12.3.1 Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien työperäisten oireiden yleisyys
Kyselyn mukaan antibioottien käyttökuntoon saattamisesta johtuvat erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireet, kuten rannekipu, olivat yleisiä osastofarmaseuteilla, mutta harvinaisia sairaanhoitajilla. Yli 80 % osastofarmaseuteista, mutta vain 16–25
% sairaanhoitajista saattoi antibiootteja käyttökuntoon päivittäin, mikä voi selittää eron. Lisäksi osastofarmaseuttien valmistamien antibioottiannosten määrät olivat huomattavasti suurempia kuin sairaanhoitajien, joista 80 % saattoi käyttökuntoon alle 6 annosta päivässä. Osastofarmaseutit työskentelevät siten usein pitkiä aikoja LIV-kaapin äärellä ja joutuvat tekemään toistuvasti ergonomisesti epämukavia ranne- ja sormiliikkeitä liuoksia ruiskuun vetäessään ja sekoittaessaan.
Pitkäkestoinen paikallaan olo LIV-kaapin äärellä rasittaa myös selkää. Aikaisempaa julkaistua tutkimustietoa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta aiheutuvien kipuoireiden yleisyydestä ei ole saatavilla.
Sairaanhoitajilla käyttökuntoon saattamiseen liittyvät iho- ja hengitystieoireet olivat osastofarmaseutteja yleisempiä vuoden 2014/2015 kyselyssä, mutta vuoden 2017 kyselyssä tilanne oli päinvastainen. Osastofarmaseuttien kysely toteutettiin allergiakauden ulkopuolella, syys- ja joulukuussa, ja sairaanhoitajien kysely kesäkuukausina. Kausiluonteinen allergia tai muut vuodenaikaan liittyvät tekijät voivat toimia sekoittavana tekijänä ja selittää sen, miksi sairaanhoitajilla oli osastofarmaseutteja yleisemmin iho- ja hengitystieoireita vuoden 2014/2015 kyselyssä. Vuoden 2017 kysely toteutettiin kummankin ammattiryhmän osalta loka-marraskuussa. Toinen selittävä tekijä vuoden 2014/2015 kyselyn tulokselle voi olla ero LIV-kaapin käytössä, sillä sairaanhoitajat eivät yleensä käytä LIV-kaappia lääkkeitä käyttökuntoon saattaessaan ja altistuvat siten helpommin lääkeaineille hengitysteiden ja ihon välityksellä. Vuoden 2017 kyselyn tulokset eivät kuitenkaan ole LIV-kaapin käytöllä selitettävissä, koska osastofarmaseuteilla oli iho- ja hengitystieoireita sairaanhoitajia yleisemmin. Syynä vuoden 2017 kyselyn tulokselle voi olla sama kuin käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipuoireiden kohdalla eli se, että osastofarmaseutit saattavat lääkkeitä käyttökuntoon sairaanhoitajia useammin ja valmistavat kerralla suurempia annosmääriä.
Lääkeaineille altistumisesta aiheutuvien allergia- ja yliherkkyysoireiden tiedetään olevan yleisiä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa (Whitaker 2016). Japanilaisen tutkimuksen mukaan kolmasosalla sairaalassa työskentelevistä farmaseuteista esiintyi allergisia nenäoireita, kuten aivastelua, nenän vuotamista ja tukkoisuutta, ja lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen koettiin yleisimmin olevan näiden oireiden taustalla (Inaba ym. 2015). Tutkimuksen tulos on linjassa tämän tutkimuksen uusintakyselyn tuloksen kanssa, jonka mukaan hengitystieoireita käyttökuntoon saattamiseen liittyen oli kokenut 39 % osastofarmaseuteista. Kimin ym. (2012) tutkimuksessa työperäisiä, kefalosporiinien aiheuttamaksi epäiltyjä iho-
109 ja hengitystieoireita esiintyi 17 %:lla kefalosporiineille altistuneista sairaanhoitajista ja farmaseuteista. Tässä tutkimuksessa iho- ja hengitystieoireiden esiintyvyys oli tätä suurempi; osastofarmaseuteilla 18 % vuonna 2014/2015 ja 56 % vuonna 2017, ja sairaanhoitajilla 33 % vuonna 2015 ja 26 % vuonna 2017.
Tässä tutkimuksessa iho- ja hengitystieoireet olivat yleisempiä työntekijöillä, joilla oli aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä. Myös aikaisempien tutkimusten perusteella antibioottien aiheuttamat työperäiset iho- ja hengitystieoireet ovat olleet yleisempiä henkilöillä, joilla on atooppinen taipumus tai aikaisempia allergioita (Choi ym. 2010, Kim ym. 2012).
