Aineiston analyysin ensimmäinen vaihe oli haastattelunauhojen tallentaminen litterointia varten Microsoft Groove musiikki versioon, josta nauhat tallennettiin muistitikulle. Haastattelunauhat hävitettiin tutkijan kotitietokoneelta ja muistitikulle tallennetut haastattelut säilytettiin poissa ulkopuolisilta. Haastattelun tallennukset tapahtuivat välittömästi haastattelun jälkeen samana päivänä ja ääninauhurissa olleet tallenteet poistettiin välittömästi. Varsinainen äänitallenteiden puhtaaksi kirjoittaminen eli litterointi suoritettiin 6 kuukautta haastattelujen jälkeen.
Tutkimuksen analyysivaiheen tutkimusote oli induktiivinen sisällönanalyysi, päättyen yksityisistä havainnoista yleisiin merkityksiin. Hirsijärvi ym. (2016) ovat todenneet, että laadullisen tutkimuksen analyysissä lähdetään liikkeelle empiirisistä havainnoista, jota sitten tulkitaan ja nostetaan analyysiin sekä vertailevien muistiinpanojen avulla teemoitetaan, koodataan ja muotoillaan yleisimmiksi luokittelukategorioiksi. Tämän vaiheen jälkeen aineistosta pyritään seulomaan esiin tutkittavan asian kannalta merkityksellisiksi nousseet avainkategoriat, joka kirkastetaan uudeksi ja lopulta jäsentyen selitysmalleihin ja teoreettiseen pohdiskeluun. Hirsijärvi ym. (2016) ovat tulkinneet, että lopulta tutkimustulosten esittely ja pohdinta on hyvä pitää mahdollisimman joustavana, mikä on ominaista laadulliselle tutkimukselle.
Tutkimuksen aineiston analyysi aloitettiin kuuntelemalla ja tutustumalla haastatteluaineiston sisältöön. Ääninauhojen kuuntelu tapahtui Microsoft Groove musiikki version avulla, jonka aikana kirjoitettiin haastatteluaineisto puhtaaksi eli litterointi sanasta sanaan. Litteroinnin yhteydessä aineisto anonymisoitiin ja litteraatille muodostettiin koodaus, jonka perusteella tutkija pystyi yhdistämään litteroidun aineiston informanttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aineistosta muutetaan kaikki tieto, jonka perusteella haastateltava voidaan tunnistaa (Hyvärinen ym. 2017).
Litterointityövaiheen aikana painopisteenä oli kirjoittaa puhtaaksi tutkimustehtävään liittyvä ajatuskokonaisuus tai lausuma, ja näin ollen puhtaaksi ei kirjoitettu informantin äänen painoa, hymähtelyjä tai naurua haastatteluaineistosta, koska niillä ei koettu olevan tutkimuksellisesti lisäarvoa tuottavaa tietoa selventämään käsityksiä työterveysyhteisyöstä. Tällä tavalla koko haastatteludialogi kirjoitettiin puhtaaksi, jättämättä valikoiden mitään pois informantin lausumasta. Tutkijaa ohjasi litteroinnin aikana teemahaastattelurunko kysymyksineen. Jokaisen informantin litteroitu aineisto niputettiin omaksi aineistoksi, johon liitettiin koodaus, sivunumerointi ja haastatteluun käytetty aika. Litterointiin kului vaihtelevasti aikaa muutamasta tunnista kahdeksaan tuntiin. Jokainen litteraatti luettiin lävitse heti puhtaaksi kirjoittamisen jälkeen vertaamalla äänitallenteeseen, jolla tutkija varmisti haastatteludialogin ja litteraatin tarkkuuden. Niputetut litteraatit säilytettiin koko tutkimuksen ajan tarkasti poissa ulkopuolisilta. Litteroitua aineistoa kertyi kokonaisuudessaan 61 konsepti A4-sivua:
työterveyshuollon ammattihenkilöiden osalta yhteensä 34 sivua, asiakasorganisaation esimiesten osalta yhteensä 18 sivua ja työntekijöiden osalta yhteensä 9 sivua.
