5.3 Luotettavuus ja eettisyys
6.1.1 Laulunopetus opetussuunnitelmissa
Laulunopetus opetussuunnitelmissa nousi tutkimusaineistossani vahvasti esille ja tämä oli-kin ainut teema, josta sain muodostettua pääluokan. Pääluokan jaoin edelleen neljäksi ylä-luokaksi, jotka ovat: Laulunopetuksen tavoitteet, Laulunopetuksen sisällöt, Laulunopetuk-sen työtavat ja LaulunopetukLaulunopetuk-sen arviointi. Nämä siis ovatkin samat jaottelut, joita käytän tutkimukseni teoriaosan luvussa 3 ”Laulunopetus opetussuunnitelmissa”. Nämä jaottelut nousevat suoraan eri vuosien musiikin opetussuunnitelmien perusteista. Seuraavassa jaoin nämä yläluokat omiksi otsikoikseen, jotta tutkimustuloksia olisi helpompi lukea.
Laulunopetus
Laulunopetuksen tavoitteet
Laulunopetuksen tavoitteet on merkittävä asia laulunopetuksessa. Opetussuunnitelman pe-rusteiden tavoitteiden mukaisesti opettaja suunnittelee koko opetuksensa, joten kaikki kou-lussa tapahtuva opetus perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin.
Laulunopetuksen tavoitteista ei kirjoittanut esseessään kuin vain yksi opettaja. Laulunope-tuksen tavoitteet –yläluokkaan liittyy yksi alaluokka ja se on Tavoitteet. Puolestaan tähän alaluokkaan liittyy yksi koodi, joka on: Laulunopetuksen tavoitteemme ovat korkealla, jota havainnollistan alla olevassa Taulukossa 1.
TAULUKKO 1. Tavoitteet-alaluokka
Tavoitteet
Laulunopetuksen tavoitteemme ovat korkealla
…musiikin ja laulun opetuksessa tavoitteemme olivat aika korkealla, mutta opetuksemme ei suinkaan ollut tiukkapipoista. (Opettaja 1, musiikkiluokat) Opettaja 1 mukaan heidän laulunopetuksen tavoitteet musiikkiluokilla olivat korkealla, mutta en ole aivan varma mihin tavoitteisiin kirjoittaja viittaa: valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin vai musiikkiluokan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Musiikki-luokilla ei ole valtakunnallista opetussuunnitelman perusteita, vaan pelkkä koulukohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu tietysti valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.
Laulunopetuksen sisällöt
Laulunopetuksen sisältöihin kuuluu paljon eri asioita ja myös se on merkittävä osa laulun-opetusta. Opettajat kirjoittivat esseissään kattavasti näistä laulunopetuksen sisällöistä ja kuvailivat niitä hyvin, joten luokkien muodostaminen olikin vaivatonta.
Monen opettajan esseessä esiintyi laulunopetuksen sisältöihin liittyviä teemoja. Laulunope-tuksen sisällöt –yläluokkaan muodostin kaksi alaluokkaa: Lauluohjelmisto ja Säveltapailu.
Lauluohjelmisto-alaluokkaan ryhmittelin viisi koodia. Nämä koodit ovat: Virsien opetus, Kan-sallislaulut ja maakuntalaulut, Laululeikit, Mitä kuuluu lauluohjelmistoon? sekä Perinteiset
laulut vähentyneet. Tätä havainnollistan alla olevassa taulukossa 2. Puolestaan Sävelta-pailu-alaluokkaan yhdistin kolme koodia ja nämä ovat: Solfa ja säveltapailu, Relatiivinen säveltapailumetodiikka sekä Solmisointi ja laulava käsi.
TAULUKKO 2. Lauluohjelmisto-alaluokka
Lauluohjelmisto
Virsien opetus, Kansallislaulut ja maakuntalaulut, Laululeikit, Mitä kuuluu lauluohjelmis-toon? ja Perinteiset laulut vähentyneet
Virsien opetus nousi monen opettajan esseissä esille. Virsien opetuksella on pitkä historia Suomen koulujärjestelmän musiikinopetuksessa, mutta se on myös menettänyt ase-maansa.
