Tutkimuksen aineistot

317 Anttila – Heinonen 1977, s. 35. Ks. myös Jaakkola 1986, s. 6.

318 Ks. Anttila – Törnudd 1983, s. 48.

319 Takala 1980, s. 48.

320 Ks. Tilastokeskus 2015a ja KK 1074/2014 vp.

321 Ks. Roach Anleu – Mack 2014, s. 549.

322 Roach Anleu – Mack 2014, s. 549.

323 Jacob 1984, s. 9.

324 Ks. Kainulainen 2015, s. 61.

325 Chui 2007, s. 47.

326 Heikkilä 2014, s. 16, Hirsjärvi – Remes – Sajavaara 2005, s. 175–179 ja Vilkka 2015, s. 97.

tietoa on saatavilla, sitä enemmän tutkija joutuu työskentelemään aineiston pa-rissa sitä käsitellessään ja analysoidessaan³²⁷.

Asiakirja-aineistoa kerätessä tietoja voi saada sellaisella tarkkuudella, jolla niitä ei ole soveliasta julkaista. Rikokseen syyllisiksi todettujen henkilöiden ja myöskään muiden rikokseen liittyvien ihmisten henkilöllisyys ei saa paljastua tutkimustuloksista raportoitaessa. Toisinaan tutkimuksessa ei nimetä tarkasti edes tutkimuspaikkakuntia.³²⁸ Tutkijan tehtävä on tuottaa uutta tietoa pelkää-mättä tutkimuksen kohteena olevien harmistumista. Yhteiskunnallisten instituu-tioiden toiminnan tutkimista ei saa rajoittaa sillä perusteella, että tulokset voivat aiheuttaa haittoja tutkittaville.³²⁹

3.2.2 Tutkimuksen aineistot

Oikeudellisissa ratkaisuissa on runsaasti tutkimuksellista materiaalia. Tästä huolimatta niitä on hyödynnetty toistaiseksi yllättävän vähän.³³⁰ Käräjäoikeuk-sien ratkaisuaineistoa pidetään Suomessa lähinnä ainoastaan oikeussosiologise-na tutkimusaineistooikeussosiologise-na³³¹. Tutkimusartikkeleissa syyttäjän seuraamuskannanoton ja tuomion välistä suhdetta sekä oheissakon tuomitsemista on analysoitu käräjä-oikeuksien oikeudenkäyntiasiakirjoista muodostetun aineiston pohjalta. Törkeät rattijuopumusasiat, joita asiakirjat koskevat, on kaikki ratkaistu toukokuina vuosina 2006, 2008 ja 2010. Aineisto sisältää kaiken kaikkiaan 499 havaintoyk-sikköä (= N).

Aineisto on koottu seitsemän eri käräjäoikeuden asiakirjoista. Vuoden 2010 alussa toteutetun käräjäoikeusuudistuksen myötä käräjäoikeuksien määrä Suo-messa puoliintui ja jäljelle jäi 27 käräjäoikeutta aiemman 43:n sijasta. Näin ollen aineistossa esiintyy noin neljännes kaikista vuoden 2010 alusta asti olemassa olleista käräjäoikeuksista. Vuoden 2010 käräjäoikeuksia mukaillen mukana ovat seuraavat käräjäoikeudet: Helsinki, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi, Keski-Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Lappi. Näistä ainoastaan Helsingin käräjäoi-keus ja sen tuomiopiiri pysyi ennallaan uudistuksen yhteydessä. Vuosien 2006 ja 2008 asiakirjat ovat Helsingin, Joensuun, Kouvolan, Turun, Jyväskylän, Vaasan ja Rovaniemen käräjäoikeuksien tuomiopiirien alueilla tapahtuneiden törkeiden rattijuopumusrikosten oikeudenkäyntiasiakirjoja. Jyväskylä/Keski-Suomi otet-tiin mukaan aineistoon, koska Helsingin käräjäoikeudesta ei työekonomisista syistä suostuttu antamaan kuin noin neljänkymmenen tapauksen asiakirjat kaikkien 236 mahdollisen sijaan. Toiseksi Keski-Suomen mukaan ottaminen

327 Kainulainen 2015, s. 61.

328 Ks. Kainulainen 2015, s. 68.

329 Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009, s. 8.

