Laulunopetuksen laatuun vaikuttavia asioita

Laulunopetuksen laatuun vaikuttavia asioita –yläluokkaan yhdistin vain yhden alaluokan ja se on: Opettajan kyvyt opettaa laulua. Opettajan kyvyt vaikuttavat siihen, kuinka hyvin opet-taja pystyy laulunopetuksessaan noudattamaan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa.

Opettajan kyvyt opettaa laulua –alaluokkaan ryhmittelin viisi koodia. Nämä koodit eli pelkis-tetyt ilmaukset ovat: Opettajien musiikin opinnot, Opettajan oma musiikillinen harrastunei-suus, Opettajan laulukoulutus, Opettajan taidot pitää olla hyvät, että pystyy laulua hyvin opettamaan ja Musiikin opettamisen resurssit. tätä havainnollistan alla olevassa taulukossa 18.

TAULUKKO 18. Opettajan kyvyt opettaa laulua –alaluokka

Opettajan kyvyt opettaa laulua

Opettajan musiikin opinnot, Opettajan oma musiikillinen harrastuneisuus, Opettajan lau-lukoulutus, Opettajan taidot pitää olla hyvät, että pystyy laulua hyvin opettamaan ja Mu-siikin opettaminen resurssit

Muutama opettaja kirjoitti omista musiikin opinnoistaan opettajakoulutuksessa. Kun opet-taja saa laadukkaan ja kattavan koulutuksen musiikkia opettavaksi opetopet-tajaksi, on hänellä hyvä pohja aloittaa musiikin ja laulamisen opetus oppilaille.

Opiskeluaikanani valmisteltiin OPSia 1985 ja se näkyi erikoistumisopinnois-sani todella vahvasti: musiikin arvo ja merkitys koko persoonallisuuden kehit-tymiselle oli suuri asia ja niin musiikin kuuntelussa, laulamisesta, soittami-sessa, tanssimisessa kuin yhteismusisoinnissa korostettiin yhteisöllisyyttä ja tunteiden ja koko persoonan vahvaa läsnäoloa - isoa kokemusta. Kaikki teke-minen oli tavoitteellista ja merkittävää. (Opettaja 2, normaalit luokat)

Opettaja 8 kirjoitti opettajankoulutuksessa kaikille pakollisen musiikin opetuksen vähenty-neen ja tämä huolettaa häntä. Hän kuitenkin koki, että jos opettajalla ei ole kiinnostusta ja

harrastuneisuutta musiikkia kohtaan, ei hän voi taitavasti ja rohkeasti opettaa ja innostaa oppilaita laulamaan sekä soittamaan.

Opettajan oma musiikillinen harrastuneisuus nousi esille yli puolten opettajien esseevas-tauksissa. Esimerkiksi opettaja 6 kirjoitti monipuolisen musiikkiharrastuksen muokanneen hänen muusikkouttaan jo hyvin pitkälle ennen opettajakoulutusta.

Oma musiikillinen historiani on musikaalinen sukuni ja kotini, monet lapsuu-denkaverit kouluvuosien kuorot, pianonsoittoa musiikkiopistossa ja bändimu-sisointia ystävien ja koulukavereitten kanssa nuoruusvuosina. (Opettaja 2, normaalit luokat)

Muutama opettaja kirjoitti myös opettajan laulukoulutuksestaan. Opettaja 3 kertoi saa-neensa hyvän peruspohjan laulunopettamiselle opettajakoulutuksessaan. Myös opettaja 6 oppi didaktisia menetelmiä laulunopetukseen sekä luokanopettaja- että musiikinopettaja-koulutuksissaan.

OKL:n aikana musiikkiopinnoissa mieleen jäi joitakin didaktisia menetelmiä mm. laulun opetukseen. Nämä samat metodit tulivat uudelleen esille myös musiikinopettajan opinnoissa. (Opettaja 6, normaalit luokat)

Opettaja 6 nosti esille opettajan omien taitojen merkityksen laulunopetuksessa. Opettajan taidot pitää olla hyvät, jotta pystyy laulua hyvin opettamaan. Opetussuunnitelmaa on vaikea opetuksessaan noudattaa, jos opettajan omat taidot eivät riitä opetussuunnitelman noudat-tamiseen.

Jos ei itse pysty esim. ilman säestystä/taustaäänitettä laulamaan, varmaankin pitää turvautua cd:ltä tulevaan laulumelodiaan ja sen kuunteluttamiseen.

Epäilen vaan, että tällä metodilla tuskin opettaja pystyy ohjaamaan laulamista oikeaan suuntaa, saatikka ohjata yksittäisten oppilaiden suorituksia, jos ei oma korva kerro, miten pitäisi mennä, taikka saada fraseerausta jne. ohjattua, ellei osaa itse näyttää mallia. (Opettaja 6, normaalit luokat)

Muutama opettaja nosti esseessään esille musiikin opettamisen resurssit. Opettaja 8:n mu-kaan Suomessa on hurjia eroja musiikin opettamisen resursseissa kouluja vertailtaessa.