Edellisen OPSin perusteissa todettiin, ettei musiikkitunti voi olla pelkkää vir-sien laulamista, ja tähän kiinnitettiin enemmän huomiota. Virret pyrittiin opet-telemaan niin, ettei et-oppilaiden tarvitse osallistua siihen. Käytännössä tämä on haastavaa, sillä entistä harvemmat luokanopettajat osaavat opettaa virsiä.
Nykyään olisi apuna virsi-cd-levyjä, mutta silti laulun opettamisen taito on vä-hentynyt. (Opettaja 5, OPS 2004, normaalit luokat)
Opettaja 5 kirjoitti elämänkatsomustiedon oppilaiden vaikeuttaneen virsien opettamista mu-siikin tunneilla. Hän kuitenkin on opettanut virsien laulamista myös vuoden 2004 opetus-suunnitelman aikaan, mutta vähemmän kuin aikaisempien opetussuunnitelmien aikaan.
Opettaja 5 kirjoitti myös opettaneensa oppilaille virsien avulla luontevaa äänenkäyttöä, koska virsiä tuli opetella seurakunnan säännöllisesti pitämiin aamunavauksiin. Opettaja 8 kertoo musiikintuntien saaneen olla vuoden 1985 opetussuunnitelman aikaan hengellisiä, mutta tänä päivänä ne eivät sitä enää saa olla.
Kansallislaulut ja maakuntalaulut esiintyivät myös muutaman opettajan esseissä heidän kertoessaan vuosien 1985 ja 1994 opetussuunnitelmista. Maakuntalaulut ja kansallislaulut olivat opettajien mukaan suuressa roolissa musiikintuntien lauluohjelmistossa, mutta opet-taja 5:n mukaan myös lastenlaulut olivat näiden laulujen rinnalla suuressa osassa.
3. ja 4. luokalla opeteltiin kansallislauluja ja maakuntalauluja. Oman maan ja maakunnan laulut piti osata ulkoa. (Opettaja 5, OPS 1985, normaalit luokat)
Laululeikit olivat opettajien 4 ja 5 mukaan pääasiassa alkuopetuksen tunneilla opetussuun-nitelmia 1985 ja 1994 aikaan. Kukaan opettajista ei kirjoittanut laululeikeistä isompien oppi-laiden kanssa.
Laululeikit korostuvat alkuopetuksen tunneilla. (Opettaja 5, OPS 1994, nor-maalit luokat)
Lauluohjelmisto on laaja käsite ja siitä opettajat kirjoittivatkin paljon esseissään. Opettajat kuvailivat kattavasti mitä kaikkea lauluohjelmistoon kuului heidän musiikintunneillaan eri opetussuunnitelmien aikana. Opettajien mukaan lauluohjelmistoon kuuluivat laululeikit ja lastenlaulut, pop-kappaleet, iskelmä- ja viihdemusiikki, yksi- ja kaksiääniset laulut, musiik-kiluokilla myös kolmiääniset laulut, viihdemusiikki, maakuntalaulut, virret, kansallislaulut, iki-vihreät iskelmät, kansanlaulut ja elokuvamusiikki. Opettajat myös korostivat, että lauluoh-jelmiston tulee sopia opetettavalle ikäluokalle. Lauluohjelmisto siis onkin opettajien mukaan vuosien varrella monipuolistunut.
Ohjelmisto oli melko laajaa. (Opettaja 3, OPS 1985, musaluokat)
Opettajakohtaisuudella tarkoitan sitä, että millaisia lauluja kukin pitää tarpeel-lisina opettaa, mitä vanhaa, mitä uutta. Koululle tilatut musiikin kirjat hyvin pit-kälti "sanelivat", mitä lauluja opetettiin. (Opettaja 7, normaalit luokat)
Opettaja 7 kuitenkin muistuttaa, että on hyvin opettajakohtaista mitä lauluja musiikintun-neilla lauletaan, mutta silti musiikin oppikirjat antavat hyvän rungon laulujen valintaan. Opet-taja 8 muistuttaa, että lauluohjelmistoa voi laajentaa oppikirjojen yli, jos opetOpet-tajan säestys-taidot antavat myöten.