12.3.2 Antibioottirobotti ja työperäiset oireet
Noin puolet osastofarmaseuteista ja sairaanhoitajista, jotka olivat kokeneet työperäisiä oireita käyttökuntoon saattamiseen liittyen ja joiden osastolle toimitettiin antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettuja kefuroksiimiruiskuja, koki, että kefuroksiimiruiskujen toimittaminen on vähentänyt heidän oireitaan. Kukaan vastaajista ei kokenut oireiden lisääntyneen ruiskujen toimittamisen seurauksena.
Oireita kokeneiden määrä näillä osastoilla oli kuitenkin pieni, joten luotettavien tulosten saamiseksi tutkimusjoukon tulisi olla suurempi ja vastausprosentin korkeampi.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, ovatko osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemat, antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet lisääntyneet tai vähentyneet antibioottirobotin käyttöönoton seurauksena, koska vuoden 2014/2015 ja vuoden 2017 kyselyiden tulokset eivät ole vertailukelpoisia tutkimus- ja vastaajajoukkojen eroavaisuuksien vuoksi. Vuoden 2015 kysely lähetettiin 296 sairaanhoitajalle ja vuoden 2017 kysely 560 sairaanhoitajalle. Ero sairaanhoitajien lukumäärässä selittyy suurimmaksi osaksi kyselyiden välissä tapahtuneella organisaatiouudistuksella. Ensimmäinen kysely lähetettiin vain pienelle joukolle silloisten leikkausyksiköiden 1–4 sairaanhoitajia, mutta jälkimmäinen kysely kaikille yhdistyneen anestesia- ja leikkaustoiminnan osaston sairaanhoitajille. Sairaanhoitajien ensimmäinen kysely toteutettiin kesä-elokuussa ja uusintakysely loka-marraskuussa, mikä osaltaan heikentää kyselyiden välistä vertailtavuutta, koska muun muassa kausiluonteinen allergia tai muut vuodenaikaan liittyvät tekijät voivat toimia sekoittavana tekijänä. Lisäksi uusintakyselyä ei kohdistettu vain aikaisemmin vastanneille, vaan kaikille tutkimuksessa mukana olevilla osastoilla sillä hetkellä työskenteleville sairaanhoitajille ja osastofarmaseuteille. Kyselyn lähettäminen vain aikaisemmin vastanneille ei ollut mahdollista, koska työntekijöiden keskuudessa oli tapahtunut vaihtuvuutta ja koska kyselyyn vastattiin anonyymisti. Toiseen kyselyyn vastanneista osastofarmaseuteista 66 % ja sairaanhoitajista 76 % ei ollut vastannut aikaisempaan kyselyyn.
Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta antibioottirobotin vaikutuksia työperäisten oireiden ilmenemiseen voidaan osoittaa. Antibioottirobotin vaikutusten osoittamisen haasteena on, että vaikka osastolle toimitettaisiin robotin avulla
110
käyttökuntoon saatettuja käyttövalmiita antibioottiruiskuja, ei se yleensä poista käyttökuntoon saattamista kokonaan. Tässä tutkimuksessa puolessa (7/15) niistä osastoista, joille käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja toimitettiin, kefuroksiimiruiskujen osuus oli yli 70 % ja kuiva-aineena toimitettavien, käyttökuntoon saattamista vaativien kefuroksiimiannosten osuus alle 30 % kaikista osastolle toimitetuista suonensisäisesti annettavista 1,5 gramman vahvuisista kefuroksiimiannoksista. Seitsemällä osastolla kefuroksiimiruiskujen osuus oli 40–70
% ja yhdellä osastolla vain 1 % kaikista suonensisäisesti annettavista kefuroksiimiannoksista. Kefuroksiimiruiskut olivat kyselyn toteuttamisen aikaan, vuonna 2017, ainoa tuote, jota antibioottirobotin avulla valmistettiin. Vaikka kefuroksiimi on KYSissä ylivoimaisesti eniten käytetty iv-antibiootti, käytetään osastoilla paljon muitakin suonensisäisesti annettavia antibiootteja, jotka vaativat käyttökuntoon saattamista. Käyttökuntoon saattamisesta aiheutuvia iho-, hengitystie- ja kipuoireita voi siten esiintyä myös muiden lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta johtuen.
Aikaisempien tutkimusten perusteella lääkkeitä käyttökuntoon saattavat robotit vähentävät työntekijöiden altistumista lääkeaineille ja siten parantavat työturvallisuutta (Seger ym. 2012, Sessink ym. 2015). Antibioottirobotin voidaan näiden tutkimusten valossa odottaa vähentävän työperäisiä oireita, mutta kuten edellä todettiin, oireet eivät välttämättä poistu kokonaan. Oireita kokeneita henkilöitä voi siten olla yhtä suuri määrä kuin ennenkin, mutta yksilötasolla oireita voi esiintyä harvemmin tai ne voivat olla lievempiä kuin aiemmin. Siksi ajanjaksojen välinen vertailu oireita kokeneiden vastaajien määrän suhteen ei yksistään anna luotettavia tuloksia, vaan lisäksi on hyvä selvittää, kokevatko vastaajat, että käyttökuntoon saattamiseen liittyvät työperäiset oireet ovat lisääntyneet tai vähentyneet, tai voimistuneet tai lievittyneet robotin käyttöönoton seurauksena.
