Tunneälyosaaminen

Kykytesti (MSCEIT)

Yhteensä 52 henkilöä teki tunneälyn kykytestin. Vastaajien kokonaistulokset standardipisteinä ilmoitettuna liikkuivat vaihteluvälillä 70–117 (esimiehet 70–

103, asiantuntijat 71–97 ja City-lehden kilpailijat 82–117). Taulukossa 27 on yhdistettyjen asteikkojen ja tehtäväosioiden standardoidut pistemäärät. Testin normiaineiston mukaan yli 115 tulokset ovat merkitsevästi keskimääräisiä parempia ja alle 85 heikompia (Mayer ym. 2002).

Taulukko 27. MSCEIT keskiarvot ja hajonnat (normi-ka 100,kh 15)kolmessa tutkimusryhmässä.(* p< 0.05, ** p< 0.01)

Ryhmä

Esimiehet (n=25) Asiantuntijat (n=9) City-lehti (n=18) Asteikot

ka kh ka kh ka kh

Tunneäly (kok. tulos) 86,11 8,87 86,57 8,87 93,80* 8,86

Elämyksellinen 82,53 11,20 84,97 11,44 91,18* 10,74

Strateginen 92,65 5,55 92,04 5,90 97,66** 5,67

Havainnoiminen: 82,59 9,98 82,37 11,95 88,81 10,93

– kasvot 87,16 16,01 88,21 13,67 95,34 15,46

– kuvat 84,88 9,14 82,19 7,52 86,86 8,06

Tunteiden käyttäminen 88,76 11,90 94,31 13,48 97,24 10,45

– aistimukset 91,83 10,19 97,46 3,91 94,66 6,29

– fasilitointi 90,15 14,47 93,28 20,74 102,15 15,54

Ymmärtäminen 93,47 7,33 94,19 7,51 100,53** 7,15

– yhdistelmät 95,04 6,06 94,73 6,87 100,93** 7,15

– muutokset 93,64 10,03 95,65 10,20 99,23 9,20

Säätely 92,80 6,76 91,40 7,59 95,64 7,99

– hallinta 92,71 6,30 89,26 9,96 93,84 8,75

– tunnesuhteet 93,22 7,33 93,77 7,82 96,67 7,35

Kuten taulukosta käy ilmi, tunteiden havainnoimisen alueella poikettiin normiaineistoa alempaan suuntaan myös kokonaistuloksen jäädessä varsin alhaiseksi. Esimiesten ja asiantuntijoiden välille ei muodostunut tilastollisesti merkitseviä eroja, vaikka asiantuntijoiden kokonaistulos ja viiden tehtäväosion tulokset olivatkin hiukan esimiehiä korkeampia. Sen sijaan City-lehden vertailuryhmän tulokset olivat kokonaistuloksen, molempien pääalueiden ja kahden tehtävä-alueen (sekoitukset, ymmärtäminen) osalta tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin esimiesten ja asiantuntijoiden tulokset. Täten hypoteesini (H8) ei saanut tukea: asiantuntijat eivät erottuneet kykyjensä puolesta juurikaan esimiehistä, jonka lisäksi heidän tuloksensa jäivät nuorten aikuisten ryhmää merkitsevästi alemmiksi useilla testin kokonais- ja osa-alueilla.

Tulos ei ole yhdensuuntainen MSCEIT:sta saatujen asiantuntijatulosten kanssa (Mayer ym. 2003). Testin tekijät ovat jopa rakentaneet asiantuntijapohjaisen pisteytysjärjestelmän heidän antamiensa ”oikeampien”

vastausvaihtoehtojen perusteella. Pienen aineistoni tulokset eivät ole

yhdensuuntaisia myöskään MSCEIT:n ja iän suhteen saatujen tulosten kanssa (esim. Mayer, Caruso ym. 1999 ja Mayer, Salovey ym. 2000). City-lehden aineiston nuoret (n=18), joista 78 % oli naisia, osoittivat tässä aineistossa parempia tunneälytaitoja kuin varttuneemmat esimiehet ja asiantuntijat. Yleisesti naiset ovat saaneet miehiä parempia tuloksia MSCEIT:ssa (Bracket & Mayer 2003, Mayer ym. 2002 ja Schutte ym. 1998). Sukupuolen lisäksi City-lehden osallistujat olivat valikoituneet mukaan hyvien kasvojen tunnistustesti -tulostensa perusteella.