330 Paso 2009, s. 86.

331 Timonen 1987, s. 90.

64

herätti mielenkiinnon verrata sitä läntisen Pohjanmaan käräjäoikeuden ja toi-saalta itäisen Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta havaittaviin tuloksiin³³².

Rangaistuksena on luonnollisesti pidettävä ainoastaan kulloinkin tutkittava-na olleesta rikoksesta (tai rikoksista) tuomittua rangaistusta. Tuomitulle ei tie-tenkään ollut yhdentekevää, määrättiinkö esimerkiksi aikaisemmin ehdollisena tuomittu rangaistus täytäntöön vai ei, mutta on kuitenkin harhauttavaa lukea tällä tavalla lisäksi tuleva rangaistus mukaan.³³³ Asiakirja-aineistossa ei ole otet-tu huomioon juuri näitä aiemman ehdollisena otet-tuomiotet-tun rangaisotet-tuksen täytän-töönpanoja, vaan rangaistukseksi on katsottu nimenomaan rangaistus, joka on tuomittu tutkittavina olleista teoista.

Mikäli tekijän veren alkoholipitoisuus oli ilmoitettu milligrammoina alkoho-lia litrassa uloshengitysilmaa, lukema muutettiin promilleiksi kertomalla se 2,27:llä. Jos tekijällä oli ollut useampia törkeitä rattijuopumuksia syyksi luettui-na rikoksiluettui-na, myöhemmin tapahtuneen päiväys ja alkoholimäärä otettiin huo-mioon. Aineistosta jätettiin pois, paitsi huumausainetapaukset, joissa ei ole lain-kaan kyse alkoholin vaikutuksesta, myös asiat, joissa on kyse lukuisista rikoksis-ta, toisin sanoen sellaisisrikoksis-ta, joissa yksi tai kaksi törkeää rattijuopumusta on vain pienen pieni osa muiden rikosten joukossa.

Käräjäoikeuden tuomioissa tuli usein ilmi perusteluiden yksipuolisuus ja tyyppirangaistusajattelu. Perusteluista oli harvoin saatavissa täsmällistä tietoa, mitkä tekijät ovat rangaistuksen mittaamisessa vaikuttaneet. Perusteluissa saa-tettiin todeta, että ”Käräjäoikeus on ottanut rangaistuksen mittaamisessa huomioon syyksi luetusta teosta ilmenevän syyllisyyden sekä teon vahingollisuuden, vaarallisuu-den ja rangaistuskäytännön yhtenäisyyvaarallisuu-den.” tai että ”Rangaistusta mitattaessa on otettu huomioon vastaajan nauttiman alkoholin määrä, teko-olosuhteet ja vakiintunut rangaistuskäytäntö.” Ajokiellosta saatettiin todeta lyhyesti: ”Ajokielto on määrätty vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaan.” Hyvä esimerkki yhdestä kokonaisesta perustelusta on seuraava: ”Yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti vastaaja on tuo-mittava vankeusrangaistukseen. Koska vastaajaa ei ole aikaisemmin tuomittu vankeus-rangaistukseen, määrätään se ehdollisena. Ehdollinen vankeusrangaistus on kuitenkin yksinään riittämätön seuraamus, minkä vuoksi tuomitaan oheissakko. Ajokielto on TLL 78 §:n mukaan määrättävä vähintään 3 kuukaudeksi. Vastaaja ei ole esittänyt sellaisia perusteita, joilla olisi ajokieltoa lyhentävä vaikutus.”

Seuraamuskannanottoja on artikkelissa 1 analysoitu 448 tapauksen perusteel-la. Mukana ovat kaikki sellaiset kannanotot, jotka sisältävät jossain muodossa ehdotuksen soveliaasta rangaistusseuraamuksesta. Pelkkiä ajokieltovaatimuksia en ole ottanut huomioon. Tällaisia tapauksia aineistossa on kuusi kappaletta ja näistä viisi on Varsinais-Suomesta. Näissä tapauksissa siis kannanotto rangais-tusseuraamuksesta puuttuu kokonaan. Rovaniemen käräjäoikeuden tapauksista

332 Entisen Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Mikael Krogeruksen mukaan Keski-Suomi olisi luonteva osa Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiriä, käräjämatkojen puolesta. Ks. Taivassalo 2008, s.

