Tutkimuksessa käytetyt menetelmät

Kuvailevien tilastollisten menetelmien tavoitteena on tiivistää aineistossa esiin-tyvää vaihtelua ja esittää se helpommin omaksuttavassa muodossa eli toisin sanoen suuren havaintomäärän ominaisuuksien kuvaaminen pienemmällä mää-rällä lukuja. Kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä aineistossa esiintyvä moni-mutkainen ilmiö voidaan siis muokata helpommin tulkittavaan ja

346 Kultalahti 2009, s. 16.

347 Ks. Hirvonen 2011, s. 55–56 ja Siltala 2003, s. 128.

348 Jyränki 1969, s. 888–889.

349 Levinson – Balkin 1999, s. 1651.

350 Ks. Hakala 2010, s. 16.

351 Ks. Ervasti 2007, s. 10.

352 Sajama 2015, s. 12.

Oikeustieteellisissä, lainopillisissa tutkimuksissa ei usein pohdita erikseen menetelmäkysymyksiä³⁴⁶. Nykyisin tilanne on se, että lainopillisessa tutkimuk-sessa joudutaan usein tarkastelemaan oikeutta myös jostakin muusta näkökul-masta, koska oikeusnormit nähdään entistä enemmän ajallis-paikallisina yhteis-kunnallis-taloudellis-kulttuurisina ilmiöinä. Lainopin tutkimusmenetelmät eivät siis usein riitä, vaan lainopin harjoittajalta edellytetään yhä laajempia menetel-mällisiä taitoja. Lainopin työkalupakin lisäksi tutkija tarvitsee oikeusteorian, oikeusvertailun sekä historia-, yhteiskunta- ja taloustieteen työkalupakit. Yksi vaihtoehto voi olla myös oikeudellisen tilastotieteen työkalupakki.³⁴⁷ Itse asiassa jo lähes 50 vuotta sitten Antero Jyränki asetti oikeustieteen päätehtäväksi oi-keusnormien ja yhteiskunnan välisten vuorovaikutusten tutkimisen sosiologian, psykologian ja historiatieteen menetelmin. Hänen mukaansa empiiristen mene-telmien omaksuminen edistää oikeustieteen kehitystä.³⁴⁸ Levinson ja Balkin muistuttavat, että tutkijan on jätettävä oma ”heimonsa”, irrottauduttava tutki-muskohteestaan.³⁴⁹

Valmiit tutkimustulokset eivät ilmesty lopullisessa muodossaan työpöydälle huipputietokoneen raksuttamisen tuloksena, vaan tärkein ”analyysimenetelmä”

on ajattelun taito. Yksittäinen tutkimusmenetelmä tuottaa vain ajattelun raaka-ainetta. Jokaisen tutkijan päälähde on hänen vasemman korvansa oikealla puo-lella. Ajattelun taito on metodisena taitona siinä suhteessa ensisijainen, että se myös edeltää aineistonkeruuta. Lopuksi hyppysellinen rohkeutta, tujaus luo-vuutta ja määrämitta tieteellisen erittelyn taitoa, niin saadaan aikaan laadukas lopputulos.³⁵⁰

Tuomioistuintutkimuksessa on mahdollista käyttää monenlaisia menetelmiä.

Menetelmät eivät rajoitu ainoastaan lainopille ominaiseen hermeneuttiseen teks-tintulkintaan, vaan hyväksi voidaan käyttää myös niin kvalitatiivisia kuin myös kvantitatiivisia analyysejä.³⁵¹ Metodisen pluralismin ohje kuuluu: ”jos tutkimus-kohteestasi voi saada tietoa muilla kuin tieteenalasi vakiintuneilla menetelmillä, käytä niitä!”.³⁵²

3.3.2 Tutkimuksessa käytetyt menetelmät

Kuvailevien tilastollisten menetelmien tavoitteena on tiivistää aineistossa esiin-tyvää vaihtelua ja esittää se helpommin omaksuttavassa muodossa eli toisin sanoen suuren havaintomäärän ominaisuuksien kuvaaminen pienemmällä mää-rällä lukuja. Kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä aineistossa esiintyvä moni-mutkainen ilmiö voidaan siis muokata helpommin tulkittavaan ja

346 Kultalahti 2009, s. 16.

347 Ks. Hirvonen 2011, s. 55–56 ja Siltala 2003, s. 128.

348 Jyränki 1969, s. 888–889.

349 Levinson – Balkin 1999, s. 1651.

350 Ks. Hakala 2010, s. 16.

351 Ks. Ervasti 2007, s. 10.

352 Sajama 2015, s. 12.

vään muotoon.³⁵³ Kaikissa tutkimusartikkeleissa on käytetty kuvailevia tilastolli-sia menetelmiä kuvaamaan käytettyjen aineistojen ominaisuuktilastolli-sia. Esimerkiksi mediaanin avulla on kuvattu havaintojakaumien keskimääräistä sijoittumista.

