Sairaanhoitajien suhtautuminen älylääkekaappeihin oli kyselyn mukaan pääosin myönteistä, mikä on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa (Lee ym. 1992, Chapuis ym. 2010, Rochais ym. 2014, Roman ym. 2016, Zaidan ym. 2016, Berdot ym.
2019). Sairaanhoitajat olivat älylääkekaappien loppukäyttäjinä keskeisesti vaikuttamassa siihen, millaiseksi älylääkekaappien lopullinen malli kehittyi.
Henkilöstön tiivis mukanaolo lääkehuollon uudistuksien suunnittelussa voi olla myönteisen suhtautumisen taustalla.
Enemmistö vastaajista koki, että älylääkekaapit parantavat potilasturvallisuutta muun muassa pienentämällä väärän lääkkeen ottamisen riskiä viivakoodivarmistuksen ja valo-ohjauksen ansiosta. Älylääkekaappien on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu vähentävän lääkityspoikkeamia (Chapuis ym. 2010, Cousein ym. 2014, Fanning ym. 2016, Risør ym. 2018). Jatkotutkimusta
114
tarvitaan, jotta tässä tutkimuksessa tutkittujen älylääkekaappien vaikutuksia lääkityspoikkeamien määrään voidaan osoittaa.
Kyselyn mukaan älylääkekaapit ovat helpottaneet sairaanhoitajien työtä, nopeuttaneet lääkkeiden ottoa ja vähentäneet lääkkeiden tilaamiseen ja valmisteluun käytettyä aikaa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa sairaanhoitajat käyttivät vähemmän aikaa lääkkeiden tilaamiseen, keräämiseen ja valmisteluun älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (Cottney 2014, Chapuis ym. 2015). Apteekin täyttöpalvelu huolehtii älylääkekaappien täytöstä ja lääkkeiden tilaamisesta, mikä selittää sairaanhoitajien lääkkeiden tilaamiseen käytetyn ajan vähenemisen. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että älylääkekaappien täyttöpalvelu on toiminut hyvin. Avoimissa vastauksissa toivottiin, että täyttöpalvelu olisi käytössä myös viikonloppuisin.
Täyttöpalvelu on hyvä esimerkki siitä, että työtehtävien uudelleen jakamisella voidaan resursseja ja osaamista kohdentaa koulutusta vastaaviin työtehtäviin.
Lääketyöntekijöiden tehdessä aikaisemmin sairaanhoitajien työtehtäviin kuuluneita lääkehuollon logistisia tehtäviä sairaanhoitajat voivat käyttää vapautuneen työajan potilaiden hoitoon.
Yleisin kyselyssä mainittu älylääkekaapin käyttöön liittyvä ongelma oli älylääkekaapin käyttöjärjestelmän häiriö tai muu tekninen ongelma.
Automaatiosovellusten teknisten ongelmien on todettu vähentävän sovellusten asianmukaista käyttöä (van Onzenoort ym. 2008), minkä vuoksi ongelmiin puuttuminen ja niiden ehkäiseminen on tärkeää käyttäjätyytyväisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi (San ym. 2012). Uuden järjestelmän tai laitteen tekniset ongelmat painottuvat usein käyttöönoton alkuvaiheisiin, mikä oli havaittavissa myös älylääkekaappeihin liittyviä HaiPro-ilmoituksia tarkasteltaessa.
Sairaanhoitajien kokemuksia selvittävä kyselytutkimus ja havainnointitutkimus toivat esille puutteita älylääkekaappien käyttöön liittyvien uusien toimintatapojen noudattamisessa. Sekä kyselyn että havainnointitutkimuksen mukaan älylääkekaappia käytettiin yleisesti toisen henkilön ollessa kirjautuneena kaapille.
Tämä näkyi erityisesti leikkausyksikössä, mikä voi johtua leikkausyksikön toiminnan hektisestä luonteesta. Kiireessä lääkkeet halutaan saada nopeasti kaapista, eikä kaapin edellistä käyttäjää sen vuoksi välttämättä kirjata ulos. Kyselytutkimus tuki tätä havaintoa, sillä kyselyyn vastanneista kolmannes koki, että kirjautuminen älylääkekaapille on hidasta. Älylääkekaapille kirjautuminen saatetaan kokea aikaa vieväksi, koska on totuttu siihen, että lääkkeet vain otetaan lääkekaapista. Uuteen käytäntöön tottuminen vie oman aikansa, mutta kirjautumisen muuttuessa rutiiniksi se ei oletettavasti tunnu niin aikaa vievältä. Kirjautuminen omilla tunnuksilla helpottaa mahdollisten epäselvyyksien selvittämistä jälkikäteen ja vähentää väärinkäsitysten riskiä lääkkeiden väärinkäyttöepäilytilanteissa, minkä vuoksi kirjautuminen on myös työntekijän etu.
