11.1 Lääkehuollon automaatio Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa
11.2.2 Muutokset lääkityspoikkeamissa älylääkekaappien käyttöönoton
Tehohoidon osastolla lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä lisääntyi 51:stä 80:een (taulukko 11), kun verrattiin älylääkekaappien käyttöönottoa edeltävän ja käyttöönoton jälkeisen ajanjakson HaiPro-ilmoituksia toisiinsa. Muilla neljällä osastolla ei ollut merkittäviä muutoksia lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten
81 kokonaismäärässä. Taulukkoon 11 on koottu lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä poikkeamatyypeittäin ennen älylääkekaappien käyttöönottoa ja niiden käyttöönoton jälkeen.
Vaikka lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten kokonaismäärä ei muuttunut anestesia- ja leikkausyksikössä, väärä lääke -poikkeamia (16 vs. 6, p=0,032) ja määräyspoikkeamia (10 vs. 1, p=0,007) raportoitiin vähemmän älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (taulukko 11). Esimerkkejä anestesia- ja leikkausyksikön väärä lääke -poikkeamista on koottu osajulkaisun III taulukkoon 3.
Tehohoidon osastolla väärä lääke -poikkeamia raportoitiin sen sijaan kolme kertaa enemmän älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisellä ajanjaksolla (n=26) kuin sitä edeltävällä ajanjaksolla (n=8), p=0,032 (taulukko 11). Suurimmassa osassa älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisellä ajanjaksolla raportoiduista väärä lääke -poikkeamista kyse oli väärästä infuusionesteestä (15/26), kuten natriumkloridin antamisesta natriumkloridi-glukoosi-infuusionesteen sijaan. Kolmessa tapauksessa potilaalle oli annettu väärää lääkettä, koska lääketarrat olivat väritykseltään samankaltaiset. Yhdessä näistä tapauksista tarroina oli käytetty osaston vanhoja lääketarroja älylääkekaapin tulostamien tarrojen sijaan ja kahdessa tapauksessa älylääkekaapin tulostamia tarroja. Lääkkeen sopimaton annos -poikkeamia raportoitiin tehohoidon osastolla vastaavasti vähemmän (9 vs. 5, p=0,04) älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen.
Naisten akuuttikeskuksessa, sydänvalvonnan osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla ajanjaksojen välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrässä tai poikkeamatyypeissä (taulukko 11).
82 Taulukko 11. Lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä poikkeamatyypeittäin ennen älylääkekaappien käyttöönottoa (05/2013–12/2014) ja älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (05/2015–12/2016). Älylääkekaapit otettiin käyttöön kolmella ensimmäisellä osastolla toukokuussa 2015. PoikkeamatyyppiAnestesia- ja leikkausyksikköTehohoidon osastoNaisten akuuttikeskusSydänvalvontaAistinelinsairauksien osasto Yhteensä EnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenJälkeenEnnenJälkeen Väärä lääke 166 8 260 1 2 0 0 1 60 Sopimaton annos6 8 9 5 1 1 5 1 1 2 39 Lääkkeen antamatta jättäminen 6 5 1 6 0 3 8 3 2 2 36 Väärä vahvuus4 3 9 110 0 2 0 3 1 33 Kirjaamispoikkeama7 5 0 4 2 2 5 3 2 1 31 Vasta-aiheinen lääke3 7 2 4 1 2 2 0 2 2 25 Määräyspoikkeama101 0 2 2 0 0 0 3 3 21 Väärä antoajankohta 3 4 0 1 0 4 2 2 2 1 19 Väärä antotapa 3 5 3 4 1 0 0 1 0 1 18 Säilytyspoikkeama6 7 1 1 0 0 0 0 0 0 15 Jakopoikkeama0 0 0 0 5 2 6 1 0 0 14 Väärä antonopeus 2 2 3 3 1 0 3 0 0 0 14 Väärä antoreitti 0 3 4 5 0 0 0 0 0 0 12 Väärä potilas 2 1 4 1 0 0 0 0 2 1 11 Lopetettu/tauotettu lääke0 0 3 2 0 1 0 1 0 2 9 Poikkeama lääkkeen käyttökuntoon saattamisessa 2 0 0 0 0 1 0 1 0 2 6 Annetaan vanhentunutta lääkettä 0 0 0 2 0 0 1 0 0 1 4 Älylääkekaapin tekninen ongelma0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2 Väärä lääkemuoto0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 Väärä lääkehoidon kesto 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 Muu2 7 4 2 1 5 0 2 0 0 23 Yhteensä72675180142236151720394
83 11.2.3 Älylääkekaappeihin liittyvät HaiPro-ilmoitukset
Anestesia- ja leikkausyksikössä, tehohoidon osastolla ja naisten akuuttikeskuksessa oli tehty aikavälillä 05/2015–12/2016 yhteensä 11 (7 %, 11/169) lääkehoitoon liittyvää HaiPro-ilmoitusta, joissa oli maininta älylääkekaapista (taulukko 12). Viidessä näistä ilmoituksista lääkepakkaus oli ollut älylääkekaapissa toisen lääkkeen paikalla.
Laitteisiin liittyviä HaiPro-ilmoituksia oli tehty näillä kolmella osastolla yhteensä 167 kappaletta älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisellä ajanjaksolla, ja kymmenessä niistä (6 %) oli maininta älylääkekaapeista (taulukko 13). Kuusi näistä ilmoituksista oli tehty anestesia- ja leikkausyksikössä ja neljä tehohoidon osastolla. Kaikki kymmenen ilmoitusta liittyivät älylääkekaapin tekniseen ongelmaan, kuten käyttöjärjestelmän häiriöön, eikä mikään niistä aiheuttanut potilaalle haittaa.
Ilmoitukset painottuivat älylääkekaappien käyttöönoton jälkeisiin ensimmäisiin kuukausiin.
84
Taulukko 12. Lääkehoitoon liittyvät HaiPro-ilmoitukset (05/2015–12/2016), joissa oli maininta älylääkekaapista (n=11).
Tapahtuman kuvaus Poikkeamatyyppi Seuraus
potilaalle Anestesia- ja leikkausyksikkö
Para-Tabs 1 g -purkki oli ollut Burana 400 mg -lääkepakkausten paikalla älylääkekaapissa ja Meloxicam 7,5 mg -pakkaus oli ollut Zinacef 1,5 g -lääkepakkausten kanssa samassa paikassa.
Säilytyspoikkeama Ei haittaa
Ketorin-pakkaus oli ollut älylääkekaapissa Ketesse-pakkausten paikalla.
Säilytyspoikkeama Ei haittaa Oxanest-pakkaus oli ollut älylääkekaapissa
Oxynorm-oraaliliuoksen paikalla.
Säilytyspoikkeama Ei haittaa Älylääkekaapissa oli ollut puoli vuotta sitten vanhentunut Solu
Cortef 250 mg -pakkaus. Pakkaus oli kirjattu ulosotetuksi, minkä vuoksi se ei ollut enää varastonvalvonnan piirissä.
Säilytyspoikkeama Ei tiedossa
Älylääkekaapin kosketusnäyttö ei ottanut kosketuksia kunnolla
ja järjestelmä hidasteli.* Älylääkekaapin
tekninen ongelma Ei haittaa
Järjestelmään oli kuitattu otetuksi Ketesse 50 mg, mutta tarratulostin oli tulostanut Ketanest-S -lääketarran.**
Älylääkekaapin Ketanest-S:ää. Lääkepakkaukset olivat olleet älylääkekaapissa vierekkäin.
Väärä lääke Kohtalainen
haitta
Potilaalle oli tiputettu Plasmalyten sijaan NaCl:a, koska NaCl-pussit olivat olleet älylääkekaapissa väärässä kohdassa.
Väärä lääke Ei haittaa
Hoitaja oli yhdistänyt ruiskupumppujen letkut väärin ja natrium- ja kaliumkonsentraatit menivät väärällä annosnopeudella:
kaliumin maksimaalinen nopeus on 60 ml/h ja potilas sai sen nopeudella 400 ml/h. Älylääkekaapin tulostamat tarrat olivat hyvin samannäköiset.
Väärä
annostelunopeus Ei haittaa
Seloken 1 mg/ml -pakkaus oli ollut älylääkekaapissa Serenase 5 mg/ml -pakkausten paikalla.
Säilytyspoikkeama Ei haittaa
Naisten akuuttikeskus
Potilas olisi tarvinnut Bricanyliä ennenaikaisiin supistuksiin, mutta koska sitä ei ollut älylääkekaapissa eikä koko osastolla, lääkkeen antaminen oli viivästynyt.
Väärä antoajankohta
Lievä haitta
*Sama tapaus kuin taulukossa 13 yhdellä tähdellä merkitty tapaus.
**Sama tapaus kuin taulukossa 13 kahdella tähdellä merkitty tapaus.
85 Taulukko 13. Laitteisiin liittyvät HaiPro-ilmoitukset (05/2015–12/2016), joissa oli maininta älylääkekaapista (n=10).
Tapahtuman kuvaus
Tapahtuma-aika Anestesia- ja leikkausyksikkö
Leikkaussalin älylääkekaapin ovet eivät olleet auenneet, vaikka kaapille oli yritetty kirjautua muutamaan kertaan. Ovet oli lopulta aukaistu hätäavauksella.
12/2015 Älylääkekaapin näyttöön oli tullut kesken leikkauksen teksti ”Yhteysvirhe”, jonka
jälkeen kaappia oli käytetty hätäaukaisulla. Aikaa oli mennyt normaalia kauemmin lääkkeen etsimiseen, koska näytöltä ei pystynyt katsomaan, minkä oven takana lääkkeen säilytyspaikka oli. Yhteysvirhetilassa myöskään lääketarraa ei pystytty tulostamaan eikä lääkkeiden viivakooditarkistusta tekemään.