Logistinen regressio on kehittynyt monella alalla sopivaksi, standardiksi ana-lyysimenetelmäksi tilanteisiin, joissa mallin selitettävä muuttuja on diskreetti luokkamuuttuja. Logistinen regressioanalyysi sopii menetelmäksi hyvin myös kvantitatiiviseen empiiriseen oikeustutkimukseen. Rikollisuuden ja rikosoikeus-järjestelmän tutkimuksessa on käsillä usein tilanne, jossa kiinnostuksen kohtee-na oleva muuttuja on kaksi- tai useampiluokkainen. Muuttujat voivat olla laa-tueroasteikollisia (esim. tuomioistuimen kokoonpano, jossa tuomio on annettu) tai järjestysasteikollisia (esim. rangaistuslajit).³⁵⁴ Logistinen regressio onkin ylei-nen työkalu oikeustutkijoilla, kun selitettävä muuttuja on kaksiluokkaiylei-nen³⁵⁵. Logistinen regressiomalli on yleistetty lineaarinen malli, jonka lähtökohtana on niin sanottu odds (käsitteelle ei löydy suomenkielistä vastinetta), joka on tapah-tumien 1 ja 0 todennäköisyyksien osamäärä. Selitettävänä muuttujana logistises-sa regressioanalyysissä on oddsin logaritmi eli logit.³⁵⁶ Käytännön ongelma on tuon selitettävän muuttujan tulkinta. Yleensä oddsin logaritmin sijasta käyte-täänkin niin sanottua odds ratiota (OR), joka on tapahtuman 1 oddsin ja tapah-tuman 0 oddsin suhde. Luku ilmaisee, kuinka paljon suurempi tai pienempi on selitettävän muuttujan tapahtuman 1 odds suhteessa tapahtuman 0 oddsiin.³⁵⁷ Tutkimuksessa logistista regressioanalyysia on hyödynnetty syyttäjän seuraa-muskannanoton ja tuomion välisen suhteen analyysissä sekä analysoitaessa KKO:n äänestyspäätöksiä. Äänestyspäätösten syntymisen osalta OR:ien sijaan artikkelissa 6 raportoidaan regressiokertoimet ja marginaalivaikutukset. Odds ratio saadaan laskettua regressiokertoimista kaavalla e^βp eli niin sanottu Neperin luku potenssiin regressiokerroin βp. Marginaalivaikutus kuvaa sitä, kuinka mon-ta prosenttiyksikköä tutkitmon-tavan ilmiön eli tässä mon-tapauksessa äänestyspäätökseen päätymisen ennustettu todennäköisyys muuttuu, kun tietyn selittävän muuttu-jan taso muuttuu ja muiden selittäjien vaikutus on vakioitu. Yleensä marginaali-vaikutukset lasketaan selittävien muuttujien keskimääräisten arvojen kohdal-la.³⁵⁸

Tilastollisiin monimuuttujamenetelmiin kuuluvan rekursiivisen osittamisen avulla on mahdollista saada tietoa ja ymmärrystä aineiston ennustettavasta ra-kenteesta³⁵⁹. Osittamista voidaan havainnollistaa päätöspuulla, joka kuvaa niin sanottua hajota ja hallitse -lähestymistapaa³⁶⁰. Päätöspuut voidaan jakaa edelleen

353 Ks. Nummenmaa 2009, s. 17.

354 Ks. Britt – Weisburg 2011, s. 649.

355 Epstein – Martin 2014, s. 917–918.

356 Nummenmaa 2009, s. 332–334.

357 Hosmer Jr. – Lemeshow – Sturdivant 2013, s. 51–52.

358 Ks. lisää marginaalivaikutuksista Cameron – Trivedi 2005, s. 467.

359 Ks. Breiman, Friedman, Olshen & Stone 1984.

360 Witten & Frank 2005, erit. s. 62–65.

70

luokittelu- ja regressiopuihin, jotka ovat melko suosittuja menetelmiä, koska niiden rakenne on monille tutkimuksia lukeville matemaattisia malleja helpom-paa ymmärtää³⁶¹. Päätöspuita on hyödynnetty menestyksekkäästi ja laajasti mo-nilla eri aloilla, esimerkiksi lääketieteellisten diagnoosien tekemisessä ja luotto-riskien arvioinnissa³⁶². Päätöspuiden käyttö on ollut kuitenkin suhteellisen vä-häistä politiikan tutkijoiden ja oikeustutkijoiden piirissä, vaikka ne tarjoaisivat helposti tulkittavissa olevan esitystavan, joka mukautuu hyvin oikeudellisen päätöksenteon luonteeseen. Päätöspuun avulla on helppo esittää monivaiheista päätösongelmaa³⁶³. Päätöspuumallit antavat päätöksentekijälle ohjeen, jonka mukaan esimerkiksi rangaistuksen määrään vaikuttavia tekijöitä on otettava huomioon. Päätöspuumallit ovat epälineaarisia malleja. Ne ovat parametrisiä malleja (esim. logistinen regressiomalli) joustavampia ja niillä voidaan mallintaa eri tavoin vaihtelevia yhteyksiä selittävän ja selitettävän muuttujan välillä³⁶⁴, mikä yleensä parantaa analyysin selitysvoimaa. Päätöspuumallit ovat aineisto-lähtöisiä menetelmiä eli tutkimusaineiston analyysi ei perustu valmiiseen teori-aan, vaan tutkittavaa ilmiötä tutkitaan aineiston pohjalta. Puumallissa määrätty muuttuja saa aineistoa osittavia kynnysarvoja, joiden ali tai yli mentäessä kysei-nen muuttujan vaikutus vasta alkaa. Tietyn selittäjän vaikutus vastemuuttujaan ei välttämättä ole stationaarinen. Otetaan hypoteettinen esimerkki: Voi olla, että tuomarin ratkaisuun ei ole vaikutusta sillä, onko törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen tekijän veren alkoholipitoisuus ollut tekohetkellä tai sen jälkeen 1,5 tai 1,8 promillea. Sen vaikutus voi olla merkittävä vasta, kun alkoholipitoisuus ylittää esimerkiksi 2,2 promillea. Toisaalta voi myös olla niin, että jokin asia vaikuttaa tuomarin ratkaisuun ainoastaan uusijan osalta, mutta ei tekijän ollessa ensikertalainen. Päätöspuumallit soveltuvat hyvin yhdysvaikutusten löytämi-seen³⁶⁵. Ne myös voivat löytää yllättäviä yhteisvaikutuksia selittävien muuttu-jien välillä, joita tutkija ei edes välttämättä osaa tiedostaa olevan³⁶⁶. Päätöspuu-menetelmät ovat robusteja aineistoissa esiintyville virheille eli ne eivät ole herk-kiä esimerkiksi selittävien muuttujien yksittäisille virheellisille arvoille, joita voi syntyä esimerkiksi aineistoa syötettäessä sähköiseen muotoon. Aineistoissa voi esiintyä myös puutteellisia havaintoja.³⁶⁷ Päätöspuumallien avulla on tutkimuk-sessa analysoitu oheissakon tuomitsemista käräjäoikeudessa ja muutoksenhaun menestymistä hovioikeudessa. Oheissakkotutkimuksessa luokittelupuulla selvi-tettiin, mitkä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen liittyvät tekijät selittävät sen mui-ta mamui-talampaa oheissakon käyttöastetmui-ta, ja regressiopuulla oheispäiväsakkojen

