Tämän tutkimukseni tarkoituksena on nostaa esille laulunopetuksen merkitystä ja tärkeyttä alakoulun musiikinopetuksessa. Tässä alaluvussa perustelen, miksi olen päätynyt luvun lo-pussa oleviin tutkimuskysymyksiin ja miksi tämä tutkimukseni aihe on mielestäni tutkimisen arvoinen asia.
Laulaminen on ollut aina, pienestä pitäen minulle todella tärkeä ja merkityksellinen asia.
Musiikki on aina ollut koulussa suosikki-oppiaineeni ja olen käynyt useiden vuosien ajan laulutunneilla. Mielenkiinto tähän tutkimusaiheeseen tuleekin siis suoraan omasta kiinnos-tuksen kohteestani. Laulaminen on antanut minulle todella paljon ja haluan että se voisi antaa myös paljon oppilaille koulun musiikintunneilla. Itse olen alakouluaikanani laulanut todella paljon musiikin tunneilla ja juuri näillä tunneilla kiinnostukseni laulamista kohtaan heräsi. Mielestäni yksi koulun laulunopetuksen tarkoitus onkin se, että oppilaat löytäisivät laulamisen ilon.
Lasten laulamaan opettaminen kiinnostaa minua, koska olen itse todella motivoitunut lau-lamisesta. Pieneen lapseen saa helposti sytytettyä palon jotain asiaa kohtaan ja siksi onkin
tärkeää panostaa laulun opettamiseen jo alakoulussa. Lapsen on myös helppo omaksua oikeaan laulutekniikkaan liittyviä asioita, jotta lapselle kehittyy terve ääni. Enkä tarkoita tässä pelkästään lauluääntä, vaan myöskin puheääntä. Tarvitsemme ääntämme joka päivä, vaikka emme siis edes laulaisi, joten on äärimmäisen tärkeää, että lapselle saadaan kehi-tettyä terve äänenkäytöntapa.
4.1.1 Laulunopetuksen muutokset opetussuunnitelmissa
Laulunopetus alakoulun musiikintunneilla on muuttunut paljon näiden viiden eri opetus-suunnitelman aikana, joita peruskoulujärjestelmän aikana on ollut. Tässä tutkimuksessani tarkoituksenani on tutkia opettajien kokemuksia laulunopettamisen muutoksista näissä pe-rusopetuksen opetussuunnitelmissa vuosien varrella. Valitsin tarkoituksella tutkimusjoukok-seni opettajat, koska minua kiinnostaa pitkävaiheinen näkökulma laulunopetuksen muutok-siin. Jos tutkimusjoukkonani olisi olleet oppilaat, en olisi saanut tietoa laulunopetuksen muu-toksista vaan millaista laulunopetus on juuri tällä hetkellä.
Tein kandidaatin tutkielmani aiheesta ”Alakoulun laulunopetus ennen ja nyt. Kirjallisuuskat-saus laulunopetuksen historiaan ja opetussuunnitelmiin”. Jo kandidaatin tutkielmaa tehdes-säni minulle oli selvää, että jatkan tästä samasta aiheesta tässä pro gradu –tutkielmassani.
Historia on kiehtonut minua aina. Laulunopetuksen historia Suomessa on mielestäni erittäin mielenkiintoista, sekä myös musiikin opetussuunnitelmat laulamisen osalta kiinnostavat mi-nua paljon. Opetussuunnitelmia vertaillessani huomasin, että laulunopettaminen on opetus-suunnitelmien tasolla muuttunut paljon ja siksi minua alkoikin kiinnostaa miten opettajat nä-kevät tämän asian ja niin päädyinkin tutkimaan opettajien kokemuksia laulunopetuksen muutoksista alakoulussa.
Pihkasen (2011a, 19) mukaan lasten laulunopetus tapahtuu nykyään suurimmaksi osaksi kouluissa. Kaikki peruskoululaiset saavat jonkin verran ohjattua laulunopetusta koulussa, mutta musiikinopetuksen tuntiresurssien väheneminen vuosikymmenten aikana on vähen-tänyt myös laulunopetusta kouluissa. Musiikin oppiaineeseen on myös vuosikymmenten aikana tullut muutakin sisältöä kuin pelkkä laulaminen, joten laulamisen määrä musiikintun-neilla onkin vähentynyt. On siis kiinni musiikinopettajasta, kuinka paljon musiikintunmusiikintun-neilla lauletaan. (Emt., 20.) Tämä saattaakin oppilaat eri kouluissa ja ympäri Suomen eriarvoiseen asemaan. Juuri tämän takia haluan tutkia millaisia käsityksiä ja kokemuksia opettajilla on laulunopetuksen muutoksista eri opetussuunnitelmissa. Tarkoituksenani on kartoittaa, mil-laisia arvoja opettajilla on laulunopettamisen suhteen.
4.1.2 Opetussuunnitelmien noudattaminen
Musiikin oppiaineeseen laulamisen rinnalle on tullut kansakoulun aikaan verrattuna paljon muitakin musisoinnin muotoja. Onkin haastavaa, että kaikki opetussuunnitelman perus-teissa esitetyt asiat tulevat musiikintunneilla käsiteltyä yhtä tasapuolisesti.
Opettajan opetus perustuu opetussuunnitelman perusteisiin, tai näin ainakin pitäisi olla.