A3.

333 Ks. Björne 1977, s. 292.

65 vuosilta 2006 ja 2008 ei ollut saatavilla haastehakemuksia, joten tältä osin tiedot puuttuvat kokonaan.

Artikkelissa 2 oheissakkojen tuomitsemista analysoitiin 333 tapauksen aineis-ton perusteella. Tapaukset olivat sellaisia, joissa rangaistukseksi törkeästä ratti-juopumuksesta ja mahdollisesti muista samalla kertaa tuomittavina olleista ri-koksista on tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ja sen ohessa mahdollisesti oheissakko. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen viralli-sia tilastoja, joista kerättiin tietoja törkeistä rattijuopumusrikoksista tuomituista rangaistuksista vuosina 2005–2013. Tarkasteltavana oli ensinnäkin ehdollisen vankeusrangaistuksen osuus kaikista vankilarangaistuksista sekä oheissakon käyttöaste eli kuinka monessa prosentissa tapauksia ehdolliseen vankeusran-gaistukseen lisäseuraamuksena on tuomittu oheissakko. Toiseksi tarkastelussa olivat ehdollisen vankeuden keskipituus sekä oheispäiväsakkojen keskimääräi-set lukumäärät sekä rahamäärät ja oheissakon kokonaisrahamäärät.

Muutoksenhakua törkeissä rattijuopumusrikoksissa tarkastelevan artikkelin aineisto on muodostettu hovioikeuksien asiakirjoista, joita on käyty läpi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sijaitsevassa arkistossa.

Aineisto muodostuu Itä-Suomen ja Turun hovioikeuden aikavälillä 1/2010–

6/2011 antamasta 258 ratkaisusta³³⁴. Kyse on täysin eri aineistosta kuin oheissa-kon tuomitsemista ja syyttäjän seuraamuskannanottoa tarkastelevissa tutkimuk-sissa on käytetty. Ratkaisuista kerätyt tiedot on syötetty numeeriseen, sähköi-seen muotoon. Hovioikeuksia sekä niiden tuomiopiirin alaisia käräjäoikeuksia käsiteltiin tutkimusartikkelissa anonyymeinä. Aineiston sisältämät tapaukset eivät ole kahdeksaa tapausta lukuun ottamatta ole kuuluneet jatkokäsittelylupa-järjestelmän piiriin. Kaikki aineiston sisältämät tapaukset ovat sellaisia, joissa päätekona on ollut törkeä rattijuopumus ja mahdollisesti samalla kertaa tuomit-tavana olleet teot ovat olleet joko vastaavia muita tekoja tai ainakin pääosin tör-keään rattijuopumukseen tavalla tai toisella liittyviä rikoksia, kuten esimerkiksi kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta tai liikenneturvallisuuden vaarantamista.

Kyse on voinut olla myös hovioikeudessa asiasta, joka on koskenut pelkästään ajokieltoa, joka on määrätty törkeästä rattijuopumuksesta.

Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmää tarkasteltiin Tilastokeskuksen virallisten hovioikeustilastojen pohjalta. Aineisto käsittää vuodet 2011–2013. Eri rikoslajeista tarkasteltaviksi mukaan valittiin pahoinpitely, varkaus, törkeä ratti-juopumus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja huumausainerikos.

Valinta tehtiin sillä perusteella, että kyseiset rikokset ovat tavanomaisia ja toi-saalta sillä perusteella, että käräjäoikeuksissa vuosina 2011–2013 kyseisistä ri-koksista tuomittiin lyhyitä, keskimäärin 2–3 kuukauden pituisia vankeusran-gaistuksia, mikäli vankeutta tuomittiin.