Myöskään viivakoodivarmistusta ei aina käytetty, vaikka sen tarkoitus on vähentää väärän lääkkeen ottamisen riskiä ja siten parantaa potilasturvallisuutta.
Osittain tulosta selittää se, että kaikissa tuotteissa ei ole viivakoodia. Havainnointi
115 toi kuitenkin esille, ettei viivakoodivarmistusta aina käytetty, vaikka tuotteessa oli viivakoodi. Väärä lääke tai vahvuus voi olla potilaalle jopa kohtalokasta, varsinkin, jos lääkkeen terapeuttinen leveys on kapea tai jos kyseessä on lapsipotilas tai iäkäs potilas. Lääkkeenoton yhteydessä tapahtuvan viivakooditunnistuksen on todettu pienentävän väärän lääkkeen ottamisen riskiä (Paoletti ym. 2007). Siksi olisikin tärkeää saada viivakoodit kaikkiin lääke- ja nestepakkauksiin ja käyttää viivakoodivarmistusta aina, kun se on mahdollista.
Havainnointitutkimuksessa ilmeni, että kaikki hoitajat eivät joka kerta kirjanneet lääkettä otetuksi, kun he ottivat lääkkeen älylääkekaapista. Lääkkeiden oton kirjaamatta jättämiset aiheuttavat saldovirheitä ja ylimääräistä työtä sekä sairaanhoitajille että lääketyöntekijöille. Virheellisten varastosaldojen seurauksena lääke voi loppua älylääkekaapista, koska järjestelmä olettaa sitä olevan kaapissa, eikä lääke sen vuoksi nouse tilauslistalle. Sairaanhoitajat joutuvat tekemään turhaa työtä hakiessaan puuttuvia lääkkeitä muista leikkaussaleista, potilashuoneista ja lääkehuoneesta. Lääketyöntekijöille ylimääräistä työtä aiheutuu virheellisten saldojen korjaamisesta. Sairaanhoitajat tiedostivat ongelman, sillä saldovirheet ja lääkkeiden loppuminen älylääkekaapista olivat kolmanneksi ja neljänneksi yleisin kyselyssä mainittu älylääkekaappeihin liittyvä ongelma. Lääkkeiden loppuminen ei ole vain älylääkekaappeihin liittyvä ongelma, vaan myös perinteisistä lääkekaapeista ja lääkehuoneesta puuttuu välillä lääkkeitä esimerkiksi normaalia suuremman lääkekulutuksen vuoksi. Lääkkeiden oton kirjaaminen on tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta, koska hätätilanteissa ei ole aikaa hukattavaksi puuttuvan lääkkeen hakemiseen.
Havainnointi- ja kyselytutkimuksessa ilmennyt uusien toimintatapojen noudattamatta jättäminen voi olla merkki muutosprosessin alkuun liittyvästä muutosvastarinnasta, kun tutusta ja turvallisesta ei haluta luopua ja uutta vastustetaan (Stenvall ja Virtanen 2007). Jos uudistukset koetaan hankalina eikä yhteisiä pelisääntöjä noudateta, on hyvästäkin automaatioratkaisusta vaikea saada kaikkea sitä hyötyä irti, jota sillä on tarjota (San ym. 2012). Muutosten onnistunut läpivieminen vaatii lääkehuolto- ja lääkehoitoprosessiin osallistuvalta henkilöstöltä sitoutumista ja uusien toimintatapojen oppimista, mikä vie oman aikansa.
Työntekijöiden on sisäistettävä, miksi ohjeiden noudattaminen on tärkeää ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Lääkehuollon automaatiouudistukset aiheuttavat usein suuria muutoksia osastojen ja apteekin toimintakulttuurissa ja siksi on tärkeää ottaa henkilöstö mukaan suunnitteluun ja muutoksen toteuttamiseen alusta alkaen (Carayon ja Wood 2010). Henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia kuuntelemalla automaatioratkaisuja voidaan kehittää ja muokata käyttäjäystävällisemmiksi ennen niiden lopullista käyttöönottoa. Riittämätön kommunikaatio ja henkilöstön puutteellinen perehdytys ovat usein muutosten läpiviennin epäonnistumisen taustalla, joten myös riittävä koulutus uuden teknologian käyttöön on tärkeää (Lorenzi ja Riley 2000). Keskusteleva, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ja tiivis moniammatillinen yhteistyö ovat perusedellytyksiä automaation onnistuneelle käyttöönotolle.
116