Tehtävätuunausta käsitteleviä mainintoja sisältyi tutkimuksen aineistoon määrällisesti eniten. 48 aineistosta erottuvaa mainintaa käsitteli tehtävätuunausta yksinään, minkä lisäksi 26 mainintaa si-sälsi tehtävätuunausta yhden tai useamman muun tuunauksen muodon ohella. 48 tehtävätuunausta käsittelevää yksittäistä mainintaa eli aineisto-otetta on luokiteltu niille tyypillisten piirteiden mu-kaan viiteen alaluokmu-kaan, jotka kuvaavat sitä, minkälaisina toimintoina tehtävätuunauksen kuvattiin esiintyvän. Nämä alaluokat olivat:
1. Mieleisten työtehtävien etsiminen ja vastaanottaminen
2. Nykyisten työtehtävien karsiminen sekä lisätehtävistä kieltäytyminen
3. Oman työnteon johtaminen
4. Työtehtävien eteenpäin vievä kehittäminen 5. Kouluttautuminen ja uusien taitojen opettelu
Seuraavaksi käyn läpi aineistolainauksin havainnollistaen kaikki edellä esitellyt alaluokat.
Jokainen tässä tutkimuksessa tehty haastattelu sisälsi mainintoja tehtävätuunauksesta. Sen voidaan siis nähdä olevan haastateltavien keskuudessa suhteellisen yleinen tapa muokata omaa työtä. Tehtä-vätuunauksen eräs yksinkertaisimmista muodoista on ottaa vastaan tai etsiä työhönsä sellaisia työ-tehtäviä, jotka tuovat omaan työhön toivottua lisäarvoa eli esimerkiksi sallivat tekijänsä kohdentaa työaikaansa kiinnostuksenkohteidensa sekä osaamisensa mukaan. Tämänkaltaisia mainintoja esiin-tyi aineistossa melko paljon ja näin ollen vaikuttaakin siltä, että tämän tutkimuksen valossa mieleis-ten tehtävien hankkiminen ja etsiminen on melko tyypillistä omaa työtä muokkaavaa toimintaa.
Siitä huolimatta, että lisätehtävien ottaminen todennäköisimmin kasvattaa kokonaistyötaakkaa, ku-vasivat haastateltavat kuitenkin tekevänsä muitakin työtehtäviä kuin niitä, jotka on suoraan määri-telty työnkuvassa. Eräs haastateltava kuvasi sitä, miten itse aktiivisesti ehdottaa sopivia projekteja sekä hakee niihin rahoitusta ja tulee näin rakentaneeksi itse omaa työnkuvaansa. Tämä konkretisoi osuvasti työn tuunauksen teorian ajatusta siitä, miten tuunaus nähdään ennen kaikkea oma-aloitteisena sekä aktiivisena toimintana, joka tähtää oman työn parantamiseen. Toinen haastateltava taas kertoi tekevänsä työhön kuuluvan tutkimuksen ja tiedonkäsittelyn ohella myös omaa tutkimus-ta, mikä taas kehittää työntekijän datankäsittelytaitoja.
”Mä oon jonkin verran tehny semmosia omia pieniä tutkimuksia.. et missä pääsee nii-ku itse käsittelemään dataa (…) sen datan pyörittäminen ja siitä niinii-ku analyysien nä-keminen niin se on ihan kiva et”
Myönteistä oli se, miten osa haastateltavista kuvasi työyhteisön olevan hyvin ymmärtävä ja tarjoa-van mahdollisuuksia mieleisten tehtävien valitsemiseen. Tätä työyhteisön tarjoamaa tukea ja mah-dollisuutta myös hyödynnettiin. Mieleisten tehtävien valinta näkyi erään haastateltavan kommen-teissa oman tiimin sisäisenä työvuorosuunnitteluna, joka tehtiin hyvissä ajoin etukäteen niin, että tiimiläiset pääsivät vaikuttamaan siihen, mitä vuoroja haluavat tehdä ja näin ollen myös työhtehtä-viinsä vuoroittain.
”Siihe pystyy sillä tavalla vaikuttamaan et just että mä voin valita mitä vuoroja mä otan me aina suunnitellaan suurin piirtee puolen vuoden vuorot etukäteen”
Työn tuunauksen yhtenä tarkoituksena on muokata työtehtäviä siten, että ne vastaavat paremmin esimerkiksi työntekijän henkilökohtaista arvomaailmaa tai kiinnostuksenkohteita. Myös tämänkal-taisiin tavoitteisiin liittyvää tuunausta oli löydettävissä aineistosta. Eräs haastateltava kuvasi työnsä olevan sikäli laaja-alaista, että sen sisällä on mahdollista suunnata työtehtäviä oman mielenkiinnon mukaan. Samainen haastateltava kuvasi myös sitä, miten työyhteisö tukee yksilöitä luoden mahdol-lisuuksia kerryttää tietoja ja taitoja omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.