361 Ks. Faraway 2006, s. 279 ja Zhao 2013, s. 182.

362 Mitchell 1997, s. 52.

363 French 1989, s. 27.

364 Wood 2006.

365 Faraway 2006, s. 279

366 Kastellec 2010, s. 210.

367 Ks. Mitchell 1997, s. 54.

luokittelu- ja regressiopuihin, jotka ovat melko suosittuja menetelmiä, koska niiden rakenne on monille tutkimuksia lukeville matemaattisia malleja helpom-paa ymmärtää³⁶¹. Päätöspuita on hyödynnetty menestyksekkäästi ja laajasti mo-nilla eri aloilla, esimerkiksi lääketieteellisten diagnoosien tekemisessä ja luotto-riskien arvioinnissa³⁶². Päätöspuiden käyttö on ollut kuitenkin suhteellisen vä-häistä politiikan tutkijoiden ja oikeustutkijoiden piirissä, vaikka ne tarjoaisivat helposti tulkittavissa olevan esitystavan, joka mukautuu hyvin oikeudellisen päätöksenteon luonteeseen. Päätöspuun avulla on helppo esittää monivaiheista päätösongelmaa³⁶³. Päätöspuumallit antavat päätöksentekijälle ohjeen, jonka mukaan esimerkiksi rangaistuksen määrään vaikuttavia tekijöitä on otettava huomioon. Päätöspuumallit ovat epälineaarisia malleja. Ne ovat parametrisiä malleja (esim. logistinen regressiomalli) joustavampia ja niillä voidaan mallintaa eri tavoin vaihtelevia yhteyksiä selittävän ja selitettävän muuttujan välillä³⁶⁴, mikä yleensä parantaa analyysin selitysvoimaa. Päätöspuumallit ovat aineisto-lähtöisiä menetelmiä eli tutkimusaineiston analyysi ei perustu valmiiseen teori-aan, vaan tutkittavaa ilmiötä tutkitaan aineiston pohjalta. Puumallissa määrätty muuttuja saa aineistoa osittavia kynnysarvoja, joiden ali tai yli mentäessä kysei-nen muuttujan vaikutus vasta alkaa. Tietyn selittäjän vaikutus vastemuuttujaan ei välttämättä ole stationaarinen. Otetaan hypoteettinen esimerkki: Voi olla, että tuomarin ratkaisuun ei ole vaikutusta sillä, onko törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen tekijän veren alkoholipitoisuus ollut tekohetkellä tai sen jälkeen 1,5 tai 1,8 promillea. Sen vaikutus voi olla merkittävä vasta, kun alkoholipitoisuus ylittää esimerkiksi 2,2 promillea. Toisaalta voi myös olla niin, että jokin asia vaikuttaa tuomarin ratkaisuun ainoastaan uusijan osalta, mutta ei tekijän ollessa ensikertalainen. Päätöspuumallit soveltuvat hyvin yhdysvaikutusten löytämi-seen³⁶⁵. Ne myös voivat löytää yllättäviä yhteisvaikutuksia selittävien muuttu-jien välillä, joita tutkija ei edes välttämättä osaa tiedostaa olevan³⁶⁶. Päätöspuu-menetelmät ovat robusteja aineistoissa esiintyville virheille eli ne eivät ole herk-kiä esimerkiksi selittävien muuttujien yksittäisille virheellisille arvoille, joita voi syntyä esimerkiksi aineistoa syötettäessä sähköiseen muotoon. Aineistoissa voi esiintyä myös puutteellisia havaintoja.³⁶⁷ Päätöspuumallien avulla on tutkimuk-sessa analysoitu oheissakon tuomitsemista käräjäoikeudessa ja muutoksenhaun menestymistä hovioikeudessa. Oheissakkotutkimuksessa luokittelupuulla selvi-tettiin, mitkä Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen liittyvät tekijät selittävät sen mui-ta mamui-talampaa oheissakon käyttöastetmui-ta, ja regressiopuulla oheispäiväsakkojen

361 Ks. Faraway 2006, s. 279 ja Zhao 2013, s. 182.

362 Mitchell 1997, s. 52.

363 French 1989, s. 27.

364 Wood 2006.

365 Faraway 2006, s. 279

366 Kastellec 2010, s. 210.

367 Ks. Mitchell 1997, s. 54.

määrään vaikuttavia tekijöitä kaikissa tutkimuksessa mukana olevissa käräjäoi-keuksissa.

Ristiintaulukoinnilla tutkitaan muuttujia ja niiden välisiä riippuvuuksia.

Khi2-riippumattomuustesti³⁶⁸ (khin neliötesti) on epäparametrinen testi, jolla voi-daan tutkia, riippuuko luokka-asteikollinen muuttuja toisesta vastaavalla mitta-asteikolla mitatusta muuttujasta. Testin nollahypoteesina eli lähtöoletuksena on, että riippuvuutta ei ole. Testillä tutkittiin, riippuiko oheissakon käyttöaste te-koon tai tekijään liittyvistä taustatekijöistä tai käräjäoikeudesta.

Taulukossa 1 on kuvattu, mitä empiirisiä menetelmiä eri artikkeleissa on käytetty. Väitöskirjassa on käytetty yksinomaan kvantitatiivisia tutkimusmene-telmiä.

368 Ks. lisää esim. Conover 1999, s. 204 tai Nummenmaa 2009, s. 305–308.

72

Taulukko 1: Yhteenveto artikkelien tutkimuskohteista sekä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä.

Artikkeli

1 2 3 4 5 6

Tutkimuskohde

Syyttäjän vaatimusten ja tuomion

välinen suhde X

Oheissakon tuomitseminen X

Tuomion muuttuminen hovioikeudessa X

Jatkokäsittelyluvan myöntäminen X

Ylimääräisen muutoksenhaun

menestyminen X

KKO:n äänestyspäätösten syntyminen X

Tutkimusaineistot

KKO:n ennakkopäätökset (Finlex) X

Oikeudenkäyntiasiakirjat (KäO) X X

Oikeudenkäyntiasiakirjat (HO) X

Suomen viralliset tilastot

(Tilastokeskus) X X

KKO:n diaaritiedot (KYÖSTI) X

Käytetyt tutkimusmenetelmät

Kuvailevat tilastolliset menetelmät X X X X X X

Logistinen regressioanalyysi X X

Päätöspuumallit X X

Khi²-riippumattomuustesti X

Taulukko 1: Yhteenveto artikkelien tutkimuskohteista sekä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä.

Artikkeli

1 2 3 4 5 6

Tutkimuskohde

Syyttäjän vaatimusten ja tuomion

välinen suhde X

Oheissakon tuomitseminen X

Tuomion muuttuminen hovioikeudessa X

Jatkokäsittelyluvan myöntäminen X

Ylimääräisen muutoksenhaun

menestyminen X

KKO:n äänestyspäätösten syntyminen X

Tutkimusaineistot

KKO:n ennakkopäätökset (Finlex) X

Oikeudenkäyntiasiakirjat (KäO) X X

Oikeudenkäyntiasiakirjat (HO) X

Suomen viralliset tilastot

(Tilastokeskus) X X

KKO:n diaaritiedot (KYÖSTI) X

Käytetyt tutkimusmenetelmät

Kuvailevat tilastolliset menetelmät X X X X X X

Logistinen regressioanalyysi X X

Päätöspuumallit X X

Khi²-riippumattomuustesti X

4 Tutkimuksen tulokset

Tässä luvussa esitellään tutkimusartikkelien keskeisimmät tulokset. Artikkelien keskeisimmät tulokset käydään läpi luvun alalukuina. Tutkimusartikkelit on numeroitu kronologisessa järjestyksessä siten, että ensimmäiset kaksi artikkelia 1 ja 2 käsittelevät käräjäoikeuksien tuomioita, artikkelit 3 ja 4 hovioikeuksien ratkaisutoimintaa ja 5 sekä 6 korkeimman oikeuden päätöksentekoa. Kuvassa 1 on esitetty eri oikeusasteiden ja artikkeleiden väliset yhteydet. Artikkeleita 3 ja 4 yhdistää muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Toisaalta myös artik-keli 5 käsittelee muutoksenhakua, mutta ylimääräisen muutoksenhaun näkö-kulmasta.

Kuva 1: Eri oikeusasteiden ja tutkimusartikkeleiden väliset yhteydet.

74

4.1 SYYTTÄJÄN SEURAAMUSKANNANOTTO – ERITYISESTI EMPIIRISESTI TARKASTELTUNA

TÖRKEISSÄ RATTIJUOPUMUSRIKOKSISSA (ARTIKKELI 1) Artikkelissa tarkastellaan syyttäjän seuraamuskannanottoa; mitä lainsäädäntö siitä kertoo, mitä siitä on keskusteltu oikeuskirjallisuudessa ja mitä empiirinen aineisto paljastaa kannanoton paikasta, muodosta sekä erityisesti sen ja lopulli-sen tuomion välisestä suhteesta. Rikoklopulli-sen seuraamusta koskeva kannanotto tulee olla syyttäjän objektiivinen käsitys siitä, minkälaisen seuraamuksen vastaa-ja on teostaan ansainnut.³⁶⁹ On kuitenkin muistettava, että seuraamuksen mää-räämisen katsotaan kuitenkin kuuluvan yksin tuomioistuimen harkintaval-taan³⁷⁰.

Tuomareiden näkökulmasta syyttäjän seuraamuskannanoton tarkkuus ei välttämättä ole ongelma. He eivät ole siihen sidottuja ja tuomitsevat sen, minkä katsovat oikeaksi. He ovat olleetkin tyytyväisiä syyttäjien seuraamuskannanot-toihin. Vastaajan kannalta ongelmallisia ovat myös tilanteet, joissa tuomari ylit-tää suuresti syyttäjän vaatiman rangaistuksen.³⁷¹

Lähes 60 prosenttia tutkimusaineistoon sisältyvistä kannanotoista esitettiin rangaistuslajitasoisesti. Noin 30 prosenttia kannanotoista on annettu rangaistus-lajin ja määrän tarkkuudella ja loput vajaa 15 prosenttia siten, että vaatimus rangaistuseuraamuksesta on lajitasoinen, mutta ajokieltoseuraamuksesta mää-rämuotoinen. Rangaistuslajitasoisten kannanottojen osuus vaihtelee paljon alu-eellisesti, mutta samoin tekee myös määrämuotoinen kannanotto. Pohjois-Karjalassa ainoastaan noin 13 prosenttia kannanotoista on esitetty määrämuotoi-sesti, mutta Pohjanmaalla jo 75 prosenttia. Kun juttu käsiteltiin lautamiesko-koonpanossa, noin 75 prosenttia kannanotoista esitettiin lajitasoisesti. Kun juttu ratkaistiin kirjallisessa menettelyssä, lajitasoisia kannanottoja oli 45 prosenttia ja määrämuotoisia noin 40 prosenttia. Syyttäjän sukupuolella ei ollut eroja sen suhteen, missä muodossa seuraamuskannanotto esitettiin.