Jatkotutkimuksissa tutkimukseen on hyvä valita mukaan riittävän monta osastoa, joista osassa tullaan aloittamaan robotin avulla käyttökuntoon saatettujen antibioottiruiskujen toimittaminen ja osassa ei. Siten voi vertailla, onko oireita kokeiden määrä tai oireiden vaikeusaste muuttunut antibioottirobotin käyttöönoton jälkeen enemmän niillä osastoilla, jonne toimitetaan käyttövalmiita ruiskuja. Lisäksi on hyvä selvittää niiden osastojen kohdalla, jonne antibioottiruiskuja toimitetaan, kuinka suuri osuus käyttökuntoon saattamista vaativista antibiooteista toimitetaan käyttövalmiina ja kuinka suuri osuus saatetaan käyttökuntoon osastolla.
Antibioottirobotin vaikutusten osoittamisen haasteena on lisäksi se, että koetut oireet voivat johtua myös muista syistä kuin antibioottien käyttökuntoon saattamisesta. Vaikka tämän tutkimuksen kysymyksenasettelussa korostettiin sitä, että haluttiin selvittää nimenomaan antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyviä työperäisiä oireita, on kuitenkin mahdollista, että farmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemien oireiden taustalla on jokin muu sekoittava tekijä. Tulokset perustuvat vastaajien subjektiiviseen arvioon, eikä oireiden todellisesta alkuperästä voida siten olla varmoja. Iho- ja hengitystieoireet voivat johtua todellisuudessa esimerkiksi sisäilmaongelmasta tai jostain allergisoivasta tekijästä. Kipuoireiden
111 syntyyn on taas voinut vaikuttaa esimerkiksi potilaiden tai raskaiden taakkojen nostelu. Jatkotutkimuksissa on syytä pohtia, voidaanko oireiden aiheutuminen antibiooteista osoittaa kliinisin tai laboratoriokokein.
Jatkotutkimuksia suunniteltaessa on hyvä arvioida, milloin uusintakysely kannattaa antibioottirobotin käyttöönoton jälkeen toteuttaa, jotta robotin aikaansaamat mahdolliset hyödyt tai haitat ehtivät tulla esille. Tämän tutkimuksen uusintakyselyn aikaan (2017) antibioottirobotti oli ollut käytössä noin kaksi vuotta.
Koska antibioottirobotti oli kehitetty yhteistyössä sen laitetoimittajan kanssa ja se oli siten ensimmäinen laatuaan, liittyi käyttöönoton alkuvaiheeseen vaikeuksia muun muassa robottia ympäröivän suojakaapin partikkelipitoisuuteen liittyen.
Käyttöönoton alussa robotti ei toiminut vielä täydellä kapasiteetilla.
Antibioottirobotin aikaansaama mahdollinen oireiden väheneminen ei välttämättä tule esille vielä kahdessa vuodessa, joten uusintakysely kannattaa toteuttaa antibioottirobotin oltua käytössä pidemmän aikaa.
12.3.3 Osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemukset antibioottirobotin vaikutuksista
Kyselyn mukaan antibioottirobotti ja kefuroksiimin keskitetty käyttökuntoon saattaminen koettiin yleisesti hyödyllisenä asiana. Osastofarmaseutit ja sairaanhoitajat kokivat, että käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastolle on vähentänyt antibioottien käyttökuntoon saattamiseen kuluvaa aikaa.
Ajansäästön lisäksi keskitetyn käyttökuntoon saattamisen etuina tuotiin avoimissa vastauksissa esille lääkealtistuksen väheneminen, valmisteiden parempi mikrobiologinen puhtaus ja virheiden väheneminen. Kuten havainnointitutkimus toi esille, käyttökuntoon saattamisen aikaisessa aseptiikan toteutumisessa ja toimintatavoissa on parantamisen varaa osastoilla, mikä puoltaa lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen keskittämistä sairaala-apteekkiin. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan sanoa, ovatko KYSillä käytössä olevan antibioottirobotin valmistamat antibioottiannokset mikrobiologisesti puhtaampia ja annostarkkuudeltaan parempia kuin manuaalisesti käyttökuntoon saatetut antibioottiannokset. Myös antibioottirobotin vaikutusta käyttökuntoon saattamiseen käytettyyn aikaan on hyvä tutkia tarkemmin esimerkiksi havainnoimalla tai työajanseurannalla.
112