Kysyttäessä esimiehiltä työterveysyhteistyön tulevaisuuden näkymiä, olivat kaikki informantit yksimielisiä siitä, että työterveysyhteistyöllä on mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa tulevaisuudessa. Osa esimiehistä nosti esille, että tällä hetkellä työelämässä on haasteita yhä enemmän, etenkin nuorilla työikäisillä ja työvoiman saatavuudessa ja työvoiman pysyvyydessä näyttäisi syntyvän lähi tulevaisuudessa haasteita. Esimiehet
nostivat haastattelussa esille, että työterveysyhteistyön avulla työkyvyn hallinnalta odotetaan suunnitelmallista ja ennakoivaa sekä tarpeen mukaan myös ajoittain nopean reagoivaa työterveystoimintaa. Työterveystiimiltä odotetaan pysyvyyttä ja asiakasorganisaatiot itse ovat valmiita pitkäjänteiseen vuorovaikutteiseen työterveysyhteistyöhön. Esimiehet toivat esille, että työpaikalla ollaan valmiita ennaltaehkäisevään työterveyshuoltotoimintaan ja tarvittaessa ollaan valmiita lisäämään resursseja työterveysyhteistyössä tapahtuvaan työterveystoimintaan. Jonkin verran esimiehet nostivat esille työterveyshuollon toimijaan liittyviä edellytyksiä tulevaisuudessa, kuten lääkäreiden ja palveluaikojen riittävyydessä.
…”Mahdollisimman pysyvät yhteistyökumppanit …edelleen sitä ennakointia, mutta se on niin, että se vaikuttaa hirveen pitkälle, että ne meille nimetyt työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri, että ne on nimetyt….jotenkin on tullut sellainen tuntuma, että kun on tätä nuorempaa polvea, nuorempaa ikäluokkaakin meillä, niin tuntuu, että niillä on hyvin moninaisia asioita, ongelmia, ehkä jopa työn teon esteitä, mitkä tullee yllätyksenä ehkä meille…mä luulen, että me tullaan taistelemaan työntekijöistä. Pelkään sitä, että jos me ei saada oikeella aikaa oikeenlaisia työntekijöitä, niin millä tavalla se sitten kuormittaa niitä työntekijöitä, jotka jo on siinä kyseisessä tehtävässä, että miten he jaksaa, et tuota siinä varmasti tullee olemaan haastetta ja toki me pyritään löytämään keinoja moniinkin asioihin”… (E3)
…”On ne palaverit ja toimintasuunnitelmakokoukset …ja jos me saatais vielä pysyvyys työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan taholta … haluan korostaa sitä, että ei vaihtuvuutta. Samat yhteistyökumppanit kuin ennenkin tai ainakin pitempi aikaise, ei semmoisia lyhyitä, vaihtelevia pätkiä…tietysti, että aukioloajat pitenevät ja lääkäreitä on paikalla ja ajanvaraus toimii”… (E2)
…”No näkisin, että se on säännönmukaista, saumatonta ja säännöllistä, sitä tapahtuu tarpeeksi usein ja se on myös suunnitelmallista”… (E1)
Työntekijöiden käsityksiä tulevaisuuden näkymistä työterveysyhteistyöllä tapahtuvasta työkyvyn hallinnasta oli samansuuntaiset ajatukset kuin esimiehillä ja työterveysyhteistyöllä nähtiin mahdollisuuksia työterveydessä. Työntekijät olivat
tyytyväisiä nykyisen työterveyshuollon toimijan tarjoamiin mahdollisuuksiin työkyvyn hallinnassa ja ennen kaikkea toivoivat, että palvelut pysyisivät edelleen samantasoisina ja edelleen yksityisellä terveydenhuollon palveluntoimijalla. Jonkin verran SOTE uudistus mietitytti työntekijöitä, mutta tällä hetkellä sen ei koettu vaikuttavan työntekijöiden asemaan työterveydessä. Lisäksi työntekijät toivat esille, että työpaikan oma asenne työterveysyhteistyöhön oli merkittävä työkyvyn hallinnassa ja toivottiin, että työnantajan tahto ja halu säilyisivät ennallaan ennaltaehkäisevään työterveystyöhön.
