Kuvio 6. Tervetyöpaikka™ –malli (Terveystalo 2018).
3.4 Laadukas ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Työterveyshuollon on välttämätöntä tiivistää työterveysyhteistyötä työpaikkojen ja sen eri henkilöstöryhmien ja työsuojeluorganisaation kanssa, jotta työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuus lisääntyy (Kurppa ym. 2014, Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Onnistuneen työterveysyhteistyön edellytykset ovat kolmessa periaatteessa:
selvillä olemisen periaate, varautumisen periaate ja osallistumisen periaate (Juvonen-Posti ym. 2014). Yhteistyön on oltava ennen kaikkea tavoitteellista, vuorovaikutteista ja sopivan tiivistä eri toimijoiden kesken (Aira 2012). Yhteistyön syveneminen edellyttää toimijoiden kesken myös pitkäjänteisyyttä, jotta tavoitteiden toteutumisesta saadaan yhteinen käsitys ja vaikuttava toiminta työkyvyn hallinnassa lisääntyy (Juvonen-Posti ym. 2014). Rautio (2014) on todennut, että työterveyshuolto kantaa oman vastuunsa työkyvyn hallinnassa ammattietiikkaan nojaten, joka käsittää oman toiminnan arvioinnin. Laadukkaan ja vaikuttavan työterveysyhteistyön vaikutuksia voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden avulla (Viljamaa ym. 2014) ja saavutettujen tulosten pohjalta (Juvonen-Posti ym. 2014). Pesonen (2019) työryhmineen on todennut, että
toimivassa työterveysyhteistyössä korostuvat aikaan ja paikkaan, vuorovaikutukseen ja toimijoiden rooleihin, yhteistyöosaamiseen ja yhteistyörakenteisiin liittyvät tekijät.
Suomessa ei toistaiseksi ole luotu yhteistä kansallisesti määriteltyä laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen tapaa, jonka vuoksi tutkimuksen kohteena olevan työterveystoimijan työterveyspalveluissa on käytetty annetun hoidon ja tuloksien vertaamista Käypä hoito-suosituksiin. Työterveystoimijan työterveyden toimenpiteiden kohdentaminen nojaa tietoon asiakasorganisaation henkilöriskeistä. Työterveydessä kerätään tietoa terveystarkastuksista, työpaikkaselvityksistä ja työkyvyn arvioinneista sähköisen työkalun avulla, joka auttaa tunnistamaan työkykyriskissä olevat työntekijät.
Esimerkiksi työterveydenydinprosesseja uudistettiin niin, että työterveystarkastuksissa mitataan myös työntekijän kokemaa terveyshyötyä ja omaa arviota terveysriskeistä.
Riskien tunnistaminen parantaa vaikuttavuutta ja työterveyden koetaan olevan vaikuttavaa, kun se auttaa työntekijää pysymään terveenä ja työkykyisenä (Terveystalo 2017b, Terveystalo 2018).
Tutkimuksen kohteena olevan työterveystoimijan työterveysyhteistyöstä sovitaan yhdessä työpaikan kanssa ja työkyvyn hallinnalle asetetaan yhdessä tavoitteet asiakasorganisaation toimintasuunnitelmaan. Työterveystoimijan strateginen tavoite on, että toiminta on laadukasta ja vaikuttavaa, joka johtaa korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja pitkiin asiakassuhteisiin. Työterveystoimintaa toteutetaan työterveystoimijan prosessien, toimintamallien, asiakkuuden aktiivisen hoidon ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti (Terveystalo 2017b, Terveystalo 2018).
Työterveystoiminnanprosessit ohjaavat arkityötä sujuvammaksi ja yhtenäiseksi, mutta myös suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja laadukkaaseen työterveystoimintaan.
3.4.1Laadunhallintajärjestelmä ohjaamassa toimintaa
Asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (708/2013, 5 §) velvoittaa työterveyshuoltoa laatimaan kirjallisen laadunhallintajärjestelmän (1.1.2016 lukien), joka noudattaa hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Se ohjaa työterveyshuoltoa suunnitelmalliseen, seurattavaan ja arvioitavaan työterveystoimintaan (Michelsen ja Uitti 2014).
Tutkimuksen kohteena oleva työterveystoimija on sitoutunut toiminnassaan laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen. Toimijalla on Labquality Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2015 laatusertifikaatti kattaen työterveyspalvelut. Työterveysyksikön laadunhallintajärjestelmään sisältyvät sisäiset auditoinnit, johdon katselmukset ja ulkoiset auditoinnit. Toimijan työterveysyksikön laadunhallintajärjestelmä sisältää kuvauksen johtamisesta (tavoitteet, suunnitelma, toteutus, seuranta, kehittäminen, vuosikello), toimintajärjestelmästä (prosessi, henkilöstö, osaaminen), resursseista (henkilöstö, tietojärjestelmät), palveluprosesseista, asiakkaista ja laadunhallinnasta.
Työterveystoimijan laadunhallintajärjestelmä päivitetään vuosittain ja sisältöä päivitetään tarvittaessa toimintojen, toimintaympäristön, prosessien, johtamisen, henkilöstön ja muiden resurssien sekä yhteistyökumppaneiden muuttuessa.
