Lasten mielikuvamaailmaan liittyviä lauluja. Virsiä ja hengellisiä lauluja. Kan-sanlauluja kotimaasta ja muista maista. Loruja, hokemia, puhekaanoneita.
Äänenkäytönharjoituksia (Komiteanmietintö 1970: A 5, 274).
Näitä vuoden 1970 valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kerrotaan sisältyvän musiikin opetukseen 1—2 luokilla. Opetussuunnitelmaan sisältyy myös laulujen rakenteeseen tutustumista, laululeikkejä, satuja musiikkitehostein, esimerkiksi lau-laen sekä laulujen sepittelyä (Komiteanmietintö 1970: A 5, 274). Vuosiluokilla 3—4 laulut ovat samoja, mutta lisäksi tutustutaan myös tunnettuihin lauluihin, erityisesti kotimaisiin.
Kolmannella luokalla opetellaan oman maakunnan laulu ja Maamme-laulu ja neljännellä luokalla muita maakuntalauluja sekä eri kansallislauluja ja tutustutaan kaksiääniseen laula-miseen. 3—4 –luokkien musiikin tunnit sisältävät myös kaanoneita, loruja, hokemia, puhe-kaanoneita ja äänenkäytönharjoituksia sekä tutustutaan laulujen rakenteeseen. Lauluja lau-letaan myös mahdollisesti muilla kielillä. Luokilla 5—6 toistuvat samat kuin edellisinä vuo-sina, mutta lisänä myös ajankohtaiset viihdelaulut. (Emt., 275.) Tässä opetussuunnitel-massa onkin lueteltu erittäin tarkkaan mitä musiikin tunneilla tulee laulaa. Kuulostaa hieman erikoiselta sanoa, että virret ja hengelliset laulut kuuluisivat lasten mielikuvamaailmaan, mutta tuona aikana kirkon ja uskonnon asema oli merkittävämpi kuin tänä päivänä.
Vuoden 1985 valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa musiikin sisältö on jaettu viiteen osa-alueeseen ja ne ovat: dynamiikka, sointiväri, rytmi ja tempo, melodia, harmonia ja muoto (Kouluhallitus 1985, 192—193). Laulaminen voi sisältyä näihin kaikkiin osa-aluei-siin. Opetussuunnitelmassa esitetään, että dynamiikkaan laulamisessa tutustutaan 3—4 – luokilla resonanssin avulla eli käsitellään, mikä merkitys resonanssilla on äänen voimista-misessa. Myös terveeseen äänenkäyttöön tutustutaan ymmärtämällä äänen liiallisen voi-makkuuden terveydellisiä haittoja. Luokilla 5—6 tutustutaan äänen sähköiseen vahvistami-seen, esimerkiksi mikrofonin avulla. (Kouluhallitus 1987, 8). Sointiväriä käsitellään 1—2 – luokilla opettelemalla käyttämään omaa ääntä eri tavoin ja tuottamaan erilaisia ääniä. Luo-killa 3—4 tutustutaan kuuntelemalla eri äänityyppeihin (sopraano, altto, tenori ja basso).
Rytmiä ja tempoa käsitellään tutustumalla eri tahtilajeihin luokilla 5—6 esimerkiksi laula-malla sekä opetellaan merkitsemään muistiin helppoja laulun pätkiä. Melodiaa käsitellään luokilla 3—4 laulamalla sävelmiä nuoteista ja korvakuulolta sekä sepitetään omia sävelmiä.
5—6 –luokilla opetellaan laulamaan sävelmiä eri korkeuksilta. Harmoniaan tutustutaan 3—
4 –luokalla laulamalla kaanoneita ja helppoja kaksiäänisiä lauluja. 5—6 –luokalla puoles-taan opetellaan laulamaan toista sekä mahdollisesti kolmatta ääntä melodian rinnalla. Muo-toon musiikissa tutustutaan 1—2 –luokilla kokemalla erilaisia muotorakenteita laulujen yh-teydessä. (Emt., 9—13.)
Vuoden 1985 opetussuunnitelmassa on melko yksityiskohtaisesti selitetty opetuksen sisältö ja vielä tarkemmin sitä on avattu musiikin oppaassa. Nämä ohjeet ovat oletettavasti
tuke-neet hyvin opetuksen toteuttamista. Laulamista ei opetussuunnitelmassa ole enää niin pal-jon kuin ensimmäisessä opetussuunnitelmassa, mutta laulaminen sisältyy näihin kaikkiin kuuteen musiikin osa-alueeseen. On myös hyvä, että tässä opetussuunnitelmassa ei ole lueteltu mitä kappaleita tulee opetella, kuten vuoden 1970 opetussuunnitelman perusteissa on lueteltu.
Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteiden mukaan laulaessa kehitetään oppilaan mu-siikillisia perustaitoja- ja tietoa. Tärkeää on myös yhdistää musiikin osa-alueet tiiviiksi oppi-miskokonaisuuksiksi. (Opetushallitus 1994, 98.) Juuri tämän takia uskon, että opetussuun-nitelmassa ei ole lueteltu opetuksen sisältöjä lähellekään niin tarkasti kuin edellisissä ope-tussuunnitelmissa. Pitää kuitenkin muistaa, että myös muiden oppiaineiden sisällöt on kir-jattu tähän opetussuunnitelman perusteisiin yhtä suppeasti. Vuoden 2004 valtakunnalli-sessa opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokkien 1—4 sisällöiksi kerrotaan äänenkäy-tön harjoitukset, esimerkiksi loruillen, puhuen ja laulaen, sekä laululeikkejä. Musiikin tun-neilla tulee myös kerryttää lauluohjelmistoa, johon sisältyy myös moniäänisyyttä harjoittavia lauluja. Laulujen avulla tutustutaan suomalaiseen ja muihin kulttuureihin sekä musiikin eri tyylilajeihin ja aikakausiin. (Opetushallitus 2004, 232—233.) Luokilla 5—9 keskeisiä sisäl-töjä ovat yksi- ja moniääninen ohjelmisto, josta osa pitää osata ulkoa. Kappaleiden tulee edustaa eri tyylilajeja ja opetuksen tulee sisältää myös harjoitteita, jotka kehittävät äänen-käyttöä ja ääni-ilmaisua. Laulamista tulee myös harjoittaa improvisoiden. (Emt., 234.) Vuo-den 2004 opetussuunnitelma onkin paljon tarkempi oppiaineen sisällöltään kuin edeltä-jänsä.
Uusimmassa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2014 vuosiluokilla 1—2 sisältöalueita ovat luontevan äänenkäytön opetteleminen, hengi-tystä ja laulamista. Musiikkia opetetaan laulujen, leikkien ja lorujen avulla. (Opetushallitus 2014, 142.) Musiikin ohjelmistoksi tulee valita lauluja, jotka sopivat oppilaiden ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston valinnassa tulee myös kiinnittää huomiota kulttuuri-perinnön vaalimiseen sekä oppilaiden omiin kulttuureihin. (Emts.) Vuosiluokilla 3—6 kes-keisiä laulamiseen liittyvät sisältöalueet ovat samoja kuin aiemmilla luokilla, mutta tietoja ja taitoja syvennetään. Ohjelmiston valinnassa tulee ottaa huomioon myös 1—2 –luokilla huo-mioitavat asiat, mutta ohjelmiston tulee lisäksi sisältää myös populaarimusiikkia, taidemu-siikkia sekä kansanmutaidemu-siikkia. Tähän uusimpaan opetussuunnitelmaan on otettu takaisin samat sisältöalueet, jotka olivat vuoden 1985 valtakunnallisessa perusopetuksen opetus-suunnitelmassa. Nämä teemat ovat: dynamiikka, sointiväri, muoto, harmonia, melodia ja rytmi. (Emt., 264.) Mielestäni onkin hyvä asia, että nämä teemat ovat palanneet
suunnitelmaan, koska ne olivat jo vuoden 1985 valtakunnallisessa perusopetuksen opetus-suunnitelmassa oikein oivallisia. On myös tärkeää, että opetussuunnitelman mukaan tun-tien laulut tulee valita oppilaiden ikäkauden ja koulun toimintakulttuurin mukaan. Tärkeä kulttuuriperinnön vaalinta ilmenee myös tavoitteiden lisäksi täällä laulun sisällöissä.
Eri vuosien valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelmat eroavatkin siis paljon toi-sistaan myös sisällön osalta. Osassa opetussuunnitelmissa sisällöt ovat määrätty hyvin tar-kasti, mutta esimerkiksi vuoden 1994 opetussuunnitelmasta jää hyvin suppea kuva musiikin oppiaineen sisällöistä. Ensimmäisessä opetussuunnitelmassa vuodelta 1970 on listattu hy-vinkin tarkkaan, millaisia lauluja tulee koulussa laulaa. Mielestäni näin tarkka listaus on tur-haa ja siitä luovuttiinkin jo seuraavassa opetussuunnitelmassa vuonna 1985. Tarkempia sisältöjä onkin parempi listata kunta- ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Vuoden 1985 opetussuunnitelman perusteissa listatut sisältöalueet ovat erittäin toimivat ja onkin hyvä, että ne on tuotu takaisin uusimpaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteisiin.