Terapeuttiaineistot

Tutkimushankkeessa kerättiin myös tietoa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuk-sen avomuotoisia yksilöterapioita toteuttavilta terapeuteilta sekä lomakekyselyllä että haastattelujen avulla. Aineiston keruu kohdennettiin kuuteen terapiamuotoon, joi-ta olivat fysioterapia, toiminjoi-taterapia, puheterapia, psykoterapia, musiikkiterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Näiden lisäksi mukaan otettiin ratsastusterapia fysio-terapian ja toimintafysio-terapian erityismuotona.

3.4.1 Lomakekyselyn aineisto ja analyysi

Yksilöterapiaa toteuttavilta terapeuteilta kerättiin tietoa Webropol-kyselyllä keväällä 2018. Kyselyn lähettämistä varten saatiin Kelan palveluntuottajarekisteristä niiden palveluntuottajien sähköpostiosoitteet, jotka olivat toteuttaneet vuonna 2016 yhtä tai useampaa tutkimukseen mukaan otetuista terapiamuodoista. Kysely kohdistettiin kaikille erityisvastuualueille ja seitsemään edellä mainittuun terapiamuotoon. Isois-sa organiIsois-saatioisIsois-sa, joilla on sivutoimipisteitä eri paikkakunnilla, kysely lähetettiin erikseen kuhunkin yksilöterapioita toteuttavaan toimipisteeseen. Palveluntuottajil-le lähetettiin sähköpostiviesti, jossa heitä pyydettiin välittämään pyyntö osallistua tutkimukseen, tutkimustiedote sekä nettilinkki kyselylomakkeeseen kaikille niille organisaatiossaan työskenteleville terapeuteille, jotka kyselyn aikaan toteuttivat

tar-kasteltuja terapioita. Kelasta saatuihin osoitteisiin lähetettiin 2 311 sähköpostia, jois-ta 103 palautui ilmoituksella, ettei viestiä voida toimitjois-taa, koska osoite ei ole enää käytössä. Lisäksi 11 palveluntuottajaa vastasi itse, ettei asia enää koske heitä (esim.

palveluntuottaja on eläkkeellä tai ei tee enää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta). Ky-selyyn vastasi kuitenkin 886 terapeuttia, mikä on yli kuusinkertainen määrä vastaajia verrattuna edelliseen avomuotoisia yksilöterapioita toteuttaville terapeuteille tehtyyn kyselytutkimukseen (Paltamaa ja Kanelisto 2017).

Kyselylomakkeen pääteemat olivat seuraavat:

• organisaation ja vastaajan taustatiedot: organisaation muoto, toiminta-alue, työn-tekijöiden määrä ja koulutustausta

• organisaation Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteuttamat avo-muotoiset terapiat vuonna 2016: terapiamuodot, terapioiden määrä, kesto ja käyn-tikertojen tiheys, kohderyhmät ja niissä tapahtuneet muutokset

• yksilöterapioiden sisältö, toteutus ja vaikutukset: kuntoutujien kuntoutussuunni-telmat ja tuen tarpeet, kuntoutujan toimijuus, yksilöterapian yhteydet kuntoutujan arkeen ja verkostoihin, terapeuttien yhteistyö kuntoutujan tai hänen omaisensa kanssa, terapian vaikutukset kuntoutujan elämään

• yhteistyö eri tahojen kanssa: yhteistyö terveydenhuollon, kuntoutujan omaisten tai läheisten, muun palveluverkoston ja arjen toimijoiden kanssa

• yksilöterapioiden vahvuudet ja kehittämistarpeet: SWOT-analyysi (esim. Camden ym. 2009) yksilöterapioista kuntoutujien ja heidän omaistensa näkökulmasta.

Terapeuteille lähetetty lomakekysely sisälsi monivalintakysymysten ohella seitsemän avokysymystä. Terapeutit vastasivat avokysymyksiin varsin laajasti ja havainnollis-taen näkemyksiään ja kokemuksiaan monisanaisesti. Monivalinta- ja avokysymysten välillä ilmeni samankaltaista kahtiajakoa kuin Hokkasen ym. (2009, 285) aiemmin raportoima. Monivalintakysymyksiin saadut vastaukset olivat yleisesti ottaen varsin myönteisiä, mutta niitä täydentäviin avokysymyksiin annetuissa vastauksissa tettiin runsaasti esiin myös ongelmia ja kehittämistarpeita. Lisäksi terapeutit nos-tivat avovastauksissa esiin tärkeiksi kokemiaan asioita osittain myös varsinaisten kysymysten ulkopuolelta. Avokysymyksiin annetuista vastauksista kertyikin tekstiä yhteensä miltei 500 sivua (12 pt, 1 riviväli), josta noin puolet koski niin kutsuttua SWOT-analyysiä eli terapeuttien vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avomuotois-ten yksilöterapioiden vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi ni-meämiä asioita.

Terapeuttikyselyn aineisto kerättiin ja tallennettiin sähköisesti. Kvantitatiivinen analyysi perustuu ensi sijassa suoriin jakautumiin sekä ristiintaulukointeihin ja va-rianssianalyyseihin, joissa toteutunutta toimintaa koskevia käsityksiä tarkastellaan vakuutuspiirin, pääasiallisen terapiamuodon ja pääasiallisen kohderyhmän (aikuiset, lapset, nuoret) mukaan.