Työterveystoimijan kirjallisen laadunhallintajärjestelmän avulla pyritään edistämään mahdollisimman tasalaatuisten työterveyspalveluiden toteuttamista, työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön ja asiakasodotusten toteutumista. Laadunhallintajärjestelmän avulla asiakkailla on mahdollisuus palveluiden laadun seurantaan ja arviointiin. Toimija seuraa ja mittaa järjestelmällisesti toiminnan tehokkuutta, lääketieteellistä vaikuttavuutta, asiakaspalvelua ja asiakastyytyväisyyttä. Esimerkiksi asiakaspalautteiden ja kehitysehdotusten kerääminen sekä käsittely toteutetaan sähköisen palautejärjestelmän avulla jatkuvana toimintana. Asiakaspalautteet käsitellään välittömästi (ensivaste) ja laajemmat palautteet käsitellään viikoittain sekä kuukausittain työterveyden johtoryhmässä ja työterveydenhenkilöstön kanssa (Terveystalo 2017a, Terveystalo 2017b, Terveystalo 2018).
Työterveystoimijalla on käytössä eri järjestelmiä (sähköiset työkalut), joilla tuotetaan ajantasaista tietoa asiakasyrityksille työkyvyn hallinnassa ja työterveyshuollolle toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan. Sähköisessä järjestelmässä on käytössä yhteinen työkalu yrityksen ja työterveyden tietojen hallintaan (sairauspoissaolot, kustannukset, työkyky tilanne ja henkilöstömäärä). Yritys voi itse seurata numeerisella ja laadullisella tiedolla työkykyä ja työkyvyttömyysriskiä (ohjaussignaalit ja hälytykset). Lisäksi vastaava työterveyshoitaja varmistaa, että työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa suunniteltu toiminta toteutuu ja tätä toteumaa seurataan työterveyshoitajittain vuosisuunnitelman avulla (Terveystalo 2018).
3.4.2 Asiakastyytyväisyys mittarina
Tutkimuksen kohteena oleva työterveystoimija seuraa jatkuvana toimintana asiakaspalautteiden avulla toiminnan laatua ja kehittämistarpeita. Toimijalla on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä SFS-EN ISO 9001:2015, joka edellyttää asiakastyytyväisyyden systemaattista seurantaa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Työterveystoimija on toteuttanut valtakunnallisia ja paikallisia asiakastyytyväisyyskyselyitä tarpeen mukaan. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käsitellään sekä konsernitasolla että toimijan jokaisessa työterveyshuoltoyksikössä paikallisesti. Lisäksi tuloksia käsitellään asiakasvastaavien toimesta asiakkaiden kanssa (Terveystalo 2013).
Työterveystoimijalla on käytössä NPS –mittari, joka mittaa käyttäjäkokemusta terveys- ja työterveyspalveluista. Tätä asiakaspalautetta on ryhdytty jäsentelemään tekoälyn eli Lumoa-analytiikkapalvelun avulla, joka muuttaa annetut asiakaspalautteet informaatioksi. Tämä informaatio tukee työterveystoimijaa toiminnan kehittämisessä.
Lisäksi uutena mittarina on otettu käyttöön WheelQ –mittari, jolla mitataan asiakaskokemusta ja onnistumista työterveyspalveluissa (Terveystalo 2018).
3.4.3 Itsearviointi, sisäinen ja ulkoinen auditointi mittarina
Tutkimuksen kohteena olevan työterveystoimijan toiminnan toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti neljä kertaa vuodessa sovittujen ja eri näkökulmia huomioivien mittareiden avulla. Työterveysyksikön itsearviointi toteutetaan vuosittain ennen seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laadintaa. Itsearviointiin osallistuu edustaja kaikista työterveyden ammattiryhmistä, yksikönjohtaja ja vastaava työterveyslääkäri. Itsearvioinnin tavoitteena on löytää kehittämiskohteet ja tuoda esille myös hyvät käytännöt. Arvioinnissa painotetaan työterveydenprosesseja ja sovittuja toimintamalleja. Työterveysyksiköiden ulkoisena auditoijana toimii Labquality Oy ja yksiköt valitaan ulkoiseen auditointiin otantamenettelynä (Terveystalo 2017a, Terveystalo 2017b, Terveystalo 2018).
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tutkimuksen kohteena olevan työterveystoimijan työterveysyhteistyön mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa ja sitä, millaisia käsityksiä työterveysyhteistyöstä on työterveyshuollossa ja asiakasorganisaatioissa.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työterveysyhteistyön toimivuudesta ja sen kehittämiskohteista eettisesti kestävän työterveystoiminnan tueksi. Tutkimuksella saatua tietoa työterveyshuolto voi hyödyntää työterveysyhteistyön kehittämisessä ja työkyvyn hallinnassa.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaisia käsityksiä työterveyshuollolla, asiakasyrityksillä ja työntekijöillä on työterveysyhteistyöstä?
2. Mitkä tekijät estävät toimivaa työterveysyhteistyötä?
3. Mitkä tekijät edistävät toimivaa työterveysyhteistyötä?
4. Millainen tulevaisuuden näkymä (visio) hahmottuu työterveysyhteistyölle?
5 AINEISTO JA MENETELMÄT
Pro gradu tutkielman aineisto kerättiin strukturoitujen teemahaastattelujen ja satunnaisten ei systemaattisten tutkijan osallistuvan havainnointien avulla.
Tutkimustulosten analyysi- ja raportointivaiheen pohdinnassa hyödynnettiin tutkimuksen kohteena olevan työterveystoimijan jo valmiiksi kerättyä aineistoa asiakaspalautteista, itsearvioinneista, auditoinneista ja laadunhallintajärjestelmää.
Tutkimusasetelma on laadullinen. Yksilöhaastatteluihin ja havainnointiin päädyttiin, koska ne soveltuivat parhaiten selventämään käsityksiä työterveysyhteistyötä ilmiönä.
Tutkimus sisälsi informanttien haastattelut touko-elokuussa 2018 ja tutkijan osallistuvan havainnoinnin työterveyshuollossa vuoden 2018 aikana.