessa ja lukkiutumisessa)
82
Ongelmat tarratulostimen kanssa 39
Saldovirheet 20
Lääkkeiden loppuminen 17
Älylääkekaappien ulkoiset ominaisuudet (mm. tason korkeus, syvät ja raskaat vetolaatikot, näytön kosketusherkkyys)
8
Lääkkeet joskus väärissä paikoissa älylääkekaapissa 2
Kaikissa tuotteissa ei ole viivakoodia 1
102
11.5.4 Älylääkekaappien vaikutus potilasturvallisuuteen
Yli kaksi kolmasosaa (69 %) vastaajista koki, että älylääkekaapit parantavat potilasturvallisuutta (taulukko 23). Avoimissa vastauksissa tuotiin potilasturvallisuutta parantavina tekijöinä yleisimmin esille se, että älylääkekaapista otetaan varmemmin oikea lääke kuin perinteisistä lääkekaapeista (n=46). Myös valmiiden lääketarrojen ja lääkkeiden helpon ja nopean saatavuuden koettiin parantavan potilasturvallisuutta. 23 vastaajaa (16 %) koki älylääkekaappien osittain parantavan ja osittain heikentävän potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuutta heikentävinä asioina tuotiin avoimissa vastauksissa yleisimmin esille älylääkekaappien toimintahäiriöt ja niistä johtuvat hidastukset sekä saldovirheet.
Kumpikin oli mainittu kuudessa avoimessa vastauksessa.
11.5.5 Älylääkekaappien kehittämiskohteet
Sairaanhoitajat toivat avoimissa vastauksissa esille näkemyksiään, miten älylääkekaappeja tulisi heidän mielestään kehittää. Sairaanhoitajien toiveita älylääkekaappien kehityskohteista on koottu taulukkoon 28.
Taulukko 28. Sairaanhoitajien avoimia vastauksia älylääkekaappien kehityskohteista.
Sairaanhoitajien toiveet älylääkekaappien ulkoisiin ominaisuuksiin liittyen
Muut toiveet
• Enemmän pöytä- ja laskutilaa
• Työskentelyvalo kaapin yhteyteen
• Herkempi kosketusnäyttö
• Läpinäkyvät ovet älylääkekaappiin
• Suurempi jääkaappi
• Kevyemmät vetolaatikot
• Monikäyttöisempi viivakoodinlukija
(isojen pakkausten lukeminen kiinteällä viivakoodinlukijalla hankalaa)
• Tarratulostimen toimintahäiriöt kuriin
• Kapeammat lääketarrat
• Kirjautuminen kaapille nopeammaksi
• Useampi henkilö voisi työskennellä ja kirjata
kaapilla yhtä aikaa
• Hälytyssysteemi, joka muistuttaisi lääkkeen
kirjaamisesta
• Integraatio potilastietojärjestelmään;
älylääkekaapilta näkisi potilaan lääkemääräykset ja potilastiedot
• Lääkkeet olisivat kaikissa älylääkekaapeissa
samassa järjestyksessä
• Älylääkekaapilta pääsisi lääkkeen
pakkausselosteeseen ja voisi tarkistaa ohjeita mm. antotavasta
• Täyttöpalvelu myös viikonloppuisin
• Huumeiden kirjaus sähköiseksi
• Selkeät ohjeet ongelmatilanteisiin
• Henkilökunnan motivointi kirjaamaan kaikki
lääkkeet
• Viivakoodit kaikkiin tuotteisiin
103
11.6 ÄLYLÄÄKEKAAPPIEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT UUDET TOIMINTATAVAT
11.6.1 Älylääkekaapille kirjautuminen
Sekä havainnointi- että kyselytutkimuksessa ilmeni, että leikkausyksikössä lääkkeitä otettiin kaapista usein toisen henkilön ollessa kirjautuneena. Yli kolmannes (37 %, 19/52) leikkausyksikössä työskentelevistä vastaajista arvioi olevansa kirjautuneena omilla tunnuksillaan älylääkekaappia käyttäessään vain 0–2 käyttökerralla kymmenestä (taulukko 29). Kolmella muulla osastolla vastaava osuus oli 1 % (1/95).
Leikkausyksikössä 38 % (20/52) ja muilla osastoilla 72 % (68/95) arvioi olevansa kirjautuneena omilla tunnuksillaan 9–10 käyttökerralla kymmenestä. Lisäksi leikkausyksikössä työskentelevistä vastaajista 94 % (49/52) oli samaa mieltä väittämän kanssa, että lääkkeiden otto älylääkekaapista toisen henkilön ollessa kirjautuneena on päivittäistä vastaajan osastolla.
Taulukko 29. Älylääkekaapin käyttö omilla tunnuksilla kirjautuneena.