334 Käräjäoikeuksista mukana ovat (vuonna 2010 voimaan tulleita nimiä mukaillen) Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, ja Varsinais-Suomi.

herätti mielenkiinnon verrata sitä läntisen Pohjanmaan käräjäoikeuden ja toi-saalta itäisen Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta havaittaviin tuloksiin³³².

Rangaistuksena on luonnollisesti pidettävä ainoastaan kulloinkin tutkittava-na olleesta rikoksesta (tai rikoksista) tuomittua rangaistusta. Tuomitulle ei tie-tenkään ollut yhdentekevää, määrättiinkö esimerkiksi aikaisemmin ehdollisena tuomittu rangaistus täytäntöön vai ei, mutta on kuitenkin harhauttavaa lukea tällä tavalla lisäksi tuleva rangaistus mukaan.³³³ Asiakirja-aineistossa ei ole otet-tu huomioon juuri näitä aiemman ehdollisena otet-tuomiotet-tun rangaisotet-tuksen täytän-töönpanoja, vaan rangaistukseksi on katsottu nimenomaan rangaistus, joka on tuomittu tutkittavina olleista teoista.

Mikäli tekijän veren alkoholipitoisuus oli ilmoitettu milligrammoina alkoho-lia litrassa uloshengitysilmaa, lukema muutettiin promilleiksi kertomalla se 2,27:llä. Jos tekijällä oli ollut useampia törkeitä rattijuopumuksia syyksi luettui-na rikoksiluettui-na, myöhemmin tapahtuneen päiväys ja alkoholimäärä otettiin huo-mioon. Aineistosta jätettiin pois, paitsi huumausainetapaukset, joissa ei ole lain-kaan kyse alkoholin vaikutuksesta, myös asiat, joissa on kyse lukuisista rikoksis-ta, toisin sanoen sellaisisrikoksis-ta, joissa yksi tai kaksi törkeää rattijuopumusta on vain pienen pieni osa muiden rikosten joukossa.

Käräjäoikeuden tuomioissa tuli usein ilmi perusteluiden yksipuolisuus ja tyyppirangaistusajattelu. Perusteluista oli harvoin saatavissa täsmällistä tietoa, mitkä tekijät ovat rangaistuksen mittaamisessa vaikuttaneet. Perusteluissa saa-tettiin todeta, että ”Käräjäoikeus on ottanut rangaistuksen mittaamisessa huomioon syyksi luetusta teosta ilmenevän syyllisyyden sekä teon vahingollisuuden, vaarallisuu-den ja rangaistuskäytännön yhtenäisyyvaarallisuu-den.” tai että ”Rangaistusta mitattaessa on otettu huomioon vastaajan nauttiman alkoholin määrä, teko-olosuhteet ja vakiintunut rangaistuskäytäntö.” Ajokiellosta saatettiin todeta lyhyesti: ”Ajokielto on määrätty vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaan.” Hyvä esimerkki yhdestä kokonaisesta perustelusta on seuraava: ”Yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti vastaaja on tuo-mittava vankeusrangaistukseen. Koska vastaajaa ei ole aikaisemmin tuomittu vankeus-rangaistukseen, määrätään se ehdollisena. Ehdollinen vankeusrangaistus on kuitenkin yksinään riittämätön seuraamus, minkä vuoksi tuomitaan oheissakko. Ajokielto on TLL 78 §:n mukaan määrättävä vähintään 3 kuukaudeksi. Vastaaja ei ole esittänyt sellaisia perusteita, joilla olisi ajokieltoa lyhentävä vaikutus.”

Seuraamuskannanottoja on artikkelissa 1 analysoitu 448 tapauksen perusteel-la. Mukana ovat kaikki sellaiset kannanotot, jotka sisältävät jossain muodossa ehdotuksen soveliaasta rangaistusseuraamuksesta. Pelkkiä ajokieltovaatimuksia en ole ottanut huomioon. Tällaisia tapauksia aineistossa on kuusi kappaletta ja näistä viisi on Varsinais-Suomesta. Näissä tapauksissa siis kannanotto rangais-tusseuraamuksesta puuttuu kokonaan. Rovaniemen käräjäoikeuden tapauksista

332 Entisen Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Mikael Krogeruksen mukaan Keski-Suomi olisi luonteva osa Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiriä, käräjämatkojen puolesta. Ks. Taivassalo 2008, s.

A3.

333 Ks. Björne 1977, s. 292.

vuosilta 2006 ja 2008 ei ollut saatavilla haastehakemuksia, joten tältä osin tiedot puuttuvat kokonaan.

Artikkelissa 2 oheissakkojen tuomitsemista analysoitiin 333 tapauksen aineis-ton perusteella. Tapaukset olivat sellaisia, joissa rangaistukseksi törkeästä ratti-juopumuksesta ja mahdollisesti muista samalla kertaa tuomittavina olleista ri-koksista on tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus ja sen ohessa mahdollisesti oheissakko. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen viralli-sia tilastoja, joista kerättiin tietoja törkeistä rattijuopumusrikoksista tuomituista rangaistuksista vuosina 2005–2013. Tarkasteltavana oli ensinnäkin ehdollisen vankeusrangaistuksen osuus kaikista vankilarangaistuksista sekä oheissakon käyttöaste eli kuinka monessa prosentissa tapauksia ehdolliseen vankeusran-gaistukseen lisäseuraamuksena on tuomittu oheissakko. Toiseksi tarkastelussa olivat ehdollisen vankeuden keskipituus sekä oheispäiväsakkojen keskimääräi-set lukumäärät sekä rahamäärät ja oheissakon kokonaisrahamäärät.

Muutoksenhakua törkeissä rattijuopumusrikoksissa tarkastelevan artikkelin aineisto on muodostettu hovioikeuksien asiakirjoista, joita on käyty läpi Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sijaitsevassa arkistossa.

Aineisto muodostuu Itä-Suomen ja Turun hovioikeuden aikavälillä 1/2010–

6/2011 antamasta 258 ratkaisusta³³⁴. Kyse on täysin eri aineistosta kuin oheissa-kon tuomitsemista ja syyttäjän seuraamuskannanottoa tarkastelevissa tutkimuk-sissa on käytetty. Ratkaisuista kerätyt tiedot on syötetty numeeriseen, sähköi-seen muotoon. Hovioikeuksia sekä niiden tuomiopiirin alaisia käräjäoikeuksia käsiteltiin tutkimusartikkelissa anonyymeinä. Aineiston sisältämät tapaukset eivät ole kahdeksaa tapausta lukuun ottamatta ole kuuluneet jatkokäsittelylupa-järjestelmän piiriin. Kaikki aineiston sisältämät tapaukset ovat sellaisia, joissa päätekona on ollut törkeä rattijuopumus ja mahdollisesti samalla kertaa tuomit-tavana olleet teot ovat olleet joko vastaavia muita tekoja tai ainakin pääosin tör-keään rattijuopumukseen tavalla tai toisella liittyviä rikoksia, kuten esimerkiksi kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta tai liikenneturvallisuuden vaarantamista.

Kyse on voinut olla myös hovioikeudessa asiasta, joka on koskenut pelkästään ajokieltoa, joka on määrätty törkeästä rattijuopumuksesta.

Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmää tarkasteltiin Tilastokeskuksen virallisten hovioikeustilastojen pohjalta. Aineisto käsittää vuodet 2011–2013. Eri rikoslajeista tarkasteltaviksi mukaan valittiin pahoinpitely, varkaus, törkeä ratti-juopumus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja huumausainerikos.

Valinta tehtiin sillä perusteella, että kyseiset rikokset ovat tavanomaisia ja toi-saalta sillä perusteella, että käräjäoikeuksissa vuosina 2011–2013 kyseisistä ri-koksista tuomittiin lyhyitä, keskimäärin 2–3 kuukauden pituisia vankeusran-gaistuksia, mikäli vankeutta tuomittiin.

334 Käräjäoikeuksista mukana ovat (vuonna 2010 voimaan tulleita nimiä mukaillen) Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, ja Varsinais-Suomi.