Resurssit vaikuttavat paljon musiikin opetuksen laatuun ja tämä asettaa koulut ja samalla oppilaat eriarvoiseen asemaan.

Kouluissa on ollut soittimia ja keskimääräisesti hyvät tilat musiikin opetukseen.

Tässä on kuitenkin hurjia eroja Suomen kouluja vertailtaessa. (Opettaja 8, normaalit luokat)

Laulunopetuksen laatuun vaikuttaa monet eri asiat. Nämä laulunopetuksen laatuun vaikut-tavat asiat joko helpotvaikut-tavat tai vaikeutvaikut-tavat opettajien opetussuunnitelman noudattamista laulunopetuksessa. Joihinkin asioihin, esimerkiksi omiin musiikillisiin kykyihinsä ja tai-toihinsa voi opettaja itse vaikuttaa, mutta musiikin opettamiseen käytettävät resurssit eivät ole opettajan päätettävissä.

Toinen tutkimuskysymykseni ”Kuinka tarkasti opettajat noudattavat opetussuunnitelman perusteita laulunopettamisessa?” on haastava kysymys tutkia. Opettajat kertoivat melko re-hellisesti ovatko noudattaneet opetussuunnitelmia laulunopetuksessaan vai eivät, mutta va-litettavasti vain noin puolet opettajista on noudattanut opetussuunnitelmia. Opettajat kertoi-vat myös melko hyvin asioita, jotka vaikuttakertoi-vat laulunopetuksen laatuun eli siihen pystyykö opetussuunnitelmia täysin noudattamaan. Nämä ovat tietysti vain yksittäisiä syitä, eikä niillä voi täysin perustella opetussuunnitelmien huomiotta jättämistä.

6.3 Laulunopetuksen historian merkitys

Tässä alaluvussa esittelen kolmanteen eli viimeiseen tutkimuskysymykseeni liittyvät tulok-set. Tämä tutkimuskysymys on: ”Mitä laulunopettamisen historia merkitsee opettajille? Ko-kevatko opettajat laulunopettamisen kansallisperinteen jatkamisena?”. Myös tähän tutki-muskysymykseen liittyviä asioita ei aineistostani paljoa noussut, mutta koen tämän silti mer-kitykselliseksi asiaksi tutkimuksessani. Laulunopetuksella on pitkä historia Suomen koulu-järjestelmässä ja halusin selvittää mitä laulunopetuksen historia opettajille merkitsee ja nä-kyykö se jotenkin heidän opetuksessaan.

Tähän tutkimuskysymykseen liittyvistä koodeista muodostui kaksi (2) alaluokkaa ja näistä alaluokista yksi (1) yläluokka. Tämän tutkimuskysymyksen tulosten ryhmittelyn siis lopetin-kin myös yläluokkiin. Edellä olevassa kuviossa 3 esitän tähän tutkimuskysymyksiin liittyvien tulosten alaluokat ja yläluokan.

KUVIO 3. Laulunopetuksen historian merkitys

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperintö –yläluokkaan ryhmittelin kaksi alaluokkaa ja ne ovat: Laulunopetuksen his-toria ja Kulttuuriperintö. Yläluokalla ja toisella alaluokista onkin samat nimet, mutta mieles-täni tämä nimi kuvaa molempia luokkia parhaiten.

Laulunopetuksen historia –alaluokkaan yhdistin kaksi koodia. Nämä koodit ovat: Laulun-opettamisen historiaa ja Laulunopetuksen avulla käsitellään historiaa ja saatetaan sukupol-via yhteen. Tätä havainnollistan alla olevassa taulukossa 19.

TAULUKKO 19. Laulunopetuksen historia –alaluokka

Laulunopetuksen historia

Laulunopettamisen historiaa ja Laulunopetuksen avulla käsitellään historiaa ja saatetaan sukupolvia yhteen

Kultturiperintö

Laulunopetuksen

historia Kulttuuriperintö

Laulunopettamisen historiasta kirjoitti esseissään muutama opettaja. Opettaja 6 kirjoitti, ettei ole juurikaan pohtinut laulunopettamisen historiaa. Hänen mukaansa kuitenkin laula-misen oheen on musiikintuntien sisältöön tullut paljon lisää 1900-luvulta alkaen. Puolestaan opettaja 9 nostaa esille laulunopettamisen historiasta monet kuorokonsertit.