Perinteiset laulut ja kansanlaulut ovat vähentyneet opettaja 8 mukaan. Perinteisten laulujen rinnalle on tullut paljon muuta ohjelmistoa, joten perinteisten laulujen laulaminen on jäänyt vähemmälle. Perinteisten laulujen käyttäminen opetuksessa olisi kuitenkin tärkeää, koska niissä käytetään ääntä laajemmin kuin nykypäivän lauluissa.
Oppilaiden ääniala on vuosien aikana supistunut ja madaltunut. Vanhoissa kansanlauluissa ja perinteisissä koululauluissa ääntä käytettiin paljon laajem-min kuin nykylauluissa. Niin hienoja, kuin nykylaulut ovatkin, niiden rinnalla olisi pedagogisesti tärkeää rohkeasti laulattaa myös näitä perinteisempiä kap-paleita. (Opettaja 8, normaalit luokat)
Säveltapailu-alaluokkaan sijoittamani koodit eli pelkistetyt ilmaukset ovat: Solfa ja sävelta-pailu, Relatiivinen säveltapailumetodiikka sekä Solmisointi ja laulava käsi. Näitä koodeja havainnollistan alla olevassa taulukossa 3. Solfa ja säveltapailu esiintyivät opettaja 1:n es-seessä. Myös relatiivinen säveltapailumetodi esiintyi hänen kirjoituksissaan useasti.
TAULUKKO 3. Säveltapailu-alaluokka
Säveltapailu
Solfa ja säveltapailu, Relatiivinen säveltapailumetodiikka ja Solmisointi ja laulava käsi
Solfaa opeteltiin ja harjoiteltiin heti kolmoselta lähtien. Viimeisten luokkieni kanssa kaikki laulut opeteltiin jo kolmosen syksyllä solfalla suoraan nuotista.
Moniäänisyys tuli heti mukaan. Hieno metodi, joka kannatta opetella. Alussa vaatii kovaa harjoittelua, mutta kun sen oppii, työ muuttuu totaalisesti. (Opet-taja 1, musiikkiluokat)
Jäin miettimään opetussuunnitelma-asioita. Relatiivinen laulunopetusmetodi sisältöineen ja pedagogisine oivallisuuksineen on jo oma opetussuunnitel-mansa, jossa laulunopetuksen tavoitteet varmasti tulevat toteutetuksi. Niin laaja alue se on. Vain musiikkiluokilla se voidaan toteuttaa, kun tehdään mää-rätietoisesti töitä monta vuotta tavoitetta kohti. Opettajan on hallittava metodi suvereenisti. Myös teoria. (Opettaja 1, musiikkiluokat)
Solfa ja säveltapailu sekä etenkin relatiivinen säveltapailumetodi liittyvät musiikkiluokkien opetukseen, niitä ei ilmennyt muiden opettajien esseevastauksissa ollenkaan. Pitää kuiten-kin muistaa, että vain yksi opettaja on kirjoittanut näistä metodeista, eikä sen perusteella voi yleistyksiä tehdä.
Solmisointi ja laulava käsi esiintyivät useamman opettajan esseevastauksissa. Solmisoin-nin avulla opettaja 2 kertoo opettavansa puhtaita intervalleja eli pelkistetyt ilmaukset solmi-sointi ja solfa liittyvätkin vahvasti toisiinsa.
Solmisointi on osa musiikin opetusta. Myös kädestä laulamista solmisointi-ta-vuilla harjoitettiin. (Opettaja 5, OPS 1994, musiikkiluokat)
Laulunopetuksen työtavat
Laulunopetuksen työtapoja on paljon erilaisia ja opettajat kuvailivat esseissään todella hy-vin laulunopetuksessa käyttämiään työtapoja. Luokkia sain tähänkin yläluokkaan ryhmitel-tyä monta. Tästä laulunopetuksen työtavat –yläluokasta muodostin neljä alaluokkaa, jotka ovat: Miten opettaa laulua, Musiikinopetusmenetelmiä- ja työtapoja, Missä koulussa laule-taan muualla kuin musiikin tunnilla ja Musiikkiluokat.
Miten opettaa laulua –alaluokkaan kuuluvat koodit ovat: Millä säestää laulunopetusta?, Lau-lutekniikan opettaminen ja sen tärkeys ja Miten opettajat ovat opettaneet laulua?. Tätä ha-vainnollistan alla olevassa taulukossa 4.
TAULUKKO 4. Miten opettaa laulua –alaluokka
Miten opettaa laulua
Millä säestää laulunopetusta?, Laulutekniikan opettaminen ja sen tärkeys ja Miten opet-tajat ovat opettaneet laulua?
Usea opettaja kirjoitti esseessään millä säestää laulunopetusta. Vuosien 1970 ja 1985 ope-tussuunnitelmien aikana opettajilla oli ollut käytössään vielä harmoneja, jota he eivät koke-neet hyväksi soittimeksi säestämiseen. Opettaja 4:n mukaan piano helpotti paljon laulun-opetusta. Puolestaan opettaja 9 opetti laulua kitaran säestyksellä, jonka hän koki parem-maksi säestyssoittimeksi kuin harmonin.
Jos ei itse pysty esim. ilman säestystä/taustaäänitettä laulamaan, varmaankin pitää turvautua cd:ltä tulevaan laulumelodiaan ja sen kuunteluttamiseen.
Epäilen vaan, että tällä metodilla tuskin opettaja pystyy ohjaamaan laulamista oikeaan suuntaa, saatikka ohjata yksittäisten oppilaiden suorituksia, jos ei oma korva kerro, miten pitäisi mennä, taikka saada fraseerausta jne. ohjattua, ellei osaa itse näyttää mallia. (Opettaja 6, normaalit luokat)
Opettaja 6 tiivistää hyvin, kuinka tärkeä merkitys opettajan säestystaidoilla on laulunope-tukseen. On kuitenkin vaikeaa opettaa oikeaa äänenkäytöntekniikkaa, jos opettaja ei itse osaa näyttää oppilaille mallia.
Laulutekniikan opettamisen koki esseissään moni opettaja tärkeäksi asiaksi. Terveen ää-nenkäytön opetusta opettajat pitivät todella tärkeänä asiana. Opettaja 3 kuitenkin kirjoitti oppilaiden olevan malttamattomia. Oikea äänenkäytön tekniikka vaatii paljon treenausta, eikä oppilaat sitä jaksa tarpeeksi pitkäjänteisesti harjoitella.
Vanhanaikaisuudestaan huolimatta terveen äänenkäytön ja puhtaan laulun vaaliminen olisi tulevaisuuden kannalta mielekkäämpää ja voisi toimia monia ääniongelmia ennalta ehkäisevästi. (Opettaja 8, OPS 2014, normaalit luokat) Opettaja 8 kuitenkin korostaa terveen äänenkäytön opettamisen tärkeyttä, vaikka laulutek-niikan opetusta hän pitää vanhanaikaisena.
Opettajat ovat opettaneet laulua monipuolisilla tavoilla. Melkein kaikki opettajat ovat kirjoit-taneet esseissään miten ovat laulua opetkirjoit-taneet. Moni opettajista painotti laulunopetuksen olleen mallioppimista. Opettaja antaa oppilaille hyvää mallia, kuinka lauletaan ja säkeitä opeteltiin esimerkiksi kaikulauluna.
Lauluun tutustutaan ehkä lukemalla sanoja, toistamalla niitä, kuuntelemalla.
Voidaan myös tutustua ensin säveleeseen, hyräillä ja lallatella se tutuksi. Ker-tosäe voidaan harjoitella ensin. Sen jälkeen harjoitellaan laulu esim. kaikulau-luna säe ja säkeistö kerrallaan. Toistetaan, kerrataan, harjoitellaan, pilkotaan osiin, harjoitellaan vaikeat kohdat uudestaan. Tätä perusohjetta olen vuosien varrella muokannut oppilasryhmien vaihtuessa. (Opettaja 3, OPS 1985) Opettaja 3 on kuvaillut sitaatissa hyvin, kuinka hän on uutta laulua oppilaille opettanut. Puo-lestaan opettaja 6 korostaa laulunopetuksessa lauluasennon, tuen ja äänenkäytön harjoit-teiden merkitystä. Kuitenkin opettaja 7 korostaa, että se miten opettaja opettaa laulamista on hyvin opettajakohtaista.
Musiikinopetusmenetelmiä ja –työtapoja –alalukuun yhdistin kolme koodia eli pelkistettyä ilmausta. Nämä koodit ovat: Kodaly ja Orff, Yhteistyö muiden kanssa ja Motivointi. Tätä havainnollistan alla olevassa taulukossa 5.
TAULUKKO 5. Musiikinopetusmenetelmiä ja –työtapoja –alaluku
Musiikinopetusmenetelmiä ja –työtapoja
Kodaly ja Orff, Yhteistyö muiden kanssa ja Motivointi
Musiikinopetuksessa voidaan käyttää monia eri metodeja ja opettajien esseistä nousivat esille Kodaly- ja Orff-metodit.
Kouluttauduin Orff-pedagogiksi ja yhdistin laulamisen, bändisoiton ja Orff-soit-timet mielestäni onnistuneesti. (Opettaja 9, OPS 1970, musiikkiluokat)
Opettajat kirjoittivat tehneensä laulunopetuksessaan paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Opettaja 1 kirjoittaa tehneensä yhteistyötä kollegoidensa kanssa, mutta esimerkiksi opet-taja 2 kertoo tehneensä yhteistyötä musiikkiopiston kanssa tehdessään musikaalia. Yhteis-työstä opettajat kertoivatkin erilaisten projektien ja esiintymisten yhteydessä.
Me musiikkiluokkien opettajat toimimme paljon yhdessä lauluohjelmistoa val-mistaessamme. Olimme aika samanikäisiä ja yhteistyömme sujui kitkatto-masti. (Opettaja 1, musiikkiluokat)
Motivoinnista laulunopetuksessa kertoivat opettajat 5 ja 9. Opettajan 9 mukaan laulunope-tus ei motivoinut kaikkia oppilaita ja hänen esseestään ilmeneekin, että hän ei painottanut opetuksessaan paljoa laulamista.
Minusta myös pelkkä laulaminen ei motivoinut kaikkia oppilaita. (Opettaja 9, musiikkiluokat)
Poikien motivointiin musiikissa olen panostanut rumpujen soittoon. Kun yksi soittaa rumpuja on muitten osallistuttava lauluun. Käytän paljon myös ns. ki-linäryhmää: oppilas saa itse valita rytmisoittimen ja luoda omia rytmejään.
Tämä toiminta auttaa keskittymään ja jaksamaan musiikin tunnit ja sen laula-misen. (Opettaja 5, OPS 2004, normaalit luokat)
Opettaja 5 on löytänyt hyvän keinon, jolla saa myös pojat keskittymään laulamiseen. Jos luokka on kovin villi, voikin tällainen keino olla oikein hyvä saada oppilaat keskittymään.
Missä koulussa lauletaan muualla kuin musiikin tunnilla –alaluokkaan ryhmittelin neljä pel-kistettyä ilmausta ja ne ovat: Kuorolaulu, Yhteislaulutilaisuudet, Esiintymiset ja projektit ja Musiikin valinnaiskurssit. Näitä koodeja havainnollistan alla olevassa taulukossa 6.
TAULUKKO 6. Missä koulussa lauletaan muualla kuin musiikin tunnilla –alaluokka
Missä koulussa lauletaan muualla kuin musiikin tunnilla
Kuorolaulu, Yhteislaulutilaisuudet, Esiintymiset ja projektit ja Musiikin valinnaiskurssit
Kuorolaulu esiintyy usean opettajan esseevastauksessa. Kuoro onkin hyvä paikka opettaa laulamista. Osa opettajista kirjoittaa kuorossa laulettavan yksiäänisesti, mutta joissain kuo-roissa lauletaan myös kaksiäänisesti tai jopa kolmiäänisesti. Kuorojen kanssa esiinnyttiin myös koulun tapahtumien ulkopuolella välillä jopa orkesterin säestyksellä tai ilman säes-tystä eli a cappellana.
Kouluumme perustettiin kuoro, jossa innokkaimmat lauloivat kerran viikossa ja kävimme heidän kanssaan esiintymässä myös koulun ulkopuolella. (Opet-taja 4, OPS 1985, normaalit luokat)
Opettaja 4:n koulussa kuorotoiminta oli vahvaa ja laulamisesta tuli oppilaille rakas perintö.
Hänen mukaansa he keskittyivät kuoron harjoituksissa myös terveeseen äänenkäyttöön ja laulutekniikkaan.
Yhteislaulutilaisuudet esiintyivät muutaman opettajan esseevastauksissa. Opettaja 8 on ha-vainnut oppilaiden kiinnostuksen yhteislauluun lisääntyneen, mutta yhteislaulutilaisuuksia ei pidetä hänen mukaansa enää yhtä usein kuin vuoden 1985 opetussuunnitelman aikaan.
Onneksi on ollut havaittavissa oppilaiden lisääntynyt kiinnostus yhteislauluun.
(Opettaja 8, normaalit luokat)
Opettaja 2 on puolestaan huolestunut yhteislaulamisen olevan uhanalaista, vaikka se edis-tää hyvinvointia.
Esiintymiset ja projektit esiintyivät suurimman osan opettajien esseevastauksissa. Monien opettajien kouluissa tehtiin paljon musikaaleja, joissa laulaminen on tärkeässä roolissa. Esi-tyksistä nousi esille tärkeimmiksi juhliksi kevät- ja joulujuhlat. Esiintymisiä oli monissa kou-luissa myös koulun ulkopuolisissa tapahtumissa, esimerkiksi kaupungin veteraanijuhlassa.
Samoin juhlissa lauletut laulut piti opetella ulkoa ja jokaisessa koulussa oli piinaavan monia lauluharjoituksia, joihin saavuttiin riveissä ja opeteltiin laulu-jen laulamista. 80-luvulla kouluissa olisi ollut piirtoheittimiä. Jos ja kun ehdotin, että lauluja voisi laulaa kalvojen avulla juhlissa, se oli vanhempien opettajien mielestä pyhäinhäväistys. Juhlalaulut oli aina opeteltu ulkoa, ja niin tehtiin aina 90-luvulle asti. (Opettaja 5, OPS 1985, normaalit luokat)
Opettaja 5 kuvaa hyvin juhlien ja esiintymisten perinteitä. Heidän koulussaan juhlalaulut oli aina laulettu ulkoa, joten niin myös jatkettiin 1990-luvulle asti, koska se oli perinne. Piinaavat lauluharjoitukset kuitenkin saattavat tehdä laulamisesta epämieluisan asian monelle oppi-laalle, joten lauluharjoituksista kannattaisikin yrittää tehdä mahdollisimman mukavia.
Musiikin valinnaiskurssit esiintyivät muutaman opettajan esseissä. Opettajat kirjoittivat myös musiikin kerhotunneista. Kerhotunteina toimi esimerkiksi kuoroja ja valinnaiskurs-seina erilaisia pajoja.
2000-luvun vaihteessa ja alussa vallalla oli kaikenlainen erikoisuus, koulut ha-lusivat kovasti profiloitua. Meidänkin koulussamme tehtiin laaja valinnaiskurs-sitarjotin. Tarjolla oli kursseja retkeilystä leivontaan ja shakin peluusta ratsas-tukseen. Musiikissa oppilaat saivat valita lyhytkursseina (2h/v, kesto noin 6-8 viikkoa) mm. laulupajaa ja erilaisia teemallisia soittopajoja. (Opettaja 8, OPS 1994, normaalit luokat)
Musiikkiluokat-alaluokan muodostin, koska osa tutkimushenkilöistäni on opettanut vain mu-siikkiluokkia ja heidän esseevastauksistaan ilmeni vain musiikkiluokkiin liittyviä asioita, jotka eivät muihin alaluokkiin sopineet. Musiikkiluokat-alaluokkaan yhdistin kaksi koodia ja nämä ovat: Musiikkiluokilla lauletaan enemmän kuin normaaleilla luokilla ja Musiikkiluokkien op-pilaat olivat musiikkiopistossa soitinopiskelijoita. Tätä havainnollistan alla olevassa taulu-kossa 7.
TAULUKKO 7. Musiikkiluokat-alaluokka
Musiikkiluokat
Musiikkiluokilla lauletaan enemmän kuin normaaleilla luokilla ja Musiikkiluokkien oppilaat olivat musiikkiopistossa soitinopiskelijoita
Opettajan 5:n kirjoituksessa nousi esille, että musiikkiluokilla lauletaan enemmän kuin nor-maaleilla luokilla.
Outoa kyllä, musiikkiluokalla bändisoitto ja yleensä soittimilla soittaminen on vähäisempää kuin normaaliluokilla. Syynä se, ettei kaikille musiikkitunneille ole musiikkiluokkaa käytettävissä. Toisaalta lähes kaikki oppilaat soittavat jo-tain soitinta ja oppivat siten nuotit. Musiikkiluokilla on oma suunnitelmansa, joka poikkeaa aika paljon OPSista. (Opettaja 5, OPS 1994, normaalit luokat
& musiikkiluokat)
Pitää kuitenkin muistaa, että aina ei ole normaaleilla luokillakaan käytössään joka musiikin-tunnilla musiikinluokkaa. Joillain luokilla, esimerkiksi pienessä koulussa, ei ole koskaan mu-siikinluokkaa käytössä musiikin tunneilla, koska sellaista ei koulussa välttämättä ole laisin-kaan.
Opettaja 1 kertoo esseessään, että heidän koulussaan musiikkiluokkien oppilaat olivat mu-saopistossa soitinopiskelijoita.
Vuodesta 1978 lähtien musiikkiluokkien oppilaat pääsivät myös musiikkiopis-ton oppilaiksi ja säveltapailun ja teorian opetus tuli meidän osaksemme tässä yhteistyössä. Helpottihan oppilaitten elämää kovasti, kun ei tarvinnut samoja asioita käydä opistolla tekemässä. (Opettaja 1, OPS 1970, musiikkiluokat) Tämä tietenkin antoi laulunopetukselle koulussa enemmän tilaa, koska soittamista tehtiin tunnilla vähemmän kuin sellaisessa koulussa, jossa yhteistyötä musiikkiopiston kanssa ei tehdä.
Laulunopetuksen arviointi
Laulunopetuksen arviointi nousi yllättävän vähän esille opettajien esseevastauksissa, vaikka se on todella tärkeä osa laulamisen opetusta. Vain yksi opettaja kirjoitti laulamisen arvioimisesta. Laulamisen arviointi -yläluokan sainkin jaettua vain yhteen alaluokkaan, joka on Arviointi.
Arviointi-alaluokkaan sijoitin yhden koodin, joka on: Laulukokeet. Tätä havainnollistan alla olevassa taulukossa 8. Olisin toivonut, että useampi opettaja olisi kirjoittanut laulukokeista ja luulin että näistä moni automaattisesti kirjoittaisikin. Laulukokeista opettaja 2 kirjoittaa vain hieman. Hän on huomannut pitämissään uusimman, vuoden 2014 opetussuunnitelman laulukokeissa oppilaiden laulamisessa vakavia muutoksia huonompaan suuntaan.
TAULUKKO 8. Arviointi-alaluokka
Arviointi Laulukokeet
Laulukokeissa olen törmännyt iniseviin uikuttajiin: uusi ilmiö. Oppilaisiin jotka ovat oppineet korvanappimusiikinkuuntelun kanssa vinkumislaulua. Lisäksi uusi ilmiö on ollut lukkiutujat, jotka eivät ole koskaan laulaneet omalla äänel-lään muille ja eivät osaa laulaa tai saada ääntä ulos. Heille olen opettanut äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa ja ovat seuraavana vuonna olleet ko-keessa ihan huippuja. (Opettaja 2, OPS 2014, normaalit luokat)
Opettaja 2 on kuitenkin saanut kehitettyä heikkojen oppilaiden laulutaitoa kiinnittämällä ope-tuksessaan erityisesti huomiota oikeaan äänenmuodostukseen ja laulutekniikkaan.
Laulunopetus opetussuunnitelmissa esiintyi opettajan esseevastauksissa kattavasti. Opet-tajat kuvailivat hyvin konkreettisten asioiden kautta, miten heidän mielestään laulunopetus esiintyy opetussuunnitelmissa ja miten he ovat laulua työuransa aikana oppilaille opetta-neet. Olisin kuitenkin joistakin laulunopetuksen teemoista, esimerkiksi laulunopetuksen ar-vioinnista toivonut enemmän opettajien kirjoituksia.