Tutkimukseni kautta olen mielestäni kyennyt vastaamaan siihen, mitä alun perin lähdin tutkimaan.
Näin ollen tutkimusaiheen rajaus ja kysymyksenasettelu ovat olleet toimivat. Oman tutkimukseni kontekstissa testaamani teoriat näyttäytyivät pitkälti sellaisina, kuin ne on aiemmissa teoria-artikkeleissakin kuvattu. Työn tuunauksen suhteen aineistoni sisälsi kaikkia teoriassakin esiteltyjä tuunauksen muotoja, minkä lisäksi se tarjosi myös uudenlaista tietoa. Lisäksi koen pystyneeni pai-kantamaan tutkimuksessani kaikki työn tuunauksen tunnusomaiset piirteet: oma-aloitteisuuden, aktiivisuuden, spontaaniuden siinä missä myös suunnitelmallisuuden. Merkityksen kokemuksen suhteen aineistoni vastasi olemassa olevaa teoriaa suurilta osin lukuun ottamatta sitä, ettei hengelli-syyteen perustuvaa merkityksen lähdettä ollut paikannettavissa aineistosta. Tähän liittyviä syitä olen pyrkinyt avaamaan ylempänä. Oma tutkimukseni kulkee nähdäkseni siis melko vahvasti samaa pol-kua kuin aihealueen teoria. Tämän voidaan nähdä vahvistavan osaltaan tutkimukseni yleistä onnis-tuneisuutta.
Tulokseni ilmentävät samankaltaisia ajatuksia myös Valtionhallinnon Työ 2.0 hankkeen kanssa, jossa eräitä olennaisia muutoksia ovat fiksun työnteon esteiden poistaminen sekä uusiin kokeiluihin kannustaminen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että tällaista ajattelutapaa on Tilastokeskuksessa hyödynnetty jossain määrin jo ennen uudistusta ja tämä on näkynyt nimenomaan oman työn tuu-naamisen muodossa. Työ 2.0 uudistuksen myötä tuunaukseen sekä uuden kokeiluun kannustavat
toimintamallit on kuitenkin mahdollista lausua julki ja näin myös työn tuunausta voidaan tietoisesti tuoda osaksi vallitsevaa organisaatiokulttuuria.
Tärkeää lisäarvoa tuo myös tutkimukseni tarjoama työn tuunausta syvemmin valottava uudenlainen tieto. Omia tuloksiani kollektiivisen tuunauksen suhteen vahvistavat Leanan ym. (2009) saamat samankaltaiset tutkimustulokset. Lisäksi limittäisen tuunauksen ilmeneminen rakentaa tarkempaa kuvaa siitä, miten moninaisin tavoin työn tuunaus voi käytännössä näkyä ja ilmetä. Kuitenkin erito-ten kollektiivisen tuunauksen kautta on mielestäni mahdollista viedä työn tuunauksen tutkimusta uudelle tasolle. Näkisin aiheen tutkimuksen erityisen hyödyllisenä esimerkiksi tiimien sekä työyh-teisöjen toiminnan kehittämisessä.
Työn tuunauksen tutkimukselle on mielestäni tilausta myös laajemmin, sillä työn tuunauksen kei-noin voidaan vastata myös erilaisten työelämässä olevien erityisryhmien hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Tuunaus mahdollistaa työn sekä työntekijän paremman yhteensovittamisen paranta-malla näiden välistä suhdetta. Tietyillä erityisryhmillä voi olla työntekoon liittyviä erityistoiveita tai tarpeita, joiden turvaamisella myös näiden erityisryhmien työelämässä pysyminen voidaan varmis-taa. Tästä eräs esimerkki on yksi tässäkin tutkimuksessa haastatelluista asiantuntijoista, joka kuvasi sitä, miten pyrkii säätelemään työtehtäviensä määrää sopivaksi siten, että jaksaa antaa työpanoksen-sa vielä eläkeikään työpanoksen-saakka. Niinpä työn tuunaus voidaankin nähdä erityisen suositeltavana ja he-delmällisenä toimintana erilaisten erityisryhmien kuten esimerkiksi ikääntyneemmän työväestön työkyvyn ylläpitämisessä.
Työn tuunauksen laajempien hyötyjen varsinaista syntymekanismia olisi myös hyödyllistä tutkia tarkemmin. Tähän mennessä tutkijat ovat olleet jokseenkin erimielisiä siitä, mistä tuunauksen hyö-dyt todella kumpuavat. Kokeeko työntekijä työnsä merkityksellisemmäksi siksi, koska tuunauksen kautta luodaan uudenlaista työnkuvaa, joka sopii tekijälleen paremmin vai onko itse tuunausproses-siin osallistuminen se voima, joka luo myös siitä koituvan hyödyn? (Oldham & Hackman 2010, 471.) Omassa tutkimuksessani olen todennut, että tuunauksen kautta rakennetaan kokemusta oman työn merkityksellisyydestä. Minun on kuitenkin vaikeaa ottaa kantaa siihen, missä kohdin prosessia koettua hyöty eli merkityksellisyyden kokemus tarkalleen muodostuu.
Päällimmäisenä mielenkiintoa herättävät luonnollisesti työn tuunauksen mukanaan tuomat hyödyt sekä niihin kohdistuva tutkimus. Olennaista olisi kuitenkin tutkia myös sitä, minkälaisia mahdolli-sesti haitallisia vaikutuksia tuunauksella voi olla. Oldham ja Hackman (2010, 471) tuovat esille myös organisaatiossa epätasaisesti jakautuvat mahdollisuudet oman työn tuunaukselle. Mikäli toi-silla on suuremmat mahdollisuudet autonomiaan ja siten myös oman työn tuunaamiseen, onko tämä
vaarassa aiheuttaa alisuoriutumista tai tyytymättömyyttä niissä työntekijöissä, jotka eivät omaa yhtä lailla mahdollisuuksia oman työn muokkaamiseen? Mahdollisten haittatekijöiden tutkimus voi luo-da kattavampaa kuvaa työn tuunauksesta prosessina, jolloin sen hyvät puolet kyetään hyödyntämään samalla kun ongelmien todennäköisyys minimoidaan.
Eräs oman tutkimukseni välttämättömyyksistä, mutta samalla myös mahdollisista heikkouksista on se, että aineisto on kerätty yhden organisaation tekijöiltä. Koen, että tulokseni valottavat hyvin Ti-lastokeskuksen asiantuntijoiden työtä sekä siihen olennaisena osana kuuluvaa työn tuunausta. Us-kon myös, että tulokset voivat olla hyödynnettävissä myös muissa vastaavankaltaisissa asiantuntija-tehtävissä. Tutkimusta olisi kuitenkin hyödyllistä tehdä myös erilaisissa organisaatioissa, sekä mah-dollisesti myös määrällisin menetelmin, jolloin voitaisiin saavuttaa laajemmin yleistettävissä olevaa tietoa. Työn tuunaus on nähdäkseni ilmiö, jota on monipuolisuutensa vuoksi mahdollista tutkia hy-vin erinäisin tavoin.
Kokemukseni mukaan työn tuunauksen tutkimuksessa on kyetty vasta raapaisemaan hieman pintaa.
Työelämän myllerryksessä sekä jatkuvassa muutostilassa näen aiheen tutkimuksen monin tavoin hyödyllisenä, mutta eritoten työntekijän osallistumismahdollisuuksia lisäävänä ja tästä syystä perus-teltuna tutkimuksen kenttänä, joka vastaa osaltaan monenlaisiin polttaviin työn suunnittelua koske-viin kysymyksiin.
LÄHTEET
Adler, A. 1930. ”Individual psychology.” Teoksessa Psychologies of 1930, toim. Carl Murchison.
Worcester, MA: Clark University Press.
Aira, Annaleena. 2012. Toimiva yhteistyö - työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot.
Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Alasuutari, Pertti. 2007. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Ashforth, Blake E. & Glen E. Kreiner. 1999. “How can you do it?: Dirty work and the challenge of constructing a positive identity.” Academy of management review, 24, 413⎼434.
Bakker, Arnold B., Maria Tims & Daantje Derks. 2012. “Proactive personality and job perfor-mance: The role of job crafting and work engagement.” Human Relations, 65:10, 1359⎼1378.
Bandura, Albert. 1989. “Human agency in social cognitive theory.” American Psychologist, 44, 1175–1184.
Bateman, Thomas S. & Dennis W. Organ. 1983. “Job satisfaction and the good soldier: The rela-tionship between affect and employee citizenship.” Academy of Management Journal, 26, 587⎼595.
Baumeister, Roy F. 1982. “A self-presentational view of social phenomena.” Psychological Bulle-tin, 91, 3⎼26.
Baumeister, Roy F. & Mark R. Leary. 1995. “The need to belong: desire for interpersonal attach-ments as a fundamental human motivation.” Psychological Bulletin, 117:3, 497⎼529.
Berg, Justin M., Jane E. Dutton & Amy Wrzesniewski. 2007. “What is job crafting and why does it matter?” Michigan: Michigan Ross School of Business.
Berg, Justin M., Adam M. Grant & Victoria Johnson. 2010. “When callings are calling: crafting work and leisure in pursuit of nanswered occupational callings.” Organization Science, 21:5, 973⎼994.
Cox, Julie R. Wolfram, Leon Mann & Danny Samson. 1997. “Benchmarking as a mixed metaphor:
disentangling assumptions of competition and collaboration.” Journal of management studies, 34:2, 285⎼314.
Cunliffe, Ann L. 2008. “Orientations to social constructionism: relationally responsive social con-structionism and its implications for knowledge and learning.” Management Learning, 39:2, 123⎼139.
Demerouti, Evangelia & Arnold B. Bakker. 2014. “Job crafting”. Teoksessa An introduction to con-temporary work psychology, toim. Maria C. W. Peeters, Jan de Jonge & Toon W. Taris. New York:
Wiley.
Dutton, Jane E., J. M. Dukerich & C. V. Harquail. 1994. “Organizational images and member iden-tification.” Administrative Science Quarterly, 39, 239⎼263.
Dutton, Jane E., Laura. M. Roberts, & Jeffrey Bednar. 2010. “Pathways to positive identity con-struction at work: Four types of positive identity and the building of social resources.” Academy of Management Review, 35, 265⎼293.
Eskola, Jari & Jaana Vastamäki. 2001. ”Teemahaastattelu: opit ja opetukset.” Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1, toim. Juhani Aaltola & Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus.
Fairlie, Paul. 2011. ”Meaningful work, employee engagement, and other key employee outcomes:
implications for human resource development.” Advances in Developing Human Resources, 13:4, 508⎼525.
Fried, Yitzhak, Adam M. Grant, Ariel S. Levi, Michael Hadani & Linda Haynes Slowick. 2007.
“Job design in temporal context: a career dynamics perspective.” Journal of Organizational Behav-ior, 28, 911⎼927.
Ghitulescu, Brenda E. 2006. “Shaping tasks and relationships at work: examining the antecedents and consequences of employee job crafting.” Doctoral dissertation, University of Pitssburg.
Goffman, Erving. 1974. Frame analysis: an essay on the organization of experience. Boston:
Northeastern university press.
Grant, Adam M. & Sharon K. Parker. 2009. “Redesigning work design theories:
the rise of relational and proactive perspectives.” The Academy of Management Annals, 3:1, 317⎼375.
Hackman, J. Richard, & Oldham, Greg R. 1980. Work redesign. Reading, MA: Addison-Wesley.
Hakanen, Jari, Wilmar B. Schaufeli & Kirsi Ahola. 2008. ” The job demands-resources model: a three-year cross-lagged study of burnout, depression, commitment, and work engagement.” An In-ternational Journal of Work, Health & Organisations, 22:3, 224⎼241.
Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2011. Tutkimushaastattelu, teemahaastattelun teoria ja käytän-tö. Helsinki: Helsinki University Press.
Hornung, Severin, Denise M. Rousseau, Jürgen Glaser, Peter Angerer & Matthias Weigl. 2010.
“Beyond top-down and bottom-up work redesign: customizing job content through idiosyncratic deals.” Journal of Organizational Behavior, 31, 187⎼215.
Ilgen, Daniel R. & John R. Hollenbeck. 1992. “The structure of the work: job design and roles.”
Teoksessa Handbook of industrial and organizational psychology. toim. M. Dunnette & L. Hough.
Palo Alto, CA: Consulting Psychologists Press.
Järvensivu, Anu. 2014. Työelämän muutoksen trendit ja myytti y-sukupolvesta.
http://www.tyoelama2020.fi/files/277/ELYPori131127.pdf. Helsinki: Työterveyslaitos. (luettu 8.3.2017)
Ko, Ia. 2012. Crafting a job: creating optimal experiences at work. Claremont CA: The Claremont graduate university.
Leana, Carrie, Eileen Appelbaum & Iryna Shevchuk. 2009. “Works process and quality of care in early childhood education: the role of job crafting.” Academy of management journal, 52, 1169⎼1192.
Lehto, Anna-Maija. 2015. ”Työelämän pitkä kaari – kansainvälinen kehitys vaikuttaa yhä enemmän työoloihin.” Tieto&Trendit 4/2015, 28–35.
Lu, Chang-qin, Hai-jiang Wang, Jing jing Lu, Dang-yang Du & Arnold B. Bakker. 2014. “Does work engagement increase person–job fit? The role of job crafting and job insecurity.” Journal of Vocational Behavior, 84, 142–152.
Lyons, P. 2008. ” The crafting of jobs and individual differences.” Journal of business and psychol-ogy, 23, 25⎼36.
Maslow, Abraham H. 1982. Toward a psychology of being. New York: Van Nostrand Reinhold Company.
Mead, George Herbert. Mind, self and society: form the standpointi of a social behaviorist, toim.
Charles W. Morris. Chicago: The university of Chicago press.
Morgeson, Frederic P. & Stephen E. Humphrey. 2006. “The work design questionnaire (WDQ):
developing and validating a comprehensive measure for assessing job design and the nature of work.” Journal of Applied Psychology, 91:6, 1321⎼1339.
Mähönen, Erno, 2017. Työolobarometri – Syksy 2016. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Nicholson, N. 1984. ”A theory of work role transitions.” Administrative Science Quarterly, 29, 172⎼191.
Nikander, Pirjo. 2001. ”Kenneth Gergen: konstruktionistinen ja postmoderni sosiaalipsykologia.”
Teoksessa Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, toim. Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.
Oldham, Greg R. & Yitzhak Fried. 2016. “Job design research and theory: past, present and future.”
Organizational Behavior and Human Decision Processes, 136, 20⎼35.
Oldham, Greg R., & J. Richard Hackman. 1980. “Work design in the organizational context.” Teo-ksessa Research in organizational behavior. toim. B. M. Staw, & L. L. Cummings. Greenwich, CT:
JAI Press.
Oldham, Greg R. & J. Richard Hackman. 2010. “Not what it was and not what it will be: the future of job design research.” Journal of Organizational Behavior, 31, 463⎼479.
Organ, Dennis. W. 1988. Organizational citizenship behavior: the good soldier syndrome. Lexing-ton MA: LexingLexing-ton Books.
Partovi, Fariborz Y. 1994. “Determining what to benchmark: an analytic hierarchy process ap-proach.” International Journal of Operations and Production Management, 14:6, 25⎼40.
Petrou, Paraskevas., Evangelia Demerouti, Maria C. W. Peeters, Wilmar B. Schaufeli & Jørn Het-land. 2012. “Crafting a job on a daily basis: contextual correlates and the effect of work angage-ment.” Journal of Organizational Behavior, 33, 1120⎼1141.
Podsakoff, Philip M., Scott B. MacKenzie, Julie B. Paine, & Daniel G. Bacharach. 2000. “Organi-zational citizenship behaviors: a critical review of the theoretical and empirical literature and sug-gestions for future research.” Journal of Management, 26, 513–563.
Rosso, Brent D., Kathryn. H. Dekas, & Amy Wrzesniewski. 2010. “On the meaning of work: a the-oretical integration and review.” Research in Organizational Behavior, 30, 91–127.
Rousseau, Denise M. 2001. ”The idiosyncratic deal: flexibility versus fairness.” Organizational Dynamics, 29:4, 260⎼273.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietova-ranto, verkkojulkaisu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_2_1.html . (Luettu 12.10.2017)
Salancik, Gerald R. & Jeffrey Pfeffer. 1978. “A social information processing approach to job atti-tudes and task Design.” Administrative Science Quarterly, 23:2, 224⎼253.
Staw, Barry M. & Richard D. Boettger. 1990. “Task revision: a neglected form of work perfor-mance.” Academy of management journal, 33, 534⎼559.
Tajfel, Henri. 1981. “Social psychology of intergroup relations.” Annual review of psychology, 33, 1⎼39.
Tajfel, Henri. 1982. Human groups and social categories: studies in social psychology. Cambridge:
Cambridge university press.
Tilastokeskuksen www-sivut, Toiminta ja tehtävät. http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/index.html (luettu 1.11.2017)
Tilastokeskuksen www-sivut, Toiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen.
http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vuosiohjelma.html (luettu 1.11.2017)
Tims, Maria & Arnold B. Bakker. 2010. “Job crafting: towards a new model of individual job rede-sign.” Journal of Industrial Psychology, 36:2, sivunumerot pdf:ssä 1⎼9.
Tims, Maria, Arnold B. Bakker & Daantje Derks. 2012. “Development and validation of the job crafting scale.” Journal of vocational behavior, 80:1, 173⎼186.
Tims, Maria, Arnold B. Bakker & Daantje Derks. 2013. “The impact of job crafting on job de-mands, job resources, and well-being.” Journal of Occupational Health Psychology, 18:2, 230⎼240.
Toivanen, Minna, Kirsi Yli-Kaitala, Olli Viljanen, Ari Väänänen, Merja Turpeinen, Minna Janho-nen & Aki KoskiJanho-nen. 2016. AikaJärjestys asiantuntijatyössä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Tuhkuri, Joonas. 2016. Globalization threatens one quarter of finnish employment. ETLA Muistiot.
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Valtiovarainministeriön www-dokumentti, Työ 2.0, Lupa tehdä fiksummin.
http://vm.fi/documents/10623/1907489/Ty%C3%B6+2.0+-+Lupa+tehd%C3%A4+fiksummin+-esittelymateriaali/641054b6-397a-4ae4-9e15-50bed8fdd082 (luettu 1.11.2017)
Valtiovarainministeriön www-sivut, Työ 2.0. http://vm.fi/tyo-2.0 (luettu 1.11.2017)
Van Maanen, J. & E. H. Schein. 1979. ” Toward a theory of organizational socialization.” Research in organizational behavior, 1, 209⎼264.
Vuori, Timo, Elina San & Mari Kira. 2012. ”Meaningfulness-making at work”. Qualitative Re-search in Organizations and Management: An International Journal, 7:2, 231⎼248.
Wrzesniewski, Amy & Jane E. Dutton. 2001. ”Crafting a job: revisioning employees as active craft-ers of their work.” Academy of Management Review, 26:2, 179⎼201.
Wrzesniewski, Amy, Nicholas LoBuglio, Jane E. Dutton & Justin M. Berg. 2013. “Job crafting and cultivating positive meaning and identity in work.” Advances in Positive Organizational Psycholo-gy, 1, 281–302.
Wrzesniewski, Amy, Clark McCauley, Paul Rozin & Barry Schwartz. 1997. “Jobs, careers, and callings: people’s relations to their work.” Journal of research in personality, 31, 21⎼33
LIITTEET
LIITE 1. Tutkimuslupahakemus