”Noi kiinnostuksenkohteet ohjaa sitä et just kun se työ tutkimus on niin monta eri niitä osa-alueita niin periaattees siin pystyy kyl aika niiku itteohjautuvasti keskittyyn johki tiettyyn osa-alueeseen”
Tehtävätuunaukseen voi sisältyä lisätehtävien haalimisen ohella myös tehtävien vähentämistä ja niinpä toisena alaluokkana aineistossa esiintyikin myös tehtävistä kieltäytymistä sekä tehtävien suo-ranaista karsimista. Eräs haastateltava kuvasi terveyden suhteen haasteellista työhistoriaansa ja tä-hän liittyen tehtävistä kieltäytymistä toimintana, joka edesauttaa sitä, että töissä jaksaa olla vielä eläkeikään saakka. Työtehtävien karsiminen nähtiin työkykyä ylläpitävänä asiana.
”Ehkä minä nytte taas niinkun tulin vanhemmaks ja viisaammaks että mä enää niin-kun tuollaseen haasteeseen niinniin-kun intomielellä lähde että (…) mutta minä nyt yritän niinku säästää voimia että minä jaksasin olla vielä yhdeksän vuotta ja kymmenen vuotta täällä töissä”
Samainen haastateltava koki myös, ettei lisätehtävien haaliminen välttämättä näyttäydy sellaisena toimintana, jota organisaatiossa arvostettaisiin. Tämä toi vastakkaista ja vaihtoehtoista näkökulmaa aiemmin esitellyille maininnoille, joissa taas mielenkiintoisten lisätehtävien haalimista pidettiin myönteisempänä toimintana.
”Meillon esimerkiks tässä palkkauksessakin että et meillähän ei ei. ei niiku pisteitä tu-le niiku sen työn mukaan (…) sillon niiku kannattaa mukauttaa sitte se työnsä niitte pisteitten mukaan kun pisteet ei kerta mukaudu”
Työtehtävien karsimisella tai niistä kieltäytymisellä ei pyritty pelkästään jaksamaan töissä, vaan myös tehostamaan työntekoa sekä poistamaan turhia aikaavieviä prosesseja. Tilastokeskuksen kal-taisessa noin 900 hengen organisaatiossa kuvattiin olevan joitakin turhia ja byrokraattisia prosesse-ja, joita on kuitenkin mahdollista jonkin verran sujuvoittaa oma-aloitteisen toiminnan kautta. Eräs haastateltava kuvasi poistattaneensa turhan toiminnon ja sujuvoittaneensa sekä omaansa, että myös muiden työntekijöiden työtä olennaisella tavalla.
”Poistatin tän X-järjestelmän koska se teetätti vuositasolla ihan älyttömästi ylimää-rästä työtä niin mä en tienny et mikä sen hyöty on sen kyseisen paperin”
Kaksi haastateltavista kuvasi myös sitä, miten he pyrkivät jakamaan omia työtehtäviään tarvittaessa muille. Yksi vastaavassa asemassa oleva haastateltava kuvasi, miten pyrkii ohjeistamaan muita niin, ettei kaikkia pienimpiäkin toimintoja tarvitse välttämättä hyväksyttää hänellä, vaan mikäli tietyt reunaehdot täyttyvät, voivat työntekijät ottaa niistä myös itse vastuun. Tilastokeskus saa organisaa-tion ulkopuolelta toimeksiantoja, jotka voivat joissain tapauksissa olla kiireellisiä ja mennä muiden työtehtävien edelle. Tämänkaltaisissa tilanteissa toinen haastateltava taas koki hyödylliseksi työteh-tävien delegoimisen muille, jotta kiireellisemmät tehtävät ehditään hoitaa pois alta.
”Vaikka tulee joku näitä talon ulkopuolelta jotain niiku kiireellisii juttuja mitkä pitää nyt heti hoitaa niin sit voi niitä muita hommiaan yrittää sitte jakaa muille”
Kolmantena alaluokkana tehtävätuunauksen alle sijoittui myös oman työnteon johtaminen, joka on kiinnostava sekä pinnalla oleva aihe tämän päivän työelämäkeskustelussa. Eritoten ajankäyttö on aihe, joka nostaa usein keskustelussa päätään. Työterveyslaitoksen asiantuntijatyön aikajärjestystä tutkineessa hankkeessa asiantuntijatyön todettiin usein tapahtuvan säädellyn työajan puitteissa ei-vätkä työpäivät välttämättä venyneet useinkaan suhteettomiin mittoihin. Ongelmana nähtiin kuiten-kin se, miten säädellynkuiten-kin työajan sisällä erilaisten toimintojen sekä tehtävien aikatauluttaminen on haasteellista työn silppuisuuden vuoksi. Silppuisuus voi johtua esimerkiksi jatkuvista keskeytyksis-tä sekä siikeskeytyksis-tä, etkeskeytyksis-tä eteen tulevia yllätkeskeytyksis-täviä asioita on usein vaikea ennakoida. (Toivanen, Yli-Kaitala, Viljanen, Väänänen, Turpeinen, Janhonen & Koskinen 2016, 31⎼35.) Työn silppuisuus asetti haas-teita myös tässä tutkimuksessa haastateltujen asiantuntijoiden työnteossa ja oman työn johtaminen näkyikin olennaisena oman työn hallinnan ja muokkaamisen keinona.
”Hh no sanotaan että tää työ on luonteeltaan sellasta että se itsensä johtaminen on tässä kyllä iso semmonen et miten sä onnistut siinä koska täs tulee niin paljon kai-kenäköstä silppua ja kysymystä ja kaikai-kenäköstä niiku huomio vedetään joka suun-taan”
Haastateltavien vastauksissa esiintyi melko raakaakin aikatauluttumista siten, että kalenterista vara-taan kylmästi aikaa omille töille, jolloin huomiota ei anneta muille asioille. Eräs haastateltavista kuvasi noudattavansa Lean-tyyppistä turhien töiden ja toimintojen karsimista, joka tähtää työnteon tehostamiseen. Haastateltava kuvaa sitä, miten ajan varaaminen omille töille on välillä tarpeen, vaikka työntekijään kohdistuukin paljon myös muualta tulevia pyyntöjä.
”No toho kurssiin kuulu just tää lean parin päivän lean kurssi niin mää oon yrittäny vähä sitä niiku tehä et vaikka tuntuu et sieltä tulee niitä et hei nyt pitäs saada tämä ja tuo niin mä sanon et nyt minä teen tätä (…) et se on ollu iha tämmönen työnteon tapa mitä mä oon yrittäny iha aktiivisesti”
Oman itsen johtaminen näkyi osittain myös työtehtävien konkreettisena listaamisena ja priorisointi-na. Oman työn koettiin helpottuvan, kun apuna on selkeä lista siitä, mitä milloinkin pitää tehdä ja missä ajassa.
”Et kyl mä niiku joka päivälle mietin että. et mitä mun tänään pitää tehdä ja mullon se mun to do-lista sielä ja sitten mä niiku niitä. niitä sielä pistän prioriteettijärjestykseen et mitä on pakko tehdä tänään ja näin”
Neljäs alaluokka eli työtehtävien eteenpäinvievä kehittäminen näkyi tutkimuksen aineistossa hyvin moninaisin tavoin ja siihen liittyviä mainintoja nousi aineistosta myös määrällisesti melko paljon.
Myönteistä oli se, miten haastateltavien keskuudessa esiintyi melko paljon sellaista kehittämistä, joka kohdistui oman työn kehittämisen ohella myös työtovereihin. Omaa työtä pyrittiin sujuvoitta-maan kehittämällä uusia toimivampia tapoja tehdä asioita. Tämän lisäksi näitä uusia hyviä käytäntö-jä haluttiin tuoda myös muiden työntekijöiden tietoisuuteen. Tämänkaltainen toiminta menee teo-reettisella tasolla melko lähellä organisaatiokansalaisuuden käsitettä. Näkisin kuitenkin, että tässä kohdin kyse on nimenomaan työn tuunauksesta, sillä työntekijä on lähtökohtaisesti muokannut teh-täviä ensin kehittääkseen omaa työtään ja tehnyt ohjeita muille vasta sen jälkeen.
”Joitakin tehtävien vaiheita mitä tehdään siinä kuukausituotannossa niin oon miettiny kuinka ne mun mielestä ois järkevämpää tehdä ja sitten on tehty ohjeita niin oon miet-tiny niinkun niinkun ja oon tehny semmottista asioista ohjeita et se on niinku muillekin helpompi niiku tehdä sitä työtä”
Haastateltavien keskuudessa esiintyi myös melko suurta motivaatiota työnteon tehostamiseen.