Esimiesten kokonaistulos on selkeästi heikompi kuin Roseten ja Ciarrochin (2005) keräämän 41 hengen esimiesryhmän tulokset. Heidän aineistonsa kokonaistuloksen keskiarvo oli Mayerin ym. (2002) aineistoa myötäillen 100.1 (kh 15,17), elämyksellisellä pääalueella 104.9 (kh 19,54) ja strategisella 97.1 (kh 13,57). Tämän aineiston esimiehillä ne olivat 86,11 (kh 8,87), 82,53 (kh 11,20) ja 92,65 (kh 5,55). Australialaisten esimiesten ryhmässä siis painottuivat tunneälyn elämyksellisen alueen kyvyt yli yhden hajontavälin erolla (keskiarvojen erotus huimat 22,37) suomalaisiin esimiehiin nähden, kun taas strategisella alueella ryhmät olivat lähempänä toisiaan (keskiarvojen erotus

”vain” 4,45). Etenkin tunteiden tunnistaminen kuvista ja kasvoista osoittautui suomalaisille esimiehille vaikeaksi. Tunteiden yhdistelmät, jossa järkeillään eri tunteiden kokoonpanoista, taas oli suhteellisesti heidän vahvin yksittäinen tehtäväosio. Miesesimiesten kokonaistulos oli normiaineiston keskimääräistä huonomman rajalla (85). Naisesimiehet olivat tästä vain kahden pisteen päässä, kun normaalisti naiset saavat keskimäärin jopa yhden hajontavälin miehiä korkeampia pisteitä (Bracket & Mayer 2003).

Itsearviointi (SSRI)

Tunneälyn itsearvioinnissa suurempi luku kokonaisasteikolla ja osa-alueilla (asteikko 1–5) osoittaa tunneälykkyyttä. Kaikkien vastaajien (n=25) keskiarvo oli 3,72 (kh 0,34). Kuten taulukosta 28 käy ilmi, asiantuntijoiden pistemäärät olivat korkeampia kuin esimiesten ja City-lehden vastaajien yhtä osa-aluetta lukuun ottamatta, vaikka asiantuntijoiden tulokset olivat tilastollisesti merkitsevästi parempia vain optimismin ja tunteiden hallinnan osa-alueella.

Taulukko 28. Tunneälyn itsearvioinnin (SSRI) keskiarvot ja hajonnat kolmessa tutkimusryhmässä(* p< 0.05, *** p< 0.001)

City-lehden kilpailijoiden tulos taas oli merkitsevästi parempi kuin esimiesten ja asiantuntijoiden tunteiden havaitsemisen alueella. Koska mittaria ei ole käytetty suomalaisissa raportoiduissa aineistoissa, oli mielenkiintoista tutkia, miten tulokset suhteutuisivat kansainvälisiin arviointeihin. Kaiken kaikkiaan asiantuntijoiden kokonaispistemäärä 3,85 (kh 0,35) jää selkeästi esimerkiksi Schutten ym. (1998) raportoimista terapeuttien pistemäärästä (ka 4,36, kh 0,61), mutta on City-lehden ryhmän tapaan korkeampi kuin esimerkiksi Kernbachin ja Schutten (2005) australialaisen perusotoksen (ka 3,70, kh 0,41) ja Paun ja Croucherin (2003) englantilaisten hammaslääkäriopiskelijoiden (ka 3,56, kh 0,45) tulokset. Ainoassa löytämässäni suomalaisessa aineistossa (Granberg 2003) Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta keskiarvo oli 3.58 (miehet) / 3,72 (naiset) ja keskihajonta 0.40 (miehet) / 0.36 (naiset). Suhteessa näihin tuloksiin tulokset ovat kaikissa tutkimukseni ryhmissä melko hyviä.

Esimiesten kokonaistulos 3,64 (kh 0,32) sen sijaan on heikompi kuin Carmelin (2003) esimiesryhmässä (3,71, kh 0,37). Naispuolisten esimiesten kokonaistulos 3,71 (kh 0,20) oli hiukan miesesimiehiä (ka 3,63, kh 0,40) parempi, vaikkakaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä kuten esimerkiksi Kernbachin ja Schutten (2005) sekä Paun ja Croucherin (2003) aineistoissa.

Tunneälyosaamisen 360º-kartoitus

Taulukossa 29 on esitetty esimiesten omien ja toisten tekemien arvioiden keskiarvot esimiesten tunneälyosaamisesta sekä arvioiden erotus. Keskimäärin

Esimiehet (n=25) Asiantuntijat (n=9) City-lehti (n=18)

Asteikot ka kh ka kh ka kh

Itsearvioitu tunneäly (kok. tulos) 3,64 0,32 3,85 0,35 3,75 0,34

– havaitseminen 3,39 0,58 3,56 0,29 3,84* 0,46

– käyttäminen 3,63 0,48 3,83 0,61 3,57 0,63

– optimismi/hallinta 3,75 0,39 4,13*** 0,43 3,58 0,36

– sosiaaliset taidot 3,65 0,39 3,74 0,43 3,94 0,57

jokaista esimiestä arvioi seitsemän muuta henkilöä, joista yksi oli hänen oma esimiehensä ja loput johdettavia. Arviointiasteikko oli 1–5, jossa suurempi luku merkitsi kuvauksen parempaa sopivuutta itseen (esimiehet) tai arvioitavaan (oma esimies ja johdettavat). Tunneälyosaamista mitattiin muodostamani faktoriratkaisun mukaisesti 3–4 osiolla / osa-alue.

Taulukko 29. Esimiesten tunneälyosaamisen 360°-arvioinnin omien (n=14) ja toisten arviointien (n=101) keskiarvot, hajonnat ja erotukset.

Itsearvioinnit Toisten arviot

Asteikot ka kh ka kh erotus (i-t)

Tunneälyosaaminen (kokonaistulos) 3,75 0,27 3,74 0,31 0,01

– tietoisuus ja ymmärtäminen 3,70 0,48 3,66 0,68 0,04

– ilmaiseminen (pos) 3,48 0,61 3,52 0,48 -0,04

– ilmaiseminen (neg) 3,88 0,49 4,00 0,37 -0,12

– säätely 3,77 0,33 3,72 0,37 0,05

– emotionaalinen tukeminen 3,93 0,37 3,81 0,46 0,12

Kuten taulukosta käy ilmi, esimiehet arvioivat itseään varsin samalla tavalla kuin toiset heitä. Erot omissa ja toisten arvoissa olivat minimaalisia verrattuna useisiin suomalaisiin johtamiskäyttäytymisen mittareihin (esim. Pirnes 1995), joissa arviot poikkeavat tyypillisesti huomattavasti toisistaan. Kaikkineen arviot olivat varsin tyydyttävällä tasolla, kun tuloksia tarkastellaan toisten arvioimina (3,7 / 5-asteikolla). Suhteellisesti korkeimmaksi esimiesten tunneälyosaaminen koettiin muiden taholta kielteisten tunteiden ilmaisemisen alueella, alhaisimmaksi taas myönteisten tunteiden ilmaisemisessa. Tulos on varsin samansuuntainen kuin useimmissa ilmapiirikartoituksissa, joissa esimiesten ei koeta riittävästi kannustavan tai antavan myönteistä palautetta johdettavilleen. Kuten taulukosta 30 käy ilmi, muut arvioivat naisesimiesten olevan kokonaisasteikolla tunneälyosaavampia kuin miesten (p< 0.030). Mies- ja naisesimiesten tulokset erosivat tilastollisesti merkitsevästi vain kahdella osa-alueella, vaikka naisesimiehiä pidetään yleensä ottaen miesesimiehiä taitavimpina ihmisten johtajina (esim. Eagly & Johnson 1990). Naisesimiesten arvioitiin olevan parempia tunteiden tiedostajia ja ymmärtäjiä (p<0.001) kun taas miesesimiehet arvioivat itse pystyvänsä ilmaisemaan kielteisiä tunteita helpommin kuin naiset (p< 0.020).

Taulukko 30. Esimiesten tunneälyosaamisen 360°-arvioinnin omien (n=14) ja toisten (n=101) arvioiden keskiarvot sukupuolen mukaan. (* p< 0.05, *** p< 0.001)

Itsearvioinnit Toisten arviot

Asteikot naiset miehet naiset miehet

Tunneälyosaaminen (kokonaistulos) 3,69 3,78 3,95* 3,60

– tietoisuus ja ymmärtäminen 3,95 3,56 4,25*** 3,27

– ilmaiseminen (pos) 3,33 3,56 3,68 3,40

– ilmaiseminen (neg) 3,50 4,08* 3,84 4,10

– säätely 3,80 3,75 3,93 3,58

– emotionaalinen tukeminen 3,87 3,96 4,06 3,65