Laulunopetuksen hyödyllisyys

Viimeinen ensimmäistä tutkimuskysymystäni koskeva yläluokka on Laulunopetuksen hyö-dyllisyys. Tätäkään yläluokkaan en enää yhdistellyt edelleen pääluokaksi, vaan lopetin ryh-mittelyn yläluokka-vaiheeseen. Laulunopetuksen hyödyllisyys –yläluokkaan yhdistin kaksi alaluokkaa ja nämä ovat: Miksi laulunopetusta kannattaa opettaa ja Laulaminen on tärkeää.

Miksi laulunopetusta kannattaa opettaa –alaluokkaan yhdistin kolme koodia. Nämä koodit eli pelkistetyt ilmaukset ovat: Laulamisen hyödyt, Laulamisen ilo ja Yhteisöllisyyden tunne laulaessa. Tätä havainnollistan edellä olevassa taulukossa 13.

TAULUKKO 13. Miksi laulunopetusta kannattaa opettaa –alaluokka

Miksi laulunopetusta kannattaa opettaa

Laulamisen hyödyt, Laulamisen ilo ja Yhteisöllisyyden tunne laulaessa

Laulamisen hyödyistä kirjoitti kaksi opettajaa esseevastauksissaan. Opettaja 2 perusteli laulunopetusta sen vaikutuksista ihmisen onnellisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, joita on monissa tutkimuksissa todettu.

Kuitenkin laulamisen yhteys ihmisten onnellisuuteen, terveyteen ja hyvinvoin-tiin on monissa tutkimuksissa todistettu. Tämä edullinen satsaus kansan on-neen ja menestykseen ja kansakunnan hyvinvointiin kannattaa kouluissa tehdä. (Opettaja 2, normaalit luokat)

Opettaja 8 korosti myös laulun antavan rohkeutta itseilmaisuun ja tunteiden käsittelyyn. Hän myös kirjoitti laulamisen osallistavan ihmisiä ja luovan yhteisöllisyyttä, se myös puhdistaa sielua ja vahvistaa aivoja.

Laulaminen tuotti oppilaille iloa opettajien 5 ja 8 mielestä. Musiikki ja laulaminen toi opettaja 5:n mukaan oppilaiden tunteet ja samalla ilon tunteen esille. Myös opettaja 8 kertoi laula-misen tuovan iloa oppilaille.

Koin tämän vaiheen parhaana vaiheena musiikin opetuksessa. Musiikin tun-neilla ovat tunteet pinnassa, joko hyvässä tai pahassa. Näin lasten silmistä laulamisen ilon paremmin kuin tuloksiin tähtäävässä musiikkiluokkaopetuk-sessa. (Opettaja 5, OPS 2004, normaalit luokat)

Opettaja 5 korosti kirjoituksessaan, että laulamisen tuottama ilo näkyi paremmin normaalien luokkien musiikinopetuksessa kuin musiikkiluokilla.

Opettaja 8 kirjoitti esseessään laulamisen luovan yhteisöllisyyden tunnetta. Laulamista teh-dään musiikin tunneilla yhdessä koko luokan kanssa, joten se lisää luokkaan yhteisöllisyy-den tunnetta.

Laulu tuo iloa, antaa eväitä tunteiden käsittelyyn, antaa rohkeutta itseilmai-suun, kokoaa ja luo yhteisöllisyyttä, osallistaa ihmisiä, puhdistaa sielua ja vah-vistaa aivoja. (Opettaja 8, normaalit luokat)

Puolestaan Laulaminen on tärkeää –alaluokkaan sain yhdistettyä neljä koodia ja nämä koo-dit ovat: Laulamisen opettaminen ja laulutaidon arvostaminen, Musiikinopetuksen pääpaino laulamisessa, Laulamisen rooli musiikintunneilla ja Musiikinopetuksen arvostus. Tätä ha-vainnollistan alla olevassa taulukossa 14.

TAULUKKO 14. Laulaminen on tärkeää –alaluokka

Laulaminen on tärkeää

Laulamisen opettaminen ja laulutaidot arvostaminen, Musiikinopetuksen pääpaino laula-misessa, Laulamisen rooli musiikintunneilla ja Musiikinopetuksen arvostus

Laulamisen opettamisesta ja laulutaidon arvostamisesta kirjoittivat opettajat 2 ja 8. Opettaja 2:n mukaan laulaminen on uhanalaista, mutta sitä pitää yrittää pitää yllä, koska laulaminen on edullista ja se edistää hyvinvointia. Puolestaan opettaja 8 kirjoitti onnekseen olleensa aina työpaikassa, jossa musiikin opetusta ja laulamista on arvostettu paljon ja näin siihen on myös satsattu paljon.

Laulamisen opettaminen, laulutaidon arvostaminen ja yhteislaulaminen ovat uhanalaisia. Ääntä tämän edullisen ja hyvinvointia edistävän taidemuodon puolesta kannattaa avata ja pitää yllä. (Opettaja 2, normaalit luokat)

Opettaja 3:n mukaan musiikinopetuksen pääpaino oli vuoden 1994 aikaan laulamisessa.

Tämä ehkä hieman yllättääkin, koska jo tuossa opetussuunnitelmassa laulamisen rinnalle oli nostettu myös monia muita musiikin osa-alueita, esimerkiksi soittamista.

Siirtyessäni luokanopettajaksi Lahteen 1994 opetussuunnitelman aikoihin pystyin melko hyvin jatkamaan samaa laulunopetuksen linjaa. Laulamisessa oli musiikinopetuksen pääpaino. Toki oppilaat opiskelivat tavallisella luokalla ja motivaatio musiikin opiskeluun ja laulamiseen oli osalla hakusessa. Alkoi olla enemmän haasteita saada kaikki oppilaat jollain tavalla mukaan laulami-seen. Osalla oli iskostunut mieleen ajatus omasta osaamattomuudesta laula-misen alueella. (Opettaja 3, OPS 1994, normaalit luokat)

Melkein puolet opettajista kirjoitti esseessään laulamisen roolista musiikintunneilla. Opetta-jat kirjoittivat laulamisen roolin musiikintunneilla tänä päivänäkin olevan hyvä, mutta pienen-tyneen vuosien saatossa.

Vuoden 1985 opetussuunnitelma on antanut pohjan opettamiselleni, koska sen aikana ja sen mukaan olen saanut myös koulutukseni. Laulamisella oli tuolloin keskeinen asema musiikin opetuksessa. Opetussuunnitelman sanoin

”laulu kehittää tunnevaltaisesti oppilaan musiikillisia valmiuksia ja tunne-elä-mää sekä soiton opiskelua”. Ajatuksena oli, että laulamalla opitaan musiikin muita alueita. (Opettaja 3, OPS 1985, normaalit luokat & musiikkiluokat) Opettaja 3 kirjoitti hyvin vuoden 1985 opetussuunnitelman aikaisesta laulunopetuksesta.

Laulunopetuksella oli tuolloin keskeinen asema musiikin opetuksessa, koska sen avulla esi-merkiksi opittiin muita musiikin osa-alueita.

Opettaja 8 kirjoitti musiikinopetuksen arvostuksesta. Hänen mukaansa laulunopetuksen ar-vostus on vähentynyt, mutta eri juhlien aikaan musiikin oppiaineen arar-vostus nousee takaisin arvoonsa.

Musiikin osuus koko perusopetuksessa on mielestäni kokenut valtavan muu-toksen työssäoloaikanani. Voisi jopa sanoa, että aineen painoarvo on koulun arjessa jollain lailla romahtanut. Juhlien läheisyydessä se toki nousee aina arvoonsa. (Opettaja 8, normaalit luokat)

Opettajat perustelivat kirjoituksissaan kattavasti, miksi heidän mielestään laulunopetus on hyödyllistä eikä siitä tulisi luopua. Mielestäni tällä opettajat perustelevat sitä, miksi heidän mielestään laulunopetuksesta ei tulisi luopua eikä se saisi enää tästä vähentyä. Laulunope-tuksen hyötyjä on todistettu monissa eri tutkimuksissa, eikä tätä faktaa tuli kenenkään opet-tajan unohtaa.

Opettajat kirjoittivat kattavasti ensimmäisen tutkimuskysymykseni aiheista. Tämä tutkimus-kysymykseni on: ”Miten musiikkia alakoulussa opettaneet opettajat kokevat laulunopetta-misen muuttuneen eri opetussuunnitelmien aikana?” Opettajat kokivat laulunopetuksen muuttuneen työuriensa aikana vähenevään suuntaan. Opettajien esseekirjoituksista kuiten-kin aisti, että laulunopetusta arvostetaan edelleen, vaikka sen asema musiikuiten-kin opetuksessa onkin pienentynyt opetussuunnitelmien sisällön laajentumisen takia.

6.2 Opetussuunnitelmien noudattaminen

Tässä alaluvussa esittelen tutkimukseni tulokset, jotka liittyvät toiseen tutkimuskysymyk-seeni. Tämä tutkimuskysymys on: ”Kuinka tarkasti opettajat noudattavat opetussuunnitel-man perusteita laulunopettamisessa?”. Tästä tutkimuskysymyksestä nousi melko vähän tu-loksia, joten luokkia muodostuikin vain muutama. Klusteroinnin lisäksi tätä tutkimuskysy-mystä tarkastelin niin, että poimin opettajien esseevastauksista ovatko he sanoneet nou-dattaneensa opetuksessaan opetussuunnitelmia. Tämän lisäksi luin esseevastaukset vielä huolella läpi ja tein tulkintani ovatko opettajat mielestäni noudattaneet opetuksessaan ope-tussuunnitelmia vai eivät. Tulkintani saattoi poiketa opettajan omasta mielipiteestä, jos hän esseessään sellaisen kertoi.

Koodeista, jotka liittyvät tähän tutkimuskysymykseen sain muodostettua muutamia luokkia.

Alaluokkia muodostui kolme (3) kappaletta ja nämä yhdistin kahdeksi (2) yläluokaksi. Tä-män tutkimuskysymyksen tuloksissa jätin luokkien muodostamisen yläluokkiin. Luokkia

muodostuikin melko vähän, mutta koenkin tämän tutkimuskysymyksen olevan enemmän rivien välistä tulkitsemista kuin esseevastauksista koodien poimimista. Alla olevassa kuvi-ossa 2 havainnollistan tähän tutkimuskysymykseen liittyviä alaluokkia ja yläluokkia.

KUVIO 2. Opetussuunnitelmien noudattaminen