Noin 67 prosentissa jutuista seuraamus oli käytännössä sama kuin seuraa-muskannanotto³⁷². Ainoastaan reilussa 10 prosentissa jutuista tuomio oli seu-raamuskannanottoa ankarampi, mutta tämä vaihteli kannanoton esittämismuo-don mukaan. Tuomioista lähes 90 prosenttia pysyi seuraamuskannanoton mu-kaisena, kun kannanotto ilmaistiin lajitasoisesti. Lajitasoisesti annetut

369 Ks. esim. Vuorenpää 2009, s. 187.

370 Tolvanen 2003, s. 1026–1027 .

371 de Godzinsky 2010a, s. 41 ja 2010b, s. 34.

372 Olen tulkinnut subjektiivisesti sitä, onko seuraamus ollut seuraamuskannanoton mukainen.

Joissain tapauksissa on ollut havaittavissa kompensaatiota siten, että esimerkiksi kannanoton mu-kaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai ehdollista van-keusrangaistusta sekä oheissakkoa ankaroitetaan, mutta ajokieltoa määrätään vähemmän kuin mitä syyttäjä vähimmillään on vaatinut. Tällaisissa tapauksissa olen tulkinnut tuomion samaksi seuraa-muskannanoton kanssa.

4.1 SYYTTÄJÄN SEURAAMUSKANNANOTTO – ERITYISESTI EMPIIRISESTI TARKASTELTUNA

TÖRKEISSÄ RATTIJUOPUMUSRIKOKSISSA (ARTIKKELI 1) Artikkelissa tarkastellaan syyttäjän seuraamuskannanottoa; mitä lainsäädäntö siitä kertoo, mitä siitä on keskusteltu oikeuskirjallisuudessa ja mitä empiirinen aineisto paljastaa kannanoton paikasta, muodosta sekä erityisesti sen ja lopulli-sen tuomion välisestä suhteesta. Rikoklopulli-sen seuraamusta koskeva kannanotto tulee olla syyttäjän objektiivinen käsitys siitä, minkälaisen seuraamuksen vastaa-ja on teostaan ansainnut.³⁶⁹ On kuitenkin muistettava, että seuraamuksen mää-räämisen katsotaan kuitenkin kuuluvan yksin tuomioistuimen harkintaval-taan³⁷⁰.

Tuomareiden näkökulmasta syyttäjän seuraamuskannanoton tarkkuus ei välttämättä ole ongelma. He eivät ole siihen sidottuja ja tuomitsevat sen, minkä katsovat oikeaksi. He ovat olleetkin tyytyväisiä syyttäjien seuraamuskannanot-toihin. Vastaajan kannalta ongelmallisia ovat myös tilanteet, joissa tuomari ylit-tää suuresti syyttäjän vaatiman rangaistuksen.³⁷¹

Lähes 60 prosenttia tutkimusaineistoon sisältyvistä kannanotoista esitettiin rangaistuslajitasoisesti. Noin 30 prosenttia kannanotoista on annettu rangaistus-lajin ja määrän tarkkuudella ja loput vajaa 15 prosenttia siten, että vaatimus rangaistuseuraamuksesta on lajitasoinen, mutta ajokieltoseuraamuksesta mää-rämuotoinen. Rangaistuslajitasoisten kannanottojen osuus vaihtelee paljon alu-eellisesti, mutta samoin tekee myös määrämuotoinen kannanotto. Pohjois-Karjalassa ainoastaan noin 13 prosenttia kannanotoista on esitetty määrämuotoi-sesti, mutta Pohjanmaalla jo 75 prosenttia. Kun juttu käsiteltiin lautamiesko-koonpanossa, noin 75 prosenttia kannanotoista esitettiin lajitasoisesti. Kun juttu ratkaistiin kirjallisessa menettelyssä, lajitasoisia kannanottoja oli 45 prosenttia ja määrämuotoisia noin 40 prosenttia. Syyttäjän sukupuolella ei ollut eroja sen suhteen, missä muodossa seuraamuskannanotto esitettiin.

Noin 67 prosentissa jutuista seuraamus oli käytännössä sama kuin seuraa-muskannanotto³⁷². Ainoastaan reilussa 10 prosentissa jutuista tuomio oli seu-raamuskannanottoa ankarampi, mutta tämä vaihteli kannanoton esittämismuo-don mukaan. Tuomioista lähes 90 prosenttia pysyi seuraamuskannanoton mu-kaisena, kun kannanotto ilmaistiin lajitasoisesti. Lajitasoisesti annetut

369 Ks. esim. Vuorenpää 2009, s. 187.

370 Tolvanen 2003, s. 1026–1027 .

371 de Godzinsky 2010a, s. 41 ja 2010b, s. 34.