09/2015
Älylääkekaapin järjestelmä oli ”kaatunut” kesken lääkkeen oton, eikä lääkettä voinut
kuitata otetuksi, älylääkekaapin ovia lukitsemaan eikä lääketarroja tulostamaan. 06/2015
Älylääkekaapilta oli kirjauduttu ulos, mutta oli huomattu, ettei ”huumekaappi” ollut
lukittunut, vaikka muut ovet olivat lukittuneet normaalisti.
06/2015 Älylääkekaapin kosketusnäyttö ei ottanut kosketuksia kunnolla ja järjestelmä
hidasteli.*
06/2015 Järjestelmään oli kuitattu otetuksi Ketesse 50 mg, mutta tarratulostin oli tulostanut
Ketanest-S -lääketarran.**
09/2016 Tehohoidon osasto
Hoitaja oli ollut ottamassa älylääkekaapin alalaatikosta jatkoletkua ja kolmitiehanaa, mutta laatikko oli jumittunut, koska laatikossa oli ollut liian paljon tavaraa. Farmaseutti oli avannut läpiantokaapin laatikon käytävän puolelta.
11/2015
Tarratulostimen viereen oli laitettu muovikotelossa olevia papereita ja tarratulostimen kylki oli kuumentunut, jolloin palaneen muovin käry oli levinnyt huoneeseen.
Päällepäin ei ollut näkynyt palon merkkejä.
06/2015
Hoitajan kirjautuessa ulos älylääkekaapilta järjestelmä oli ilmoittanut, että ennen jatkamista on suljettava laatikko H, vaikka laatikko oli ollut lukossa. Hoitaja oli soittanut huoltoon, jossa oli neuvottu avaamaan kaappi hätäaukaisulla ja käynnistämään tietokone uudelleen. Tietokone ei kuitenkaan ollut käynnistynyt uudelleen. Myöskään hätäavauspainikkeen lukko ei ollut meinannut aueta. Hoitajalle oli aiheutunut ylimääräistä työtä, kun hätäavauksen jälkeen otetut lääkkeet oli pitänyt kirjata käsin paperille.
05/2015
Hoitaja oli kirjautunut älylääkekaapille, mutta älylääkekaapin ovet eivät olleet auenneet. Hoitaja oli soittanut tukipalveluun, josta oli saanut ohjeet ovien aukaisemiseen.
05/2015
*Sama tapaus kuin taulukossa 12 yhdellä tähdellä merkitty tapaus.
**Sama tapaus kuin taulukossa 12 kahdella tähdellä merkitty tapaus.
86
11.2.4 Potilaille aiheutuneet seuraukset
Suurin osa (76 %, 298/394) kahden ajanjakson aikana ilmoitetuista lääkityspoikkeamista ei aiheuttanut potilaalle haittaa tai haitta oli lievä. Viidessä ilmoituksessa (1 %) poikkeama oli aiheuttanut potilaalle vakavan haitan. Kohtalaisen tai vakavan haitan aiheuttaneita poikkeamia ilmoitettiin eniten aistinelinsairauksien osastolla (taulukko 14). Esimerkki vakavan haitan potilaalle aiheuttaneesta poikkeamasta oli tapaus, jossa potilaalle oli annettu noradrenaliinin sijaan dobutamiinia antonopeudella 60 ml/h, vaikka oikea antonopeus dobutamiinille olisi ollut 8 ml/h. Tapahtuman seurauksena potilaan verenpaine oli romahtanut.
Poikkeaman taustalla oli ollut ruiskujen lääketarrojen samankaltainen väritys.
Taulukko 14. Lääkehoitoon liittyvien HaiPro-ilmoitusten tapahtumien seuraukset potilaalle ennen älylääkekaappien käyttöönottoa (05/2013–12/2014) ja käyttöönoton jälkeen (05/2015–
12/2016). Älylääkekaapit otettiin käyttöön toukokuussa 2015 kolmella ensimmäisellä osastolla.
Anestesia- ja
leikkausyksikkö Tehohoidon
osasto Naisten
akuuttikeskus Sydänvalvonta Aistinelin- sairauksien osasto
Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Yht.
Ei haittaa 40 25 35 47 13 13 24 10 5 7 219
Lievä
haitta 13 17 6 15 1 7 7 4 9 0 79
Kohtalainen haitta
4 5 0 2 0 1 3 1 3 9 28
Vakava haitta
0 0 0 1 0 0 1 0 0 3 5
Ei tiedossa 15 20 10 15 0 1 1 0 0 1 63
Yhteensä 72 67 51 80 14 22 36 15 17 20 394
87
11.3 ANTIBIOOTTIEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMISEEN LIITTYVÄT TYÖPERÄISET OIREET
OSASTO-FARMASEUTEILLA JA SAIRAANHOITAJILLA JA KOKEMUKSIA ANTIBIOOTTIROBOTISTA
Vuoden 2014/2015 kyselyyn vastasi 28 osastofarmaseuttia (100 %) ja 92 sairaanhoitajaa (31 %, 92/296). Vuoden 2017 uusintakyselyyn vastasi 18 osastofarmaseuttia (62 %, 18/29) ja 115 sairaanhoitajaa (21 %, 115/560). Vastaajien taustatiedot on esitetty taulukossa 15.