Useille järjestelmille ja sovelluksille on Tilastokeskuksessa omat niiden kehittämisestä ja toimin-nasta vastaavat henkilöt. Kuitenkin useampi haastateltavista kuvasi pyrkivänsä tehostamaan omaa työtään antamalla toimintoihin liittyviä kehitysehdotuksia sovellusvastaaville. Eräs haastateltava kuvasi samankaltaisina toistuvien työtehtävien aikaavievää luonnetta ja kertoi tehneensä itse näihin muutoksia kehittämällä pitkälle automatisoituja koodeja, joiden avulla usein samankaltaisina toistu-vat toiminnot voidaan suorittaa nappia painamalla ilman, että lukuja on joka kerta syötettävä erik-seen.
”Pohjautuen niin tällasiin työtehtäviin jotka on niiku toistuvia niin mä oon yrittäny kehitellä sellasia. sellasia tota.. ää. sellasen tavallaan rutiinin siihen että ne ois mah-dollisimman pitkälti automatisoitu et mullon sit sellaset sas koodit jotka käytännössä toimii sit niiku nappia painamalla et sitte ois mahdollisimman vähän sellasta niinkun työtä et pitää itse syöttää jotain lukuja jonnekkin sas tauluihin”
Tutkimuksen aineisto sisälsi myös hieman yksinkertaisempia mutta toimivaksi koettuja omaan työ-hön tehtyjä muutoksia, jotka tähtäsivät oman työn tehostamiseen. Mielenkiintoinen esimerkki oman työn tehostamisesta esiintyi erään haastateltavan haastattelussa, jossa kuvattiin sitä, miten to do-lista tuntui aina vain kasvavan, eikä työtehtävien määrä kuitenkaan tuntunut vähenevän samassa suhtees-sa. Työntekijä ratkaisi asian visuaalisen kannustamien avulla, joka toi työhön uutta puhtia, sillä oman työn jälki oli paremmin hahmotettavissa.
”Mul on semmonen word mun koneen alkunäytössä missä on mun tehtävälista mitä mun pitää saada (…) et mä listaan sinne et mä muistan mitä kaikkee mun pitää edis-tää ja sit mä enne ain tein sillee et kun mä olin tehny jonku homman ni mä poistin sen sieltä ja sit vaan lisäilin uusia (…) mut sit mä tein semmosen muutoksen et mä en enää poista niitä mä vedän yli tai kirjoitan siihe et valmis ja siirrän ne sinne loppuun ni sil-lo mä niiku nään välillä et mä oon noi kaikki saanu kuitenkin tehtyä vaikka must tun-tuu et tää lista ei niiku lyhene ollenkaa”
Viimeinen tehtävätuunauksen alle sijoitettu alaluokka kuvasi sitä, miten työntekijät pyrkivät muok-kaamaan työtehtäviään hankkimalla uusia tietoja ja taitoja. Kouluttautuminen ja uusien taitojen opettelu oli määrällisesti hieman vähäisempää kuin esimerkiksi työtehtävien kehittäminen tai oman itsen johtaminen, mutta haastatteluissa esiin nousseet maininnat kuvastavat kuitenkin sitä, miten Tilastokeskuksessa on mahdollista kehittää omaa osaamistaan esimerkiksi kouluttautumalla organi-saation tarjoamissa koulutuksissa. Kouluttautuminen myös nähtiin toimintana, joka tuo lisäarvoa omaan työhön.
”Joo mä kävin kurssilla siitäkin nytten tässä että koulutusta täällon kyl iha hyvi pääs-sy niiku käymään”
Eräs haastateltava kuvasi myös sitä, miten aikoo mahdollisesti kouluttautua myös työn ulkopuolella iltaopiskeluna.
”Vihjattiin että syksyllä saattas tulla koulutustarjontaan sielä ja mä aattelin et jos on iltaopiskeluna niin sit mä voisin hakeutua siihen”
Kouluttautumisella sekä oman asiantuntijuuden kasvattamisella nähtiin olevan yhteys siihen, min-kälaisiin tehtäviin tai projekteihin työyhteisössä on mahdollista päästä mukaan. Tästä syystä oman osaamisen kasvattaminen näyttäytyi toimivana tapana vaikuttaa omaan työnkuvaan.