372 Olen tulkinnut subjektiivisesti sitä, onko seuraamus ollut seuraamuskannanoton mukainen.

Joissain tapauksissa on ollut havaittavissa kompensaatiota siten, että esimerkiksi kannanoton mu-kaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai ehdollista van-keusrangaistusta sekä oheissakkoa ankaroitetaan, mutta ajokieltoa määrätään vähemmän kuin mitä syyttäjä vähimmillään on vaatinut. Tällaisissa tapauksissa olen tulkinnut tuomion samaksi seuraa-muskannanoton kanssa.

muskannanotot ylittyivät lähes ainoastaan siitä syystä, että ehdollisen vankeus-rangaistuksen lisäksi tuomari määräsi vastaajalle oheissakkoa. Vain noin neljäs-sä jutussa kymmenestä tuomio oli seuraamuskannanoton mukainen ja jopa noin neljänneksessä jutuista tuomio oli kannanottoa ankarampi, kun syyttäjä oli esit-tänyt näkemyksensä sopivasta seuraamuksesta määrämuotoisena.

Alueellisesti tarkasteltuna seuraamuskannanoton ja tuomion välinen suhde vaihteli jokseenkin paljon. Keski-Suomen käräjäoikeudessa tuomion muuttumi-nen syyttäjän vaatimuksista oli muita käräjäoikeuksia todennäköisempää, oli kyseessä istuntokäsittelystä tai ei. Mikäli vastaajalla oli istuntokäsittelyissä avus-taja, syyttäjän vaatimusta lievempi tuomio oli hyvin mahdollinen. Jos avustaja oli istuntokäsittelyssä mukana, lähes 40 prosenttia tuomioista lieveni syyttäjän kannanottoon nähden, mutta jos ei, vain noin 20 prosenttia tuomioista lieveni.

Mikäli kannanotto esitettiin lajitasoisesti, lähes jopa lähes 90 tuomioista pysyi vaatimusten mukaisina. Jos taas kannanotto oli täysin määrämuotoinen, lähes 40 prosenttia tuomioista lieveni suhteessa vaatimuksiin. Vastaavasti mikäli kan-nanotossa vaatimukset esitettiin määrämuotoisina ainoastaan ajokiellosta, lähes 40 prosenttia tuomioista ankaroitui.

Jos vastaajan tuomiossa oli neljästä seitsemään eri syytekohtaa, niin jopa 30 prosenttia tuomioista ankaroitui syyttäjän vaatimuksiin nähden ja yksikään ei lieventynyt. Silloin kuitenkin muut tekijät huomioiden tuomion muuttuminen syyttäjän vaatimuksesta oli epätodennäköisempää kuin pienemmillä syytekoh-tamäärillä.

Mikäli syyttäjä jutussa oli vähintään 50-vuotias, tuomion muuttuminen seu-raamuskannanotosta oli todennäköisempää kuin silloin, jos syyttäjä oli alle 50-vuotias. Tuomioista lähes kolmannes lieveni yli 50-vuotiaiden syyttäjien esittä-mistä kannanotoista.

Asian käsittelymuodolla ei ollut vaikutusta tuomion muuttumiseen syyttäjän kannanotosta. Sillä, esittikö seuraamuskannanoton nais- vai miessyyttäjä ja an-toiko tuomion nais- vai miestuomari, ei ollut eroa seuraamuskannanoton ja tuomion väliseen suhteeseen³⁷³. Jos vastaaja oli oikeuden istunnossa henkilökoh-taisesti läsnä, tuomio lieveni useammin syyttäjän kannanotosta kuin jos vastaaja ei ollut paikalla, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

4.2 SAKON TUOMITSEMINEN OHEISSEURAAMUKSENA TÖRKEISSÄ RATTIJUOPUMUSRIKOKSISSA (ARTIKKELI 2) Rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä otettiin 40 vuotta sitten käyttöön ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa tuomittava sakko eli niin sanottu

373 Kuitenkin sellaisissa tapauksissa (27 tapausta), joissa vastaajana oli nainen ja tuomarina mies, jopa 30 prosenttia tuomioista lieveni syyttäjän kannanotosta. Naistuomari ei kertaakaan ankaroittanut naisvastaajan seuraamuksia syyttäjän vaatimuksista (14 tapausta).

76

oheissakko. Nykyisin RL 6 luvun 10 §:n 1 momentin (401/2015) mukaan: ”Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai sitä pidempi, vähintään 14 ja enintään 90 tuntia yhdys-kuntapalvelua.” Tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan tämän oheissa-kon tuomitsemisen tarkasteluun törkeissä rattijuopumusrikoksissa. Suomen virallisten tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikista käräjäoikeuksissa tuomituista ehdollinen vankeus ja oheissakko -yhdistelmistä noin 92 prosenttia tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta.