Tässä tutkimuksessani haluan selvittää kuinka hyvin opettajat ovat mielestään vuosien var-rella noudattaneet opetussuunnitelmien perusteita. Tämä on tietysti haastava aihe tutkia, koska kaikki eivät välttämättä kerro totuutta, ainakaan suoraan. Tutkimushenkilöiden es-seevastauksista pystyy kuitenkin hyvin tulkitsemaan ovatko he noudattaneet juuri sillä het-kellä käytössä olevaa opetussuunnitelman perustetta vai eivät.
Arviointi on yksi tärkeä asia, joka on laulunopetuksessa muuttunut paljon. Vielä kansakou-lujärjestelmän aikana laulua arvioitiin laulukokeella. Kuitenkin näissä perusopetusjärjestel-män aikaisissa opetussuunnitelman perusteissa ei varsinaisesti laulukokeesta puhuta, ei ainakaan pakollisena laulamisen arviointitapana. Lindebergin (2005, 1) mukaan laulua on arvioitu, ja arvioidaan jopa vieläkin, laulukokeilla, joka saattaa viedä koko motivaation lau-lamisesta. Opettajan tuleekin tarkasti miettiä miten opetussuunnitelman perusteita noudat-taa, koska nämä opetussuunnitelmat on suunniteltu sen mukaan, että opetus motivoisi op-pilaita ja niitä noudattamalla opetus olisi ympäri Suomen tasalaatuista ja oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa.
Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta laulaa ja saada tervettä äänenkäytön mallia kotonaan.
Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että tämän mallin lapsi saisi koulussa. Opetussuunnitel-mia ei ole turhaan tehty, vaan ne ovat tärkeä ohjenuora, jota opettajien tulisi noudattaa, jotta lapsi oppisi koulussa kaiken tärkeän ja olennaisen asian. Opetussuunnitelmien noudatta-minen ei kuitenkaan ole aina helppoa, koska ne saattavat olla vaikeita tulkita. Tämäkään ei kuitenkaan saisi olla este opetussuunnitelman noudattamiselle.
Aikanaan omilla alakoulun musiikintunneilla lauloimme todella paljon. Emme oikeastaan tehneet tunneilla muuta kuin lauloimme. Minä siis sainkin todella hyvän pohjan laulamiselle jo alakoulussa, mutta opettajamme ei kyllä valitettavasti sen hetkistä, eli vuoden 2004 val-takunnallista opetussuunnitelman perusteita noudattanut. Myöskään tämä ei ole hyvä asia.
Laulamisen tulee tänä päivä olla yksi osa musiikin oppituntien sisällöistä, ei ainoa asia jota musiikintunneilla tehdään.
4.1.3 Laulunopetuksen historian merkitys
Laulunopetuksella on pitkä perinne suomalaisessa koulujärjestelmässä ja tällaiset perinteet ovat mielestäni kunnioittamisen arvoisia. Tutkimuksessani haluan selvittää, millaisia ajatuk-sia opettajilla on laulunopettamisen historiasta ja mitä tämä vankka historia heille musiikkia opettavina opettajina merkitsee.
Laulamisella koulun musiikin tunneilla on pitkä historia. Ennen kansakoululaitoksesta siirty-mistä peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla musiikki-oppiaineen nimi oli laulu (Pajamo 1976, 13). Laulun asema oli siis kansa- ja oppikoulussa hyvin merkittävä. Sen asema on kuitenkin heikentynyt peruskoulujärjestelmään siirryttäessä, mikä ilmenee myös oppiaineen nimen muutoksessa. Historia on aina kiehtonut minua paljon, joten minua kiinnostaakin tu-tustua laulamisen opettamisen historiaan Suomessa.
Tämän päivän koulujen musiikin opetus perustuu kansakoulujen aikaiseen laulu-oppiaineen opetukseen. Jo 1800-luvulla vakiintuivat laulunopetuksen käytännöt ja laulunopetus oli hy-vinkin monipuolista, eikä vain pelkkää virsilaulua, kuten usein kuulee väitettävän. Meidän musiikkikasvatuksemme pohja onkin siis kansakoulun laulunopetuksessa. (Pajamo 1976, 13.) Tämä onkin hyvä pitää mielessä, kun miettii laulunopetuksen tärkeyttä tänä päivänä ja miksi meidän tulee vaalia laulua musiikin oppiaineessa kulttuuriperinnön jatkamisena.
Tämänhetkisessä eli vuoden 2014 valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa yh-tenä musiikin oppiaineen tavoitteena vuosiluokilla 1—2 kerrotaan olevan omaan kulttuuri-perintöön tutustuminen laulaen, leikkien ja liikkuen (Opetushallitus 2014,141). Laulaminen siis onkin suomalaisen koulun kulttuuriperintöä ja siksi sen opettaminen koulussa on erityi-sen tärkeää. Laulaminen on ollut minulle merkittävä osa elämääni jo pienestä pitäen ja mi-nusta on erittäin tärkeää jatkaa tämän kulttuuriperinnön jakamista myös tuleville oppilailleni.
Tavoitteenani on saada tässä tutkimuksessani selville haluavatko opettajat vaalia tätä ka-toavaa kulttuuriperintöä omassa alakoulun musiikinopetuksessaan.