Litteroidun aineiston käsittelyn seuraava vaihe oli aineiston redusointi eli pelkistäminen. Ennen pelkistämistä tutkijan on päätettävä pelkistämisen tarkkuus, mikä voi olla yksi sana, lausuma, lause tai ajatuskokonaisuus ja tätä määrittämistä ohjaa tutkimustehtävä (Tuomi ja Sarajärvi 2018). Päätettiin, että aineistosta etsitään pääasiassa tutkimustehtävää kuvaavia ajatuskokonaisuuksia ja lausumia, jotka selvästi puhuttelivat tutkijaa, mutta samalla pitäytyen objektiivisena ja avoimena aineiston itsensä esittelemänä. Aineiston pelkistäminen aloitettiin tammi-helmikuun aikana 2019.
Pelkistämisen eli lukuprosessin edetessä suoritettiin vertailevaa analyysia aina aiempaan aineistoon, jolla vertailtiin litteraatteja sisällöllisesti keskenään. Lukuprosessin aikana aineistolle esitettiin tutkimustehtävien mukaiset kysymykset, kuten millaisia käsityksiä työterveyshuollolla, asiakasorganisaatiolla ja työntekijöillä on työterveysyhteistyöstä.
Tutkimustehtävien mukaisiin kysymyksiin haettiin vastauksia värikoodaamalla eri värisillä tusseilla ajatuskokonaisuus tai lausumat. Näin edettiin jokaisen litteroidun yksittäinen niputetun aineiston kanssa, värikoodaamalla pelkistäen aineistoa. Tämän jälkeen luettiin värikoodaukset alkuperäisestä aineistosta, josta muodostettiin ensimmäinen pelkistetty aineisto (taulukko 3). Pelkistetyt ilmaukset listattiin erilliselle konseptille tutkimustehtävittäin, johon liitettiin informanttia vastaava koodaus.
Listauksien otsikot olivat: työterveysyhteistyö, edistävät tekijät, estävät tekijät, tulevaisuuden visio yhteistyölle. Pelkistettyä listattua aineistoa oli edelleen yhtä monta kuin yksittäisiä alkuperäisiä haastattelunauhojakin oli ollut (n = 8). Tällä tavalla aineisto tiivistyi tutkimustehtävien mukaisiksi listoiksi. Tässä vaiheessa koettiin, että pelkistettyjen lausumien ja ajatuskokonaisuuksien käsin kirjoittaminen erilliselle konseptille mahdollisti samalla jo aineiston syvällisempää pohdintaa. Pelkistysvaiheessa luodaan pohjaa jo aineiston seuraavalle vaiheelle eli klusteroinnille, toisin sanoen ryhmittelylle (Kylmä ja Juvakka 2007, Tuomi ja Sarajärvi 2018). Listojen käsin kirjoittamisen aikana tehtiin niin sanottua pohdintaa piirtämällä visuaalista ajatuskarttaa työterveysyhteistyöstä työkyvyn hallinnassa. Kylmä ja Juvakka (2007) ovat todenneet, että aineiston pelkistämis- ja ryhmittelyvaiheessa on jo mukana aineiston abstrahointia eli teoreettisten käsitteiden luomista.
TAULUKKO 3. Esimerkki aineiston pelkistämisestä.
Alkuperäinen lausuma Pelkistetty ilmaisu
…”Se, että ne… että, on yritykselle nimetyt henkilöt Vastaavat ja tutut nimetyt pitempiaikaiset siellä työterveyshuollossa, ne tuntee sen yrityksen, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ne tietää yrityksen työtehtävät ja sitä kautta ne pystyy,
hoitaan sen työntekijän asiaa, sen työpaikan tarpeet huomioiden…joo, mun mielestä myös aika paljon vaikuttaa ne henkilöt, että niitten kanssa on tehny paljon yhteistyötä, et ne ei oo vaihtunu,
on pysyny samana”…
Seuraava vaihe aineiston analyysissä oli tutkimusanalyysin lepotauko.