Taulukko 15. Kyselyyn vastanneiden osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien taustatiedot.
Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2014/2015 ja uusintakysely vuonna 2017.
2014/2015 2017
Suurin osa kyselyyn vastanneista osastofarmaseuteista saattoi antibiootteja käyttökuntoon päivittäin; 89 % vuoden 2014/2015 kyselyssä ja 83 % vuoden 2017 kyselyssä. Sairaanhoitajista 25 % vuoden 2015 ja 16 % vuoden 2017 kyselyssä saattoi antibiootteja käyttökuntoon päivittäin. Päivittäin antibiootteja käyttökuntoon saattavista sairaanhoitajavastaajista 78 % valmisti 1–5 antibioottiannosta päivässä ja 22 % 6–10 annosta päivässä vuonna 2017. Päivittäin antibiootteja käyttökuntoon saattavien osastofarmaseuttien valmistamat annosmäärät olivat sairaanhoitajia suuremmat; 22 % osastofarmaseuteista valmisti yli 20 antibioottiannosta, 56 % 11–20 annosta, 17 % 6–10 annosta ja 6 % 1–5 annosta päivittäin vuonna 2017. Vuoden 2014/2015 kyselyssä valmistettuja antibioottimääriä ei kysytty. Vuoden 2014/2015 kyselyssä 86 % osastofarmaseuteista ja vuoden 2017 kyselyssä kaikki osastofarmaseutit (100 %) vastasivat käyttävänsä suojakäsineitä aina antibiootteja käyttökuntoon saattaessaan. Sairaanhoitajista käsineitä käytti aina 55 % vastaajista vuoden 2015 kyselyssä ja 57 % vastaajista vuoden 2017 kyselyssä.
88
11.3.1 Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipuoireiden yleisyys
Ennen antibioottirobotin käyttöönottoa toteutetussa kyselyssä (2014/2015) antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvät kipuoireet olivat huomattavasti yleisempiä osastofarmaseuteilla kuin sairaanhoitajilla (68 % vs. 5 %) (taulukko 16).
Vuoden 2017 kyselyssä tilanne ei ollut muuttunut; 67 % osastofarmaseuteista ja 7 % sairaanhoitajista oli kokenut kipuoireita antibiootteja käyttökuntoon saattaessaan viimeisen 12 kuukauden aikana (taulukko 17).
11.3.2 Käyttökuntoon saattamiseen liittyvien iho- ja hengitystieoireiden yleisyys
Sairaanhoitajilla iho- ja hengitystieoireita ilmeni kaksi kertaa osastofarmaseutteja yleisemmin (33 % vs. 18 %) vuoden 2014/2015 kyselyssä (taulukko 16). Vuoden 2017 kyselyssä tilanne oli päinvastainen; 56 % osastofarmaseuteista ja 26 % sairaanhoitajista oli kokenut iho- ja/tai hengitystieoireita antibiootteja käyttökuntoon saattaessaan viimeisen 12 kuukauden aikana (taulukko 17). Taulukkoon 18 on koottu vuoden 2014/2015 ja vuoden 2017 kyselyiden tulokset.
Taulukko 16. Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipu-, iho- ja hengitystieoireiden yleisyys (%, n) osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla vuonna 2014/2015.
Oire Osastofarmaseutit
Vähintään yksi iho-oire tai hengitystieoire
89 Taulukko 17. Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipu-, iho- ja hengitystieoireiden yleisyys (%, n) osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla vuonna 2017.
Oire Osastofarmaseutit
Vähintään yksi iho-oire tai
hengitystieoire 56 % (10) 26 % (30) 0,011
Taulukko 18. Antibioottien käyttökuntoon saattamiseen liittyvien kipu-, iho- ja hengitystieoireiden yleisyys (%, n) osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla ennen antibioottirobotin käyttöönottoa (2014/2015) ja robotin käyttöönoton jälkeen (2017).
Oire
90
11.3.3 Työperäisten oireiden ilmenemiseen vaikuttavat tekijät
Iho- ja hengitystieoireet olivat yleisempiä henkilöillä, joilla oli aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä kuin henkilöillä, joilla niitä ei ollut. Vuoden 2014/2015 kyselyssä iho- ja hengitystieoireita oli 40 %:lla (23/58) osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajista, joilla oli aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä ja 19
%:lla (12/62) osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajista, joilla ei ollut aikaisempia allergioita tai yliherkkyyksiä (p=0,014). Vuoden 2017 kyselyssä vastaavat luvut olivat 41 % (22/54) ja 23 % (18/79) (p=0,027). Iho-oireita esiintyi yhtä paljon riippumatta siitä, käyttikö henkilö suojakäsineitä aina vai harvemmin kuin aina antibiootteja käyttökuntoon saattaessaan.
Kipu- ja iho-oireita esiintyi yhtä paljon vastaajilla, jotka saattoivat antibiootteja käyttökuntoon päivittäin kuin vastaajilla, jotka saattoivat niitä käyttökuntoon harvemmin kuin päivittäin. Vuoden 2015 kyselyssä sairaanhoitajien (n=92) hengitystieoireet olivat kuitenkin kaksi kertaa yleisempiä heillä, jotka saattoivat antibiootteja käyttökuntoon päivittäin (39 %, 9/23) verrattuna heihin, jotka tekivät sitä harvemmin (20 %, 14/69), p=0,007. Vuoden 2017 kyselyssä osastofarmaseuteilla oli kipuoireita yhtä paljon riippumatta siitä, valmistivatko he 1–10 vai yli 10 antibioottiannosta päivässä. Yli 10 antibioottiannosta päivässä valmistavista osastofarmaseuteista 43 %:lla (6/14) oli iho-oireita, kun taas 1–10 antibioottiannosta päivässä valmistavilla farmaseuteilla niitä ei ollut (0/4). Hengitystieoireita oli 43 %:lla (6/14) päivittäin yli 10 antibioottiannosta valmistavista osastofarmaseuteista ja yhdellä neljästä päivittäin 1–10 antibioottiannosta valmistavista osastofarmaseuteista. Erot iho- ja hengitystieoireita kokeneiden osastofarmaseuttien määrissä suhteessa valmistettuihin antibioottiannoksiin eivät ole kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä. Käyttökuntoon saatettujen antibioottiannosten määrällä ei ollut vaikutusta myöskään sairaanhoitajien työperäisiin oireisiin. Vuoden 2017 kyselyssä LIV-kaappia aina tai useimmiten käyttävillä sairaanhoitajilla esiintyi kipuoireita enemmän (22 %, 6/27) kuin LIV-kaappia harvoin tai ei koskaan käyttävillä sairaanhoitajilla (2 %, 2/88). Vuoden 2015 kyselyssä LIV-kaapin käytön yleisyyttä ei kysytty.
Työkokemus ei vaikuttanut kipu- ja iho-oireiden esiintyvyyteen vuoden 2014/2015 kyselyssä. Sen sijaan hengitystieoireita oli enemmän niillä osastofarmaseutti- ja sairaanhoitajavastaajilla, joilla oli pidempi työkokemus (11–37 vuotta) kuin heillä, joiden työkokemus oli 10 vuotta tai alle; 31 % (18/58) vs. 15 % (9/62), p=0,03. Vuoden 2017 kyselyssä iho- ja hengitystieoireiden yleisyydessä ei ollut eroa henkilöiden, joiden työkokemus oli 0–10 vuotta ja henkilöiden, joiden työkokemus oli vähintään 11 vuotta, välillä. Kipuoireita oli enemmän henkilöillä, joiden työkokemus oli alle 11 vuotta (21 %, 15/72) kuin henkilöillä, joiden työkokemus oli vähintään 11 vuotta (8 %, 5/61), p=0,042.
91 11.3.4 Käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastoille ja
osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien kokemukset antibioottirobotista
Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista osastofarmaseuteista 78 % (14/18) ja sairaanhoitajista 83 % (95/115) työskenteli osastolla, jonne toimitettiin antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettuja käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja vuonna 2017. Näistä 14 osastofarmaseutista kaikki ja sairaanhoitajista 93 % (88/95) arvioi käyttävänsä antibioottien käyttökuntoon saattamiseen vähemmän aikaa kuin ennen antibioottirobotin käyttöönottoa ja kefuroksiimiruiskujen toimittamista.
Käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja toimitettiin yhteensä 15 osastolle vuoden 2017 kyselyssä mukana olevista osastoista. Näistä 15 osastosta tehohoidon osastolla antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettujen kefuroksiimiruiskujen osuus oli yli 90 % (93 %, 5774/6200) kaikista osastolle toimitetuista suonensisäisesti annettavista 1,5 gramman vahvuisista kefuroksiimiannoksista. Kolmella osastolla vastaava osuus oli 80–90 %, seitsemällä osastolla 60–80 % ja kolmella osastolla 40–60
%. Yhdellä osastolla antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettujen kefuroksiimiruiskujen osuus oli 1 %. Määrällisesti eniten käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja toimitettiin vuonna 2017 anestesia- ja leikkaustoiminnan osastolle, jossa kefuroksiimiruiskujen osuus oli 49 % (7339/14977) ja osastolla käyttökuntoon saatettavien kefuroksiimiannosten osuus 51 % (7638/14977) kaikista osastolle toimitetuista suonensisäisesti annettavista 1,5 gramman vahvuisista kefuroksiimiannoksista. Osastoille toimitettujen kefuroksiimiruiskujen ja kefuroksiimikuiva-aineinjektiopullojen määrät laskettiin apteekkijärjestelmän lääkekulutustilastoista.
