Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää alakoulun opettajien kokemuksia laulunopetuksen muutoksista peruskoulun aikana. Opettajien esseevastauksista nousi esille kattavasti mo-nenlaisia opettajien kokemuksia ja näkemyksiä alakoulun laulunopetuksesta.
Tutkimuksessani olisin ehkä voinut kerätä tutkimusaineistoni eri tavalla kuin esseevastauk-silla. Haastattelujen avulla olisin saanut ehkä kasattua kattavamman aineiston, vaikka tut-kimushenkilöitä olisikin ollut vähemmän. Tutkimushenkilöni ovat kuitenkin eri puolilta Suo-mea, joten haastatteluiden toteuttaminen olisi ollut haastavaa. Jouduin tekemään paljon töitä tämänkin määrän tutkimushenkilöitä löytämiseen, joten olen erittäin tyytyväinen tutki-mushenkilöiden määrään. Opettajia ei ole kovin helppo saada osallistumaan tutkimukseen, mutta olen tyytyväinen, että sain lopulta edes tämän verran opettajia suostumaan tutkimus-henkilöiksi tutkimukseeni.
Alakoulun laulunopetus on kokenut paljon muutoksia peruskoulun aikana. Tutkimukseni päätutkimustarkoituksena oli selvittää laulunopetuksen muutoksia alakoulussa, opetus-suunnitelmien noudattamista ja laulunopetuksen historian merkitystä opettajille. Mielestäni onnistuin tässä tutkimukseni tarkoituksessa hyvin eli tutkimuksen tulokset vastasivat tutki-muskysymyksiä. Tämä tarkoittaakin, että voin pitää tutkimustani onnistuneena. Laulunope-tus on minulle vieläkin tärkeä asia ja koen siihen liittyvän tutkimuksen erittäin tärkeänä.
Ensimmäinen päätutkimustulos tässä tutkimuksessani oli, että alakoulun laulunopetus on vähentynyt peruskoulun aikana, koska musiikin opetussuunnitelmiin on tullut paljon muuta-kin sisältöä laulamisen lisäksi. Laulunopetuksen vähentyminen onmuuta-kin siis tavallaan hyvä asia, koska musiikin opetus on saanut paljon muutakin tärkeää sisältöä laulunopetuksen rinnalle.
Toinen päätutkimustulos tässä tutkimuksessani oli, että musiikin opetussuunnitelma on laa-jentunut, mutta musiikin oppiaineen tuntimäärää on vähennetty vuosien varrella. Tutkimuk-sessani nousikin esille kysymys: Miten tällaista opetussuunnitelmaa olisikin näillä resurs-seilla tarkoitus pystyä opettamaan? Tästä huolimatta noin puolet tutkimukseen osallistu-neista opettajista oli pystynyt noudattamaan opetussuunnitelmia laulunopetuksessaan omasta sekä minun mielestäni.
Kolmas ja viimeinen päätutkimustulokseni oli, että laulunopetus on kulttuuriteko. Laulun-opetuksen avulla voidaan helposti siirtää oppilaille suomalaista kulttuuriperintöä, esimer-kiksi vanhojen koululaulujen avulla. Kuitenkin nousi myös esille, että laulun opetuksen his-toria ei merkinnyt osalle opettajista mitään.
Laulunopetuksen asema siis onkin pienentynyt peruskoulujärjestelmän aikana, mutta se on edelleen tärkeä osa suomalaista musiikin opetusta. Laulunopetusta myös arvostetaan pal-jon. Laulunopetuksen asemasta suomalaisessa musiikkikasvatuksessa tulisikin pitää kiinni.
Me musiikkia opettavat opettajat voimmekin huolehtia siitä, että laulunopetus pysyy merkit-tävänä osana alakoulun musiikin tunteja ja että laulaminen ei suomalaisesta yhteiskunnasta katoa.
Laulunopetus on kulttuuriteko. (Opettaja 8, normaalit luokat)
LÄHTEET
Abbott, H.P. 2002. The Cambridge introduction to narrative. Cambridge: Cambridge univer-sity press.
Andrén, G. 1981. Reliability and content analysis. Teoksessa K. E. Rosengren (ed.) Ad-vances in content analysis. Beverly Hills: Sage, 43—67.
Bold, C. 2012. Using narrative in research. London: SAGE. Luettavissa http://dx.doi.org/10.4135/9781446288160 [luettu 18.1.2018.]
Cohn, D. 2006. Fiktion mieli. Suom. Paula Korhonen, Markku Lehtimäki, Kai Mikkonen &
Sanna Palomäki. Helsinki: Gaudeamus.
Cortazzi, M. 1993. Narrative analysis. London: Falmer Press.
Eskola, J. 2015. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuk-sen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 185—
206.
Flick, U. 2002. An introduction to qualitative research. London: SAGE.
Heikkinen, H.L.T. 2015. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teo-reettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 149–167.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hänninen, V. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopisto. Väi-töskirja.
Hänninen, V. 2015. Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuk-sen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 168–
184.
Ingman, O. 1952. Laulun opetus. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun opetusoppeja N:o 1.Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö.
Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi – vapauta äänesi. Äänitimpurin käsikirja. Helsinki: SULA-SOL.