Tutkimusaineiston annettiin levätä 2 kuukautta, jonka jälkeen tutkimusaineistolle suoritettiin uusi analyyttinen lukuprosessi ja aineiston analyysi huhtikuussa 2019. Tämä toimintatapa siksi, että haluttiin varmistua siitä, että puhutteleeko aineisto samalla tavalla uudelleen tai nouseeko aineistosta uusia näkökulmia esille. Tällä toimintatavalla toimittiin ikään kuin toinen tutkija, joka tutustuu tutkimusaineistoon ensimmäistä kertaa. Tällä menettelyllä haluttiin lisätä laadullisen aineiston luotettavuutta, jota arvioidaan myöhemmin pohdinnassa. Kylmä ja Juvakka (2007) ovat todenneet, että mekaaninen pika-analyysi voi pelkistää joskus hyvin rikkaankin aineiston typistetyksi ja todellisuutta kaventavaksi ilmiöksi.
Seuraava vaihe aineiston tulkinnassa oli aineiston ryhmittely luokaksi eli klusterointi, jossa etsittiin pelkistetystä aineistosta samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Nämä samankaltaisuudet ryhmiteltiin ja yhdistettiin uudeksi luokaksi, joka nimettiin sisältöä kuvaavasti (taulukko 4). Tällä tavalla luokiteltu aineisto tiivistyy, koska lausumat ja ajatuskokonaisuudet sisällytetään yleisimpiin käsitteisiin, mutta niin, ettei asiasisältöä kadoteta (Kylmä ja Juvakka 2007, Tuomi ja Sarajärvi 2018).
TAULUKKO 4. Esimerkki aineiston ryhmittelystä alaluokiksi.
Pelkistetty ilmaus Alaluokka
Seuraava vaihe aineiston analyysissä oli abstrahointi eli käsitteellistäminen, jossa aineiston alaluokkia yhdistämällä muodostettiin yläluokkia (taulukko 5).
Sisällönanalyysiä jatketaan yhdistämällä samankaltaisia alaluokkia yhteen muodostaen niistä yläluokkia. Yläluokille annetaan kuvaava nimi, joka kuvaa kaikkia alaluokkia yhdellä käsitteellä. Osasta yläluokista pystyttiin jatkamaan käsitteellistämistä niin, että niistä muodostettiin yhdistävä luokka (taulukko 6). Yhdistävä luokka voitiin määritellä työterveysyhteistyö käsitteestä ja työterveysyhteistyötä edistävistä tekijöistä kaikissa informanttiryhmissä.
TAULUKKO 5. Esimerkki aineiston abstrahoinnista yläluokiksi.
Alaluokka Yläluokka
Nimetyt ja pysyvät työterveyshuollon Yhteistyökumppaneiden toiminnan edellytykset ammattihenkilöt ja asiantuntijat
Osaava ja asiantunteva työterveyshoitaja Työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan asiakasyritysten asiakkuuden hallinta Vastuutettu ja aktiivinen työterveyden yhdyshenkilö työpaikalla
Työpaikka tuntee työterveyshuollon roolin
TAULUKKO 6. Esimerkki aineiston abstrahoinnista alakuokista yläluokkiin ja yhdistäväksi luokaksi.
Alaluokka Yläluokka Yhdistäväluokka Sopimuksen laajuus Suunnitelmallinen toiminta
Ennakoiva toiminta Yhteinen tavoite
Yhteinen toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi
Työterveysyhteistyötä edistää proaktiivinen suhtautumis –ja
toimintatapa
6 TULOKSET
Tutkimustulokset on raportoitu tutkimustehtävittäin ja informattiryhmittäin.
Ensimmäisenä tuloksena raportoidaan käsitykset työterveysyhteistyöstä ja havainnointiaineisto, toisena tuloksena raportoidaan tulokset työterveysyhteistyötä edistävistä tekijöistä, kolmantena tuloksena raportoidaan tulokset työterveysyhteistyötä estävistä tekijöistä ja viimeisenä tuloksena raportoidaan tulokset työterveysyhteistyön tulevaisuuden näkymistä. Viimeisenä tuloksena esitetään työterveysyhteistyöstä tiivistetty työterveysyhteistyökäsitteenä –synteesi.