…”Että ei ainakaan huonompaan suuntaan mennä, en usko, että suurta muutosta on tulossa: Sote uudistus jossakin määrin ehkä vaikuttaa mutta meillä on yksityisellä puolella hoidossa jo työterveyshuolto, näkisin, että mitään ihmeellisyyksiä tullee tapahtumaan…ja minusta tosi hyvin toiminutkin, että se on hienoa, että sinne helposti pääsee, ei tarvitse juuri ollenkaan jonottaa, että hyvin on toiminut ja tärkeää on, että toimii näin”… (Tv1)
…”Jos tämmöselläkään tasolla pyssyy, niin ei huolta huomisesta. Jos halukkuus säilyy puolin ja toisin…kyllä se…ainakin pietään hyvin tärkeenä, ainakin meillä, että työterveyshuolto toimii ja jos se näinkään toimii niin, en minä nää mittään uhkaa meillä, ainakaan lähitulevaisuudessa”…(Tv2)
Työterveyshuollon ammattihenkilöiden käsityksissä tulevaisuuden näkymistä työterveysyhteistyölle tuotiin vahvasti esille, että työterveysyhteistyö on keskeinen toimintatapa työterveyshuollon työterveystoiminnassa ja työterveysyhteistyö mahdollisti tehokkaan ja tuloksellisen työkyvyn hallinnan. Työterveysyhteistyöllä nähtiin olevan tulevaisuudessa enenevissä määrin potentiaalia työkyvyn hallinnassa yhteistyössä työpaikkojen kanssa ja koettiin, että työterveysyhteistyön tulisi entisestään tiivistyä ja olla sitoutuneempaa. Yhteistyön keskeisinä haasteina ja kehityskohteina tuotiin esille, että yhteistyö julkisen terveydenhuollon kanssa tulisi muuttua ja kehittyä vuorovaikutteisempaan suuntaan. Julkisen terveydenhuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön koettiin työterveyshuollon omalla aktiivisuudella ja roolilla olevan merkitystä, jolla koettiin voivan edistää ymmärrystä työterveyshuollon koordinaatio roolista työkyvyn hallinnassa. Etenkin toimivaan vuorovaikutukseen ja yhteisiin toimintamalleihin kaivattiin lähitulevaisuudessa kehittävää työotetta, jotta työikäisten
työterveystoiminta olisi vaikuttavaa ja laadukasta sekä työntekijöiden työssä pysymistä voitaisiin tukea entistä paremmin yhteistyössä.
Työterveysyhteistyön toimintatavoissa ja – malleissa koettiin tulevan muutoksia työelämän eläessä murrosaikaa ja etenkin etäpalvelujen käytön koettiin lisääntyvän myös työterveysyhteistyössä sekä sen, että työikäiset käyttävät aikaansa vähemmän työterveyshuollossa vastaanotoilla. Työterveyshuollon toimintakentässä etäpalvelujen käyttöönoton koettiin edistävän yhteistyön vaivattomuutta tulevaisuudessa. SOTE uudistus puhututti haastateltavia, mutta työterveyshuollon ammattihenkilöillä ei ollut selkeää kuvaa siitä, miten muutos tulee vaikuttamaan työterveyshuollon toimintaan tulevaisuudessa. Haastateltavat toivat esille, että työterveyshuollon toimintajärjestelmän haluttiin pysyvän edelleen Suomessa toiminnassa ja sille koettiin olevan jopa tilausta tulevaisuudessa, koska työkyvyn hallinnalle oli ilmeinen tarve olemassa. Ennen kaikkea koettiin, ettei työterveyshuoltoa tulisi romuttaa, koska se on merkittävä asiantuntija työkyvyn hallinnassa tällä hetkellä. SOTE uudistuksen koettiin lähinnä vaikuttavan työterveydessä kansansairauksien hoitolinjauksiin. Kaiken kaikkiaan työterveysyhteistyöllä nähtiin olevan mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa tulevaisuudessa ja koettiin, ettei työterveysyhteistyötä tulisi tehdä yksin, vaan yhdessä.
…”Toivoisin, että tää säilyy vähintäänkin samanlaisena ellei sitten jopa vahvistu tai lisäänny… mutta tuota mä näksin, että tälle on suuri tilaus tällä hetkellä, työelämä on murroksessa, muuttumassa…ikääntyminen tuo omia haasteitaan yrityksissä…
…työhyvinvointiin liittyvät ajatukset vahvistaa tätä työterveysyhteistyötä”…(TTH/A/2)
…”kyllä se siihen riskienhallintaan liittyy, riskipotilaiden tunnistaminen…se hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja kommunikaatio yhteistyö työterveyshuollon ja yrityksen ja työterveyshuoltotiimin kesken… me osataan arvioida työkyky siihen työhön nähden,
…että kyllä se on ehottomasti sitä meijän osaamisaluetta, plus sitten kaikki tää, että sitten ku se työkyky uhka on suuri niin, mistä se ihminen saa apua ja mihin se ohjataan ja mitkä ne hänen mahdollisuudet on pärjätä työelämässä eteenpäin ja kuntoutua”…
(TTH/A/1)
…”Mä en tiedä mitä tapahtuu, jos tämä romutetaan, mihin ne ihmiset menee, kuka ne hoitaa…Ehkä jatkossa tullaan näkemään vielä enemmän tämmöstä rajaamista sopimuksissa... se haaste tulevaisuudessa on nimenomaan se, että miten me toimitaan erikoissairaanhoidon ja julkisen terveydenhuollon kanssa yhdessä… yhteistyön niinku pitäisi tiivistyä erilaiseksi… etäneuvottelujen mahdollisuudet työterveyshuollossa lisääntyy”…(TTH/A/3)