Noin puolet iho-oireita kokeneista ja puolet hengitystieoireita kokeneista osastofarmaseuteista ja sairaanhoitajista koki oireidensa vähentyneen antibioottirobotin avulla valmistettujen kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutuksesta (taulukko 19). Loput vastasivat, että oireiden esiintymisessä ei ole tapahtunut muutosta tai että eivät osaa sanoa. Iho-oireita kokeneista osastofarmaseuteista kolmannes ja iho-oireita kokeneista sairaanhoitajista puolet olivat sitä mieltä, että iho-oireet ovat vähentyneet antibioottirobotin ansiosta.
Kukaan ei kokenut, että oireet olisivat lisääntyneet käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutuksesta.
92
Taulukko 19. Antibioottirobotin avulla valmistettujen käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittamisen vaikutus työperäisten oireiden kokemiseen osastofarmaseuteilla ja sairaanhoitajilla. Mukana ovat vuoden 2017 kyselyyn vastanneet, jotka olivat kokeneet työperäisiä oireita ja joiden osastolle toimitettiin antibioottirobotin avulla käyttökuntoon saatettuja kefuroksiimiruiskuja.
Vaikutus työperäisiin oireisiin Osastofarmaseutit
% (n)
Sairaanhoitajat
% (n)
Vaikutus kipuoireisiin n=10 n=7
Kipuoireet vähentyneet 50 (5) 43 (3)
Kipuoireiden esiintymisessä ei muutosta 40 (4) 57 (4)
Kipuoireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 10 (1) 0 (0)
Vaikutus iho-oireisiin n=6 n=18
Iho-oireet vähentyneet 33 (2) 56 (10)
Iho-oireiden esiintymisessä ei muutosta 33 (2) 39 (7)
Iho-oireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 33 (2) 6 (1)
Vaikutus hengitystieoireisiin n=4 n=13
Hengitystieoireet vähentyneet 50 (2) 54 (7)
Hengitystieoireiden esiintymisessä ei muutosta 25 (1) 39 (5)
Hengitystieoireet lisääntyneet 0 (0) 0 (0)
Ei osaa sanoa1 25 (1) 8 (1)
1Vastaaja ei ole ollut kyseisellä osastolla töissä siinä vaiheessa, kun valmiita ruiskuja ei ole tullut osastolle.
Osastofarmaseuteista 22 % (4/18) ja sairaanhoitajista 17 % (20/115) työskenteli osastolla, jonne ei toimitettu käyttövalmiita kefuroksiimiruiskuja. Näistä osastofarmaseuteista 25 % (1/4) ja sairaanhoitajista 90 % (18/20) halusi, että niitä toimitettaisiin osastolle. Kefuroksiimin lisäksi eniten toivottiin käyttövalmiiden piperasilliini/tatsobaktaami-yhdistelmäruiskujen toimittamista osastolle.
Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että käyttövalmiiden kefuroksiimiruiskujen toimittaminen osastolle koetaan hyödyllisenä, sairaanhoitajien aikaa säästävänä ja valmisteiden mikrobiologista puhtautta parantavana asiana. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille, että keskitetty käyttökuntoon saattaminen vähentää henkilökunnan altistumista antibiooteille ja siitä aiheutuvia iho-oireita sekä käyttökuntoon saattamiseen liittyviä kipuoireita. Ainoa kritiikki liittyi siihen, ettei kefuroksiimiruiskuja ole aina saatavilla niin paljon kuin niitä osastolla tarvittaisiin.
Avoimia kommentteja kirjoitti yhteensä 13 osastofarmaseuttia ja 34 sairaanhoitajaa.
Taulukkoon 20 on koottu osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien avoimia vastauksia antibioottirobottiin ja keskitettyyn käyttökuntoon saattamiseen liittyen.
93 Taulukko 20. Esimerkkejä osastofarmaseuttien ja sairaanhoitajien avoimista vastauksista antibioottirobotin vaikutuksiin ja keskitettyyn käyttökuntoon saattamiseen liittyen.
Vaikutus työntekoon Valmisteiden mikrobiologinen puhtaus ja
muut ominaisuudet
”Nopeuttaa iv-lääkkeiden käyttökuntoon saattamista.”
”Helpottanut todella paljon, nykyisin ei tarvitse laimentaa ko. antibiootteja laisinkaan ja kulutus runsasta.”
”Helppo käyttää, helpottaa hoitajien työtä esim.
viikonloppuisin, kun osastofarmaseutti ei ole paikalla.”
”Keskitetty käyttökuntoon saattaminen on hyvä asia, sillä silloin osastofarmaseutin työaikaa jää muuhun työtehtäviin enemmän, joka
mahdollisesti muuttaa työnkuvaa kliinisempään suuntaan.”*
”Ehdottomasti hyvä, että antibioottien valmistamiseen aiemmin mennyt aika voidaan käyttää potilastyöhön. Antibiootit tulevat mahdollisimman puhtaasti valmistettuina (hoitajilla ei aina aikaa mennä valmistamaan antibiootteja suojakaappiin).”
”Annokset aina samanlaisia. Taatumpi puhtaus ja parempi säilyvyys.”*
”Tuotteet puhtaammissa olosuhteissa tehty.
Pidempi kestoaika.”*
”Parantaa huomattavasti potilasturvallisuutta.”*
Vaikutus lääkeaineille altistumiseen ja työperäisiin oireisiin
Muita toiveita/kritiikkiä
”Kädet eivät tule niin kipeäksi, kun ruiskut tulevat apteekista.”
”Antibiootteja roiskuu lääkehuoneeseen runsaasti, siivouksen jälkeen etenkin hajusta voi tämän päätellä.”
”Henkilökunnan ihoärsytykset vähenevät huomattavasti, kun ei tarvitse laimentaa.”
”Käsien rasitus vähenee huomattavasti osastolla, jossa kefuroksiimiruiskuja kuluu paljon.”*
”Mitä vähemmän valmistettavia annoksia, sitä vähemmän kuormitusta käsille. Samoin mahdolliset yliherkkyys-/hengitystieoireet minimoituvat.”*
”Olisi hyvä jos kefuroksiimiruiskuja olisi paremmin saatavilla myös viikonloppuna. Toivoisin myös, että piperacillin tulisi valmiina.”
”Olisi parempi jos kaikki antibiootit valmistettaisiin keskitetysti - turvallisuus paranisi kaikin puolin.”
”Valmiita antibioottiannoksia ei aina ole saatavilla (tai saatavilla rajoitetusti), joten niiden riittävyyttä esim. viikonlopuksi ei voi taata.”*
”En tiedä, kuinka paljon oireideni takana on antibiootti ja kuinka paljon muut ongelmat, hengitystieoireet ovat osastolla yleisiä.”*
*Farmaseuttien vastaukset merkitty tähdellä
94
11.4 MUUTOKSET SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄ
ÄLYLÄÄKEKAAPPIEN KÄYTTÖÖNOTON JÄLKEEN
11.4.1 Leikkausyksikkö
Leikkausyksikössä kukin sairaanhoitaja käytti keskimäärin puoli tuntia vähemmän aikaa lääkkeiden valmisteluun 8-tuntisen työvuoronsa aikana älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen. Lääkkeiden valmistelu tapahtui leikkaussalissa aamulla ennen ensimmäistä leikkausta sekä leikkausten välillä tai edellisen leikkauksen aikana ennen seuraavaa leikkausta. Älylääkekaappeja edeltäneen havainnointijakson aikana (2014) sairaanhoitaja käytti työvuorostaan lääkkeiden valmisteluun keskimäärin 55 minuuttia ja älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen (2016) keskimäärin 23 minuuttia. Potilaiden hoitoon ja seurantaan käytetty aika sitä vastoin kasvoi keskimäärin puoli tuntia työvuoroa kohti; vuonna 2014 sairaanhoitaja käytti keskimäärin 243 minuuttia ja vuonna 2016 keskimäärin 272 minuuttia 8-tuntisesta työvuorostaan leikkaussalissa olevan potilaan hoitoon ja seurantaan. Muihin työtehtäviin käytetyssä ajassa ei tapahtunut muutoksia havainnointijaksojen välillä.
Tarve hakea lääkkeitä leikkauksen aikana leikkaussalin ulkopuolelta, kuten toisesta leikkaussalista tai lääkehuoneesta, väheni älylääkekaappien käyttöönoton jälkeen. Ensimmäisen havainnointijakson aikana ennen älylääkekaappien käyttöönottoa havainnoitava hoitaja haki lääkkeitä tai nesteitä leikkaussalin ulkopuolelta kesken leikkauksen yli puolessa (64 %, 7/11) havainnoiduista leikkauksista 15 eri hakukerralla, ja jälkimmäisen havainnointijakson aikana yhdessä leikkauksessa kahdeksasta havainnoidusta leikkauksesta (13 %) kolmella eri hakukerralla (taulukko 21).
95 Taulukko 21. Lääkkeiden ja nesteiden haku kesken leikkauksen leikkaussalin ulkopuolelta ennen älylääkekaappien käyttöönottoa (2014) ja niiden käyttöönoton jälkeen (2016). Jokainen taulukossa oleva valmiste on haettu eri hakukerralla.
1Verisuonikirurgian sali
2Neurokirurgian sali
3Sydänsali
Induktioh. = induktiohuone eli valmisteluhuone, jota kautta potilas tuodaan leikkaussaliin Lääkeh. = lääkehuone
- = havainnoitava hoitaja ei hakenut lääkkeitä leikkaussalin ulkopuolelta leikkauksen aikana
11.4.2 Tehohoidon osasto ja aistinelinsairauksien osasto
Tehohoidon osastolla ja aistinelinsairauksien osastolla havainnointitutkimus ei tuonut esille muutoksia eri työtehtäviin käytetyssä ajassa vuoden 2014 ja 2016 havainnointijaksojen välillä. Tehohoidon osastolla hoitajat käyttivät suurimman osan työvuorostaan potilashuoneessa potilaan äärellä potilasta hoitaen, seuraten ja lääkiten; vuonna 2014 keskimäärin 78 % ja vuonna 2016 keskimäärin 80 % työvuorostaan. Aistinelinsairauksien osastolla potilashuoneissa oltiin vuonna 2014 keskimäärin 24 % työvuorosta ja vuonna 2016 keskimäärin 32 % työvuorosta.