En ole urani aikana juurikaan pohtinut laulunopettamisen historiaa. Ehkä kui-tenkin siinä määrin, että kaikkinensa laulamisen oheen on musiikkituntien si-sältöön 1990-luvulta alkaen tullut paljon muutakin, ennen kaikkea musiikin op-pimista monipuolisen musiikkitoiminnan kautta, jossa niin laulamista, kuin soittamista ja musiikkia ylipäätään opitaan yhteisen musiikillisen toiminnan kautta. (Opettaja 6, normaalit luokat)

Opettaja 8 koki laulun avulla käsiteltävän historiaa ja sen liittävän sukupolvia toisiinsa. Lau-lamisen avulla opettaja pystyy helposti tutustuttamaan lapset vanhoihin lauluihin ja niiden avulla historiaan ja menneeseen maailmaan.

Laulun avulla käsitellään historiaa ja liitetään sukupolvia yhteen. (Opettaja 8, normaalit luokat)

Puolestaan Kulttuuriperintö-alaluokkaan ryhmittelin kolme koodia. Nämä pelkistetyt ilmauk-set ovat: Laulamisen opettamisen ja laulutaidon arvostaminen, Koulussa perinteet laulun-opettamiseen ja Laulunopetus on kulttuuriteko. Tätä havainnollistan alla olevassa taulu-kossa 20.

TAULUKKO 20. Kulttuuriperintö-alaluokka

Kulttuuriperintö

Laulamisen opettaminen ja laulutaidon arvostaminen, Koulussa perinteet laulunopetta-miseen ja Laulunopetus on kulttuuriteko

Laulamisen opettamisen ja laulutaidon arvostaminen nousi esille kahden opettajan kirjoi-tuksissa. Opettaja 8 koki olevansa kiitollinen, että on saanut opettaa kouluissa, joissa mu-siikin opetusta on arvostettu. Puolestaan opettaja 2 kokee laulamisen opettamisen ja laulu-taidon arvostamisen olevan uhanalaisia.

Laulamisen opettaminen, laulutaidon arvostaminen ja yhteislaulaminen ovat uhanalaisia. Ääntä tämän edullisen ja hyvinvointia edistävän taidemuodon puolesta kannattaa avata ja pitää yllä. (Opettaja 2, normaalit luokat)

Kaksi opettajaa kirjoitti koulullansa olleen perinteet laulunopettamiseen. Opettaja 2 kertoi ensimmäisen virkansa koulussa olleen vahvat laulamisen ja laulunopettamisen perinteet.

Ensimmäinen virkani oli Järvenpäässä, missä uudessa Saunakallion koulussa oli vahvat musiikinopetuksen perinteet ja laulamisen ja laulunopettamisen.

(Opettaja 2, OPS 1970, normaalit luokat)

Viimeinen tutkimuskysymykseni ”Mitä laulunopettamisen historia merkitsee opettajille? Ko-kevatko opettajat laulunopettamisen kansallisperinteen jatkamisena?” sisältää kaksi osaa.

Laulunopetuksen historian merkityksestä ei moni opettaja esseessään kirjoittanut, vaikka narratiivin kirjoituspyynnössäni siitä pyysin kirjoittamaan. Laulunopetuksen historian merki-tystä en siis pysty kaikkien tutkimukseni opettajien kohdalta tulkitsemaan. Osalle historiasta kirjoittaneista opettajista laulunopetuksen historia ei merkitse mitään, mutta osalle se on erittäin merkittävää ja laulunopetuksen avulla yhdistetään sukupolvia toisiinsa. Laulunope-tus on siis joillekin opettajille kulttuuriperinnön jatkamista. Osalle laulunopeLaulunope-tus tarkoittaa jopa kulttuuritekoa ja tätä pidän erittäin merkittävänä asiana. Osa opettajista ei kirjoittanut laulunopetuksen kansallisperinnöstä mitään, mutta osalle opettajista laulunopetus merkit-see juuri kansallisperinteen jatkamista. Opettaja 8 tiivistää erittäin hyvin laulunopetuksen merkityksen peruskouluissamme ja yhteiskunnassamme.

Laulunopetus on kulttuuriteko. (Opettaja 8, normaalit luokat)

7 POHDINTA

Tässä luvussa vedän yhteen tutkimukseni tuloksia eli teen tutkimukseni johtopäätöksiä sekä pohdin niitä. Yhdistän myös tutkimuksestani nousseet tulokset tutkimukseni teoriaan ja poh-din tutkimustulosteni merkitystä. Kolmessa ensimmäisessä alaluvussa pohpoh-din tutkimukseni tuloksia tutkimuskysymys kerrallaan. Seuraavassa alaluvussa kerron tutkimuksestani nous-seista jatkotutkimusideoista, sekä kuinka lähtisin tätä tutkimusta jatkamaan. Viimeisessä luvussa päätän ja kokoan yhteen koko tämän tutkimukseni sekä kerron päätutkimustulok-set.