Komiteanmietintö 1970: A 4. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö I. Opetus-suunnitelman perusteet. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Komiteanmietintö 1970: A 5. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö II. Oppiai-neiden opetussuunnitelmat. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Kosonen, P. 2009. Moderni omaelämäkerta kertomuksena. Teoksessa S. Hägg, M. Lehti-mäki & L. Steinby (toim.) Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: Suomalai-sen kirjallisuuden seura, 282—293.
Kouluhallitus 1971. Musiikki. POPS-70 opas 11. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Kouluhallitus 1985. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985. Helsinki: Valtion pai-natuskeskus.
Kouluhallitus 1987. Peruskoulun opetuksen opas. Musiikki. Helsinki: Valtion painatuskes-kus.
Krippendorff, K. 1980. Content analysis: An introduction to its methology. Beverly Hills:
SAGE.
Krippendorff, K. 2013. Content analysis: An introduction to its methodology. London: SAGE.
Krokfors, M. 1985. Laulaminen. Sarjasta lapsi ja musiikki. Porvoo: WSOY.
Kujala, T. 2007. Kerronnallinen tutkimus opettajien ikääntymisestä. Teoksessa E. Syrjäläi-nen, A. Eronen & V-M. Värri (toim.) Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tam-pere: Tampereen Yliopistopaino, 13—39.
Lindeberg, A-M. 2005. Millainen laulaja olen. Opettajaksi opiskelevien vokaalinen minä-kuva. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Väitöskirja. Luettavissa http://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-668-1/urn_isbn_952-458-668-1.pdf [luettu 16.2.2018.]
Miles, M. B. & Huberman, A. M. 1994. An expanded sourcebook qualitative data analysis.
Thousand Oaks: SAGE.
Neuman, W. L. 2006. Basics of social research: Qualitative and quantitative approaches.
Boston: Pearson.
Numminen, A. 2005. Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi. Tutkimus aikuisen laulutai-don lukoista ja niiden aukaisemisesta. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Studio Musica 25.
Väitöskirja.
Opetushallitus 1994. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Painatus-keskus.
Opetushallitus 1999. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit. Arvosanan hyvä (8) kriteerit yhteisissä oppiaineissa. Helsinki. Yliopistopaino.
Opetushallitus 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammala:
Vammalan kirjapaino. Luettavissa http://www.oph.fi/down-load/139848_pops_web.pdf [luettu 10.1.2018.]
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Tampere: Ju-venes Print - Suomen Yliopistopaino. Luettavissa http://www.oph.fi/down-load/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf [luettu 10.1.2018.]
Pajamo, R. 1976. Suomen koulujen laulunopetus vuosina 1843—1881. Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura. Acta Musicologica Fennica 7. Väitöskirja.
Pajamo, R. 2013. Koulun laulutunnilla. Tietoa vanhoista koululauluista. Vantaa: REPALE-kustannus.
Peräkylä, A. 1997. Reliability and validity in research based on tapes and transcripts. Teo-ksessa D. Silverman (ed.) Qualitative research: Theory, method and practice. Lon-don: Sage, 201—220.
Pihkanen, T. 2011a. Lapset laulavat. Tutkimus tavoitteellisesta laulunopetuksesta ja opas opetuksen tueksi. Sibelius-Akatemia. Lisensiaatintutkimus. Luettavissa http://et-hesis.siba.fi/files/timon_lisuri_27.1.11.pdf [luettu 16.2.2018.]
Pihkanen, T. 2011b. Opas lasten laulamiseen. Tampere: SULASOL.
Quartaroli, M. T. 2009. Qualitative data analysis. Teoksessa S. T. Lapan & M. T. Quartaroli (ed.) Research essential: An introduction to designs and practices. San Francisco:
Jossey-Bass, 259—274.
Rautiainen, K-H. 2003. Laulutunnin sisäinen ja ulkoinen rakenne. Aksel Törnudd (1874—
1923) ja Wilho Siukonen (1885—1941) seminaarien ja kansakoulun laulunopetusme-netelmien kehittäjinä 1893—1941. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Studia Musica 19.
Väitöskirja.
Rautio, M. 1959. Rytmikasvatus ja koulusoittimet. Helsinki: Laatupaino.
Riessman, C. K. 1993. Narrative analysis. Newbury Park, California: SAGE.
Ryan, G. W. & Bernard, H. R. 2003. Data management and analysis methods. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (ed.) Collecting and interpreting qualitative materials.
Thousand Oaks: Sage, 259—309.
Silverman, D. 2003. Analyzing talk and text. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (ed.) Collecting and interpreting qualitative materials. Thousand Oaks: Sage, 340—362.
Staffans, H. 1936. Sångundervisning och sånglärare i Finlands lärdomsskolor före år 1870.
Åbo: Åbo Akademis kopieringscentral 1985. Pro gradu –tutkielma. Luettavissa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103517/sangundervisning.pdf?se-quence=2 [luettu 10.4.2018.]
Squire, C., Davis, M., Esin, C., Andrews, M., Harrison, B., Hydén, L-C. & Hydén, M. 2014.
What is narrative research? Chennai: Bloomsbury.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2012. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Törnudd, A. 1913. Kansakoulun lauluoppi. Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö.