Muut ihmiset työn merkityksen lähteenä kattaa alleen niin yksilön välittömän kuin välillisenkin työyhteisön siinä missä myös työn ulkopuoliset toimijat kuten perheen. Ne tavat ja keinot, joiden kautta yksilö on vuorovaikutuksessa näiden toimijoiden ja ryhmien kanssa, vaikuttavat tutkimuksen mukaan olennaisella tavalla työn koettuun merkityksellisyyteen. (Wrzesniewski ym 2013, 290.) Tutkimukseni aineistosta löytyikin tätä argumenttia tukevia mainintoja, joissa kuvattiin työn tuu-nauksen vaikutuksia, jotka olivat jollakin tapaa liitoksissa muihin toimijoihin. Olen luokitellut tä-män merkityksen lähteen alle 3 alaluokkaa, samoin periaattein kuin aiemmissakin ryhmissä. Ala-luokkien kautta tavoitteeni on havainnollistaa sitä, millä eri tavoilla muut näyttäytyvät merkityksel-lisyyttä rakentavana asiana työn tuunauksen kontekstissa. Alaluokat ovat:
1. Verkostomainen työskentely 2. Mielekäs työyhteisö
3. Hyödyn tuottaminen muille
Verkostomainen työskentely koettiin suureksi hyödyksi sekä lisäarvoa tuottavaksi asiaksi. Isossa Tilastokeskuksen kaltaisessa organisaatiossa kuvattiin olevan suuresti apua siitä, mitä enemmän ihmisiä tuntee. Näin esimerkiksi konsultaation pyytäminen toisten yksiköiden työntekijöiltä helpot-tuu merkittävästi. Verkostomaisen työskentelyn hyötyjä kuvailleet haastateltavat kertoivatkin esi-merkiksi siitä, miten he ovat pyrkineet osallistumaan Tilastokeskuksen erilaisiin
harrastusporukoi-hin ja tutustumaan sitä kautta saman henkisiin ihmisiin. Tämä on tuonut tärkeäksi koettua ja myös ennalta-arvaamatonta lisähyötyä myöhemmin myös varsinaista työntekoa ajatellen.
”et varsinkin sillo ku mä olin näissä vaihtelin niitä tehtäviä ja välillä olin jossai pro-jektissa mihi piti kerätä tietoja ympäri taloo ni se helpotti hirveesti kun tunsi lähes jo-ka yksikössä oli joku lentopalloilija jonjo-ka niiku tunsi ja jolta oli helppo kysyy et kujo-ka teillä tietäs tästä ja sit niiku löys heti oikeen ihmisen luokse et tota et se kyl helpotti niiku työntekoaki huomattavasti”
Myös se, että omaan työnkuvaan pyrittiin sisällyttämään uudenlaisia työtehtäviä, toi mukanaan usein uusia kontakteja. Eräs haastateltava kertoi, miten on vuosien aikana vaihdellut tehtäviään yk-siköiden välillä eli työtehtävät ovat siis sijoittuneet ajoittain eri yksiköihin. Tämä on tarjonnut haas-tateltavan mukaan paljon uutta tietoa sekä tapoja kehittää omia työskentelymenetelmiä. Pysyttele-minen vain yhdessä yksikössä ei ehkä olisi yhtä lailla mahdollistanut sitä uuden oppimista ja kehit-tymistä, mitä eri työtehtävät olivat hänelle tarjonneet. Myös yksiköiden tai vastuualueiden välisiin projekteihin osallistuminen koettiin tärkeänä toimintana uusien ihmisten tapaamisen kannalta. Siellä oli helppo myös kerätä tietoja sekä vertailla oman yksikön toimintaa muihin ja näin ollen viedä viestiä omaan yksikköön uudenlaisista toimintatavoista.
”sieläki saatetaan puhua jostain niiku semmosest koko taloo koskevasta työasiasta niiku pohtia sitä. ni siihen saa niiku iha erilaisia näkemyksiä ku siihe vaan et sitä poh-tii tuola omalla vastuualueella et tota noinni. se on sillee rikkauskin”
Toisena alaluokkana mielekäs työyhteisö kattaa haastateltavien puheissa alleen monenlaisia mainin-toja ja kuvauksia. Oman työn muokkaaminen sellaiseen suuntaan, joka sallii vuorovaikuttamisen oikeanlaisten sekä oman itsen kannalta tärkeiksi koettujen toimijoiden kanssa oli omiaan lisäämään työn koettua merkityksellisyyttä. Yksinkertainen keskustelutuki haasteellisten tilanteiden kohdates-sa koettiin haastateltavien keskuudeskohdates-sa myös tärkeäksi. Kun työ kohdates-sallii vuorovaikuttamisen ja ajatus-tenvaihdon oikeiden ihmisten kanssa, on omaa työtäkin helpompi jäsentää ja viedä eteenpäin. Sa-moin ajattelevien ihmisten kanssa tekemisissä oleminen ruokkii myös omien ideoiden esille tuomis-ta ja ennen kaikkea rohkaisee siihen. Yksi haastuomis-tateltuomis-tava kertoikin, miten on löytänyt ympärilleen sellaisia työtovereita, joille voi esittää omat ideat pelkäämättä, että ne heti torjutaan. Tämän kuvat-tiin tuovan työhön lisäarvoa.
”toinen hyväksyy vähän hölmötki ideat ehkä välillä tai ei niiku naulaa saman tien vaikka se lähtis siitä kasvaa siitä johoki suuntaan että et sillä tavalla et jos tää toimii niin sehä on iha mahtavaa”
Eräs esimiesasemassa oleva haastateltava kuvasi sitä, miten pyrkii työssään olemaan muiden kanssa tekemisissä sekä luomaan yhteishenkeä, sillä mikäli hän ei tätä tekisi, voisi se hänen kokemuksensa mukaan mahdollisesti ruokkia epäluottamusta häntä itseään kohtaan tai luoda sellaista kuvaa, ettei hänelle uskalleta kertoa asioista. Tästä syystä haastateltava koki, että sekä häntä että koko muuta työyhteisöä hyödyttää se, jos vuorovaikuttaminen sekä kommunikointi muiden kanssa on mahdolli-simman luonnollista.
Lopulta mielekkään työyhteisön perusidean tiivisti mielestäni olennaisesti eräs haastateltava, joka totesi:
”niiku sillee siisti et saa pyöriä ihmisten kanssa joiden kanssa niiku pystyy tekeen töi-tä”
Mikäli siis omassa työssä vuorovaikutusta kyetään lisäämään tai pitämään yllä mieleisten toimijoi-den kanssa, rakentaa se myös olennaisella tavalla kokemusta siitä, että oma työ on merkityksellistä.
Viimeinen muihin toimijoihin liittyvä työn merkityksellisyyttä lisäävä alaluokka käsittelee hyödyn tuottamista muille. Ensimmäinen hyödyn tuottamista kuvannut haastateltava kertoi, miten oli pyrki-nyt kasvattamaan omaa osaamistaan sekä myös lisäämään omaa houkuttelevuuttaan työntekijänä lisäkoulutusten kautta. Sen lisäksi, että niistä on ollut luonnollisesti hyötyä työntekijälle itselleen, koki hän hyödyttäneensä merkittävästi myös työnantajaansa, sillä työpanos, jonka hän pystyy kou-luttautumisen jälkeen organisaatiolle antamaan, on suurempi. Tämän koettiin olevan asia, joka lisää myös oman työn koettua merkityksellisyyttä.
Toinen haastateltava kertoi, miten pyrkii sisällyttämään työhönsä myös sellaisia tehtäviä, joissa voi tarjota osamistaan muiden vähemmän kokeneiden kollegoiden käyttöön. Tämän koettiin tuovan työhön lisää uusia ulottuvuuksia.
”joo no ehkä mä enemmä mietin sitä et kun mä tän verran pitkään oon ollu talossa ja meillon hirveesti nuoria nyt tuolla X-yksikössä niin mä ehkä nään enemmän et mää oon niiku mukana siinä tai voi olla hyötyä niille muille siks kun mä voin sit vähä niiku semmosta ohjeistusta tai ko-kemusta sitten antaa semmosta tietämystä mitä on”
Samankaltaista muiden auttamisesta muodostuvaa merkityksellisyyttä kuvasivat myös kaksi muuta haastateltavaa. Merkityksellisyyden kokemus kasvoi eritoten silloin kun työntekijä omaa työtään muokatessaan tai parannellessaan kykeni kehittämään uusia toimivia toimintamalleja, joita pystyi siirtämään myös muiden käyttöön. Tuunauksesta koituvaa hyötyä haluttiin jakaa myös muille. Näin
ollen hyödyn tuottaminen muille eritoten avun muodossa näyttäytyikin tässä alaluokassa merkittä-vänä merkityksellisyyttä rakentavana asiana.
Yllä esitellyt esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten työn tuunauksen kautta voidaan saavuttaa myös hyötyjä, jotka eivät kohdistu suoraan työntekijään itseensä vaan kohdistuvat omien hyötyjen ohella myös muihin toimijoihin. Tämänkaltainen hyödyn tuottaminen liitettiin tutkimukseni haastatelta-vien joukossa siihen, miten merkityksellisenä oma työ koetaan.