66

Rikosasioissa tapahtuvan ylimääräisen muutoksenhaun tarkastelut perustu-vat aineistoon, joka kerättiin Kouvolan hovioikeudessa lokakuussa 2013 tuo-mioistuinten kyselykäyttöjärjestelmästä (KYÖSTI). Aineisto sisältää vuonna 2012 KKO:ssa ratkaistut rikosasioita koskeneet ylimääräiset muutoksenhakuasiat.

Aineiston koko on 97 tapausta. Tarkasteluissa ovat mukana ainoastaan sellaiset tapaukset (94 kpl), joissa KKO:n ratkaisukokoonpano on ollut 3- tai 5-jäseninen kokoonpano. Aineisto on hyvin rajallinen eikä siitä ole mahdollista suoraan saada irti tietoa, onko tuomio mahdollisesti purettu vastaajan eduksi vai haitaksi.

Äänestyspäätöksiä tarkastelevan tutkimuksen aineisto muodostuu KKO:n aikavälillä 1.1.2010–31.10.2012 julkaistuista 258 riita- ja rikosasioista annetusta ennakkopäätöksestä, joissa asia on ratkaistu viisijäsenisessä jaostossa. Aikavälin rajaukseen vaikutti ensinnäkin se, että tarkasteluun haluttiin ottaa 2010-luvun ennakkopäätökset ja toiseksi se, että tällä aikavälillä oikeusneuvosten vaihtu-vuus oli erittäin vähäistä. Aineisto kerättiin Finlex-lakitietokannasta. Tämän aineiston ikävarianssi-muuttuja³³⁵ kuin myös muiden tutkimuksessa esiintyvien aineistojen syyttäjien ja tuomareiden ikä-muuttujat on muodostettu lakimiesma-trikkelin tietojen pohjalta³³⁶. Artikkelissa oikeusneuvosten käsitteleminen omilla nimillään on omalta osaltaan askel pois persoonattomuudesta ja salaperäisyy-destä, josta KKO on tunnettu.

Empiirisiin tutkimusaineistoihin liittyy paljon pieniä ongelmakohtia ja ky-symyksiä, joita tutkija joutuu ratkaisemaan jopa aineiston keräämisen ollessa kesken. Voi olla niin, että ei saa niin paljon aineistoa kokoon kuin alun perin on ollut tarkoitus. Voi olla, että organisaatiot ja määrittelyt muuttuvat kesken sen ajanjakson, jolta aineistoa kerätään. Aineistoa kerätessä voi tulla vastaan seikko-ja, joista on mietittävä, pitäisikö kyseinen asia ottaa huomioon ja kirjata siitä tieto muistiin. Jos kerää asiakirja-aineistoa, voi olla, että asiakirjojen säilyttämi-sessä on eroja ja joka paikasta ei saa välttämättä kaikkia dokumentteja kerätyksi.

Asioiden kirjaaminen ei välttämättä ole automaatio. Asiakirjoissa ei välttämättä ole mainittu säännönmukaisesti kaikkia relevantteja asioita. Esimerkiksi rikos-asioissa ei välttämättä ole haastehakemuksissa aina selkeää mainintaa siitä, onko tekijä uusija tai onko hän ollut liikennerikoksen vuoksi jo väliaikaisessa ajokiel-lossa vai ei.

335 Varianssi hajontalukuna kuvaa sitä, kuinka paljon muuttujan arvot keskimäärin vaihtelevat kes-kiarvosta. Kun arvot keskittyvät tiiviisti keskiarvon ympärille, on varianssin arvo pieni, ja kun arvot ovat hajallaan keskiarvon ympärillä, on sen arvo suuri. Ikävarianssia on käytetty mittaamaan vaihte-lua kokoonpanojen ikärakenteessa. Yhtä lailla mittarina olisi voitu käyttää esim. vaihteluväliä, joka on helpoin hajonnan mitta laskettavaksi: suurimman ja pienimmän arvon erotus. Ks. esim. Bayens – Roberson 2011, s. 53.

336 Laurila 2011.

Rikosasioissa tapahtuvan ylimääräisen muutoksenhaun tarkastelut perustu-vat aineistoon, joka kerättiin Kouvolan hovioikeudessa lokakuussa 2013 tuo-mioistuinten kyselykäyttöjärjestelmästä (KYÖSTI). Aineisto sisältää vuonna 2012 KKO:ssa ratkaistut rikosasioita koskeneet ylimääräiset muutoksenhakuasiat.

Aineiston koko on 97 tapausta. Tarkasteluissa ovat mukana ainoastaan sellaiset tapaukset (94 kpl), joissa KKO:n ratkaisukokoonpano on ollut 3- tai 5-jäseninen kokoonpano. Aineisto on hyvin rajallinen eikä siitä ole mahdollista suoraan saada irti tietoa, onko tuomio mahdollisesti purettu vastaajan eduksi vai haitaksi.

Äänestyspäätöksiä tarkastelevan tutkimuksen aineisto muodostuu KKO:n aikavälillä 1.1.2010–31.10.2012 julkaistuista 258 riita- ja rikosasioista annetusta ennakkopäätöksestä, joissa asia on ratkaistu viisijäsenisessä jaostossa. Aikavälin rajaukseen vaikutti ensinnäkin se, että tarkasteluun haluttiin ottaa 2010-luvun ennakkopäätökset ja toiseksi se, että tällä aikavälillä oikeusneuvosten vaihtu-vuus oli erittäin vähäistä. Aineisto kerättiin Finlex-lakitietokannasta. Tämän aineiston ikävarianssi-muuttuja³³⁵ kuin myös muiden tutkimuksessa esiintyvien aineistojen syyttäjien ja tuomareiden ikä-muuttujat on muodostettu lakimiesma-trikkelin tietojen pohjalta³³⁶. Artikkelissa oikeusneuvosten käsitteleminen omilla nimillään on omalta osaltaan askel pois persoonattomuudesta ja salaperäisyy-destä, josta KKO on tunnettu.

Empiirisiin tutkimusaineistoihin liittyy paljon pieniä ongelmakohtia ja ky-symyksiä, joita tutkija joutuu ratkaisemaan jopa aineiston keräämisen ollessa kesken. Voi olla niin, että ei saa niin paljon aineistoa kokoon kuin alun perin on ollut tarkoitus. Voi olla, että organisaatiot ja määrittelyt muuttuvat kesken sen ajanjakson, jolta aineistoa kerätään. Aineistoa kerätessä voi tulla vastaan seikko-ja, joista on mietittävä, pitäisikö kyseinen asia ottaa huomioon ja kirjata siitä tieto muistiin. Jos kerää asiakirja-aineistoa, voi olla, että asiakirjojen säilyttämi-sessä on eroja ja joka paikasta ei saa välttämättä kaikkia dokumentteja kerätyksi.

Asioiden kirjaaminen ei välttämättä ole automaatio. Asiakirjoissa ei välttämättä ole mainittu säännönmukaisesti kaikkia relevantteja asioita. Esimerkiksi rikos-asioissa ei välttämättä ole haastehakemuksissa aina selkeää mainintaa siitä, onko tekijä uusija tai onko hän ollut liikennerikoksen vuoksi jo väliaikaisessa ajokiel-lossa vai ei.

335 Varianssi hajontalukuna kuvaa sitä, kuinka paljon muuttujan arvot keskimäärin vaihtelevat kes-kiarvosta. Kun arvot keskittyvät tiiviisti keskiarvon ympärille, on varianssin arvo pieni, ja kun arvot ovat hajallaan keskiarvon ympärillä, on sen arvo suuri. Ikävarianssia on käytetty mittaamaan vaihte-lua kokoonpanojen ikärakenteessa. Yhtä lailla mittarina olisi voitu käyttää esim. vaihteluväliä, joka on helpoin hajonnan mitta laskettavaksi: suurimman ja pienimmän arvon erotus. Ks. esim. Bayens – Roberson 2011, s. 53.

336 Laurila 2011.

In document Arbitrium an decisio : oikeudellisen päätöksenteon yhtenäisyys yleisissä tuomioistuimissa (sivua 64-68)