Osasto Kuinka monella käyttökerralla kymmenestä olet
kirjautuneena omilla tunnuksillasi, kun käytät älylääkekaappia
0–2 3–5 6–8 9–10
Leikkausyksikkö (n=52) 37 % 19 % 6 % 38 %
Heräämö, tehohoidon osasto ja
naisten akuuttikeskus (n=95) 1 % 4 % 23 % 72 %
11.6.2 Viivakoodin käyttö lääkkeitä otettaessa
Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista runsas kolmannes (37 %, 55/147) arvioi käyttävänsä viivakoodia vain 0–2 ottokerralla kymmenestä (taulukko 30).
Leikkausyksikössä ja heräämössä työskentelevät sairaanhoitajat arvioivat käyttävänsä viivakoodia tehohoidon osastolla ja naisten akuuttikeskuksessa työskenteleviä sairaanhoitajia harvemmin. Leikkausyksikössä ja heräämössä työskentelevistä sairaanhoitajista puolet (51 %, 46/91) ja tehohoidon osastolla ja naisten akuuttikeskuksessa kuudennes (16 %, 9/56) arvioi käyttävänsä viivakoodin lukijaa vain 0–2 ottokerralla kymmenestä. Kaikissa tuotteissa ei ole viivakoodia, mikä voi osaksi selittää tulosta. Havainnointitutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, ettei viivakoodia aina käytetty, vaikka se olisi ollut mahdollista.
104
Taulukko 30. Viivakoodinlukijan käyttö lääkkeitä otettaessa ja lääkkeen oton kirjaaminen (n=147).
Leikkausyksikkö, heräämö, tehohoidon osasto ja naisten akuuttikeskus
Kuinka monella ottokerralla kymmenestä
0–2 3–5 6–8 9–10
Käytät viivakoodinlukijaa lääkkeitä ottaessasi
37 % 17 % 33 % 12 %
Kirjaat lääkkeen otetuksi 0 0 5 % 95 %
11.6.3 Lääkkeen oton kirjaaminen
Kyselyn mukaan 95 % (140/147) kaikista vastaajista kirjaa lääkkeen oton älylääkekaapista 9–10 ottokerralla kymmenestä ja 5 % (7/147) vastaajista 6–8 ottokerralla kymmenestä (taulukko 30). Lääkkeiden kirjaamisessa ei ollut eroja osastojen kesken. Havainnointitutkimuksessa tuli kuitenkin esille tilanteita, joissa leikkausyksikön sairaanhoitaja ei kirjannut ottamiaan lääkkeitä.
Kirjaamatta jättämiset aiheuttivat ylimääräistä työtä älylääkekaappeja täyttäville lääketyöntekijöille. Havainnoinnin aikana lääketyöntekijä tarkisti ja korjasi kahden eri leikkaussalin älylääkekaappien virheelliset saldot, mihin kului aikaa yhteensä 86 minuuttia. Toisen leikkaussalin älylääkekaapissa oli virheellinen saldo 37 valmisteen kohdalla ja toisen salin älylääkekaapissa 28 valmisteen kohdalla. Saldot vaihtelivat molempiin suuntiin, mutta enimmäkseen kaapissa oli todellisuudessa vähemmän valmisteita kuin mitä saldo näytti.
105
12 POHDINTA
12.1 LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO SUOMESSA – NYT JA TULEVAISUUDESSA
Tämän tutkimuksen mukaan lääkehuollon automaatio- ja teknologiasovellusten käyttö lisääntyy lähitulevaisuudessa suomalaisissa sairaaloissa. Sairaaloiden lääkehuoltoa digitalisoidaan yhä laajemmin tavoitteena mahdollisimman pitkälle varmistettu katkeamaton lääkehoitoketju. Erityisesti älylääkekaappeja käyttävien sairaaloiden määrä tulee kyselyn mukaan kasvamaan, sillä älylääkekaappeja tullaan ottamaan käyttöön tai hankkimaan lisää lähes kaikissa kyselyssä mukana olevassa 21 sairaalassa. Markkinoilla on useita erilaisia älylääkekaappeja ja niiden ominaisuudet voivat vaihdella merkittävästi. Eri periaatteilla toimivista älylääkekaapeista tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voi siten aina suoraan verrata keskenään. Kattavaa, eri valmistajien älylääkekaappien vaikutuksia selvittävää tutkimusta tarvitaan. Tutkimusasetelman luominen voi olla kuitenkin haasteellista ja kallista, koska kliinisessä työssä on useita sekoittavia tekijöitä ja koska vertailuosastojen löytäminen voi olla hankalaa. Luotettavien havaintojen kerääminen edellyttää pitkää, vähintään kuukausien, seurantaa ja isoa otoskokoa, mikä lisää kustannuksia.