Tutkimuksessa analysoidaan tilastollisesti oheissakon tuomitsemiseen ja oheispäiväsakkojen lukumäärään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa kuvail-laan Tilastokeskuksen tilastojen (törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut rangais-tukset vuosina 2005–2013) pohjalta ehdollisen vankeuden ja oheissakon tuomit-semiskäytännön viimeaikaista kehitystä ja alueellisia piirteitä. Suomen virallis-ten tilastojen mukaan vuosina 2010–2013 Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa törkeistä rattijuopumusrikoksista tuomittiin oheissakkoa keskimäärin harvem-min kuin muualla, ainoastaan 79,2 prosentissa tapauksia. Etelä-Karjalan käräjä-oikeudessa oheissakkoa tuomittiin suhteellisesti useimmin, 99,4 prosentissa tapauksia. Koko Suomessa törkeästä rattijuopumuksesta ehdollisen vankeuden mediaanipituus oli pääsääntöisesti kaksi kuukautta riippumatta siitä, onko tuo-mittu oheissakkoa vai ei. Keskimääräinen oheispäiväsakkojen lukumäärä oli 30.

Asiakirja-aineiston perusteella peukalosääntö oheispäiväsakkojen lukumäärästä (noin puolet ehdollisen vankeusrangaistuksen pituudesta vuorokausina) pitää käytännössä hyvin paikkansa.

Keski-Suomessa rangaistuskäytäntö vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko anka-ralta (kuva 2)³⁷⁴. Ehdotonta vankeutta ja yhdyskuntapalvelua käytettiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa suhteellisesti eniten. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudes-sa korostuivat asteikon ääripäät. Uusijoiden okäräjäoikeudes-salta tilanne oli se, että Helsingin käräjäoikeudessa heille tuomittiin jopa kolmessa tapauksessa neljästä ehdollinen vankeusrangaistus, kun sen sijaan Kymenlaaksossa uusijat eivät koskaan sel-vinneet ehdollisella vankeustuomiolla. Keski-Suomessa jopa ensikertalaisista peräti neljännes sai ehdottoman tuomion. Se, mikä Keski-Suomen ankarampaa rangaistuskäytäntöä selittää, on mielenkiintoinen kysymys. Onko kyse mahdol-lisesti lähinnä paikallisesta tai alueellisesta perinteestä, ankarasta suhtautumi-sesta rattijuoppouteen?

374 Kuvan rangaistuslajijakaumassa ei ole huomioitu käräjäoikeuden tuomitsemia sakkorangaistuksia.

oheissakko. Nykyisin RL 6 luvun 10 §:n 1 momentin (401/2015) mukaan: ”Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai sitä pidempi, vähintään 14 ja enintään 90 tuntia yhdys-kuntapalvelua.” Tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan tämän oheissa-kon tuomitsemisen tarkasteluun törkeissä rattijuopumusrikoksissa. Suomen virallisten tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikista käräjäoikeuksissa tuomituista ehdollinen vankeus ja oheissakko -yhdistelmistä noin 92 prosenttia tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta.

Tutkimuksessa analysoidaan tilastollisesti oheissakon tuomitsemiseen ja oheispäiväsakkojen lukumäärään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa kuvail-laan Tilastokeskuksen tilastojen (törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut rangais-tukset vuosina 2005–2013) pohjalta ehdollisen vankeuden ja oheissakon tuomit-semiskäytännön viimeaikaista kehitystä ja alueellisia piirteitä. Suomen virallis-ten tilastojen mukaan vuosina 2010–2013 Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa törkeistä rattijuopumusrikoksista tuomittiin oheissakkoa keskimäärin harvem-min kuin muualla, ainoastaan 79,2 prosentissa tapauksia. Etelä-Karjalan käräjä-oikeudessa oheissakkoa tuomittiin suhteellisesti useimmin, 99,4 prosentissa tapauksia. Koko Suomessa törkeästä rattijuopumuksesta ehdollisen vankeuden mediaanipituus oli pääsääntöisesti kaksi kuukautta riippumatta siitä, onko tuo-mittu oheissakkoa vai ei. Keskimääräinen oheispäiväsakkojen lukumäärä oli 30.

Asiakirja-aineiston perusteella peukalosääntö oheispäiväsakkojen lukumäärästä (noin puolet ehdollisen vankeusrangaistuksen pituudesta vuorokausina) pitää käytännössä hyvin paikkansa.

Keski-Suomessa rangaistuskäytäntö vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko anka-ralta (kuva 2)³⁷⁴. Ehdotonta vankeutta ja yhdyskuntapalvelua käytettiin

Keski-Suomessa rangaistuskäytäntö vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko anka-ralta (kuva 2)³⁷⁴. Ehdotonta vankeutta ja yhdyskuntapalvelua käytettiin

In document Arbitrium an decisio : oikeudellisen päätöksenteon yhtenäisyys yleisissä tuomioistuimissa (sivua 69-0)