2014 2016
Mistä haki Hoitajan
aika
96
11.4.3 Lääkkeiden käsittely ja käyttökuntoon saattaminen osastolla
Leikkausosastolla ja aistinelinsairauksien osastolla ei ollut LIV-kaappia. Näillä osastoilla ja myös tehohoidon osastolla, jossa LIV-kaappi oli, sairaanhoitajat saattoivat lääkkeet käyttökuntoon potilas- tai lääkehuoneen pöydällä tai leikkaussalissa. Tehohoidon osastolla LIV-kaappia käytti osastofarmaseutti.
Havainnointitutkimuksessa kävi ilmi, että lääkehuoneessa ja leikkaussalissa pöytiä ei yleensä pyyhitty alkoholilla ennen lääkkeiden valmistelua eikä enemmistö havainnoiduista hoitajista käyttänyt suojakäsineitä lääkkeitä käyttökuntoon saattaessaan.
Havainnointitutkimus toi esille myös, että hoitajat altistuvat työssään lääkeroiskeille, sillä esimerkiksi yhden hoitajan päälle roiskui piperasilliini-tatsobaktaami-antibioottiliuosta, kun hän veti antibioottia injektiopullosta ruiskuun.
Yksi havaittu virheellinen toimintatapa käyttökuntoon saattamiseen liittyen koski kuiva-aineen ja liuottimen sekoittamista. Tilanteessa kaikki piperasilliini-tatsobaktaami-kuiva-aine ei ollut liuennut hoitajan vetäessä liuoksen ruiskuun, jolloin injektiopulloon jäi valkoinen sakka. Etenkin aistinelinsairauksien osastolla hoitajan työ myös keskeytyi usein, kun hän oli saattamassa lääkkeitä käyttökuntoon tai jakamassa tabletteja lääketarjottimelle lääkehuoneessa. Suurin osa keskeytyksistä johtui siitä, että toinen hoitaja tuli lääkehuoneeseen hakemaan lääkettä tai kysymään jotain.
97
11.5 SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA ÄLYLÄÄKEKAAPEISTA
Sairaanhoitajien kokemuksia ja mielipiteitä älylääkekaapeista selvittävään kyselyyn vastasi 154 sairaanhoitajaa 573 sairaanhoitajasta. Pilottivastaukset huomioon ottaen vastaajia oli 159/578 (28 %). Koska päivystysosaston vastaukset (n=7) ja älylääkekaappia käyttämättömien henkilöiden vastaukset (n=5) jätettiin analyysin ulkopuolelle, lopullinen analyysiin mukaan otettavien vastausten määrä oli 147.
Vastaajien taustatiedot näkyvät taulukossa 22.
Taulukko 22. Älylääkekaappi-kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajien (n=147) taustatiedot.
% (n) Työnkuva
Sairaanhoitaja 80 (117)
Kätilö 18 (27)
Esimies 2 (3)
Osasto
Leikkausyksikkö 35 (52)
Heräämö 27 (39)
Tehohoidon osasto 20 (29)
Naisten akuuttikeskus 18 (27)
Sukupuoli
Työkokemus nykyisellä osastolla vuosina
<1 14 (21)
Työskentelitkö nykyisellä osastollasi jo ennen älylääkekaappien käyttöönottoa
Kyllä 67 (99)
En 33 (48)
Kuinka usein käytät älylääkekaappia?
Joka työpäivä 88 (129)
Viikoittain, mutta en joka työpäivä 9 (13)
Harvemmin kuin viikoittain 3 (5)
98
11.5.1 Sairaanhoitajien suhtautuminen älylääkekaappeihin
Sairaanhoitajat suhtautuivat älylääkekaappeihin pääosin myönteisesti. Enemmistö vastaajista oli älylääkekaappeihin tyytyväisiä (82 %) (taulukko 23), piti niiden toimintaideaa hyvänä (87 %) ja koki, että älylääkekaapit ovat helppokäyttöisiä (84 %) (taulukko 24). Joka kymmenes vastaaja (10 %) palaisi mieluummin vanhaan järjestelmään ja perinteisiin lääkekaappeihin.
Taulukko 23. Sairaanhoitajien (n=147) tyytyväisyys älylääkekaappeihin, älylääkekaappien vaikutus sairaanhoitajien työhön ja potilasturvallisuuteen ja älylääkekaappien käyttöön liittyvien ongelmien yleisyys.
Kysymys % (n)
Kuinka tyytyväinen kaiken kaikkiaan olet älylääkekaappeihin?
Tyytyväinen 82 (120)
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 14 (21)
Tyytymätön 4 (6)
Älylääkekaappien vaikutus työhön
Helpottaneet 57 (83)
Osittain helpottaneet ja osittain vaikeuttaneet 27 (39)
Osittain helpottaneet ja osittain vaikeuttaneet 27 (39)