Kyselyn vastaajien (n = 886) antamat perustiedot olivat seuraavat:

• naisia 88 prosenttia

• runsas puolet toimi yksityisenä ammatinharjoittajana

• puolet työskenteli yhden hengen organisaatiossa

• lähes puolet oli koulutukseltaan fysioterapeutteja

• suurimmat terapiaryhmät olivat fysioterapia (46 %), puheterapia (23 %) ja toimin-taterapia (15 %)

• lähes 80 prosenttia vastaajista oli toiminut terapeuttina yli 10 vuotta.

Avovastausten analysointi perustuu vastausten sisältölähtöiseen luokitteluun terapia-muodoittain. Luokittelun avulla vastaukset saatiin jaettua teemoihin. Terapiamuoto-kohtaisten teemojen vertailu osoitti, etteivät teemat eronneet mainittavasti toisistaan eri terapiamuodoissa. Näin ollen tuloksista raportoidaan terapiamuodoittain vain ne, joiden kohdalla terapiamuotojen välillä esiintyi eroja. Samankaltaiseen ratkaisuun ovat päätyneet aiemmin myös Paltamaa ja Kanelisto (2017, 8) terapeutteja koskeneen tutkimuksensa raportoinnissa.

3.4.2 Haastattelujen aineisto ja analyysi

Terapeuteilta kerättiin tietoa myös yksilöhaastatteluin vuodenvaihteessa 2018–2019.

Haastattelut kohdennettiin kussakin Kelan viidestä vakuutuspiiristä yhdelle isohkolle kaupunkiseudulle. Kullekin valituista kaupunkiseuduista kohdennettiin kolmea tai neljää terapiamuotoa koskevat haastattelut. Palveluntuottajille, jotka toteuttivat kul-lakin kaupunkiseudulla kyseisiä terapiamuotoja Kelan vuoden 2016 palveluntuottaja-rekisterin mukaan, lähetettiin sähköpostiviesti. Viestissä palveluntuottajia pyydettiin välittämään yhteydenottopyyntö ja tutkimustiedote kaikille niille organisaatiossaan työskenteleville terapeuteille, jotka toteuttivat kyselyn toteutuksen aikaan kyseisiä terapioita. Yhteydenottopyynnössä terapeutteja pyydettiin puolestaan ilmoittamaan kiinnostuksesta osallistua haastatteluun. Kiinnostuksensa ilmoittaneista terapeuteis-ta valittiin haasterapeuteis-tatteluun yhteensä 18 terapeuttia siten, että aineistoon saatiin mukaan terapeutteja kaikista vakuutuspiireistä ja kaikista tutkimuksessa mukana olleista tera-pioista. Lisäksi valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että mukaan saadaan lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskenteleviä terapeutteja sekä eri sairauksiin ja vam-moihin erikoistuneita terapeutteja. Mukaan oli tärkeää saada myös sekä paljon että vähemmän kokemusta vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sitä edeltäneestä vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta omaavia terapeutteja. Tutkimuk-seen haluttiin myös yksityisinä ammatinharjoittajina ja isommissa yrityksissä työs-kenteleviä terapeutteja. (Ks. taulukko 2, s. 34 ja liitetaulukko 2.)

Taulukko 2. Haastatteluihin osallistuneiden terapeuttien edustamat terapiamuodot ja vakuutuspiirit.

Terapeuttien haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina etukäteen sovittuna ai-kana. Terapeutteja pyydettiin varaamaan haastattelua varten rauhallinen tila sekä aikaa noin kaksi tuntia. Lisäksi kerrottiin, ettei haastatteluun tarvitse valmistautua etukäteen, vaan siinä keskustellaan vapaasti omasta työstä. Haastateltaville soitettiin sovittuun aikaan, kerrattiin mistä tutkimuksessa on kyse ja vastattiin haastateltavien tutkimusta koskeviin kysymyksiin ennen haastattelun aloittamista. Haastatellut te-rapeutit ymmärrettiin heidän edustamansa terapiamuodon, terapiatyön ja Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avomuotoisten yksilöterapioiden toteutuksen asiantuntijoiksi (Alastalo ja Åkerman 2010, 372).

Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa haastattelija on valinnut etukä-teen kaikissa haastatteluissa käsiteltävät teemat mutta keskustelu etenee paljolti myös haastateltavan esiin nostamien asioiden mukaan (esim. Eskola ja Suoranta 1998, 86–88). Valinta osoittautui kyseessä olevassa tutkimuksessa erittäin tärkeäksi, koska eri terapiamuotoja edustaneet terapeutit toivat esiin myös hyvin erilaisia näkökulmia valituista teemoista. Haastattelujen teemat rakennettiin alkuperäisten tutkimuskysy-mysten sekä terapeuttien lomakekyselyn avovastauksissa keskeisiksi nousseiden ai-heiden perusteella. Haastattelujen teemoja olivat 1) kuntoutussuunnitelmat, 2) kun-toutujien toimijuus, 3) arjessa selviytymisen tukeminen, 4) yhteistyö perheen tai muiden läheisten kanssa, 5) yhteistyö muiden arjen toimijoiden kanssa, 6) terapeutin työote sekä 7) yksilöterapian vahvuudet ja kehittämistarpeet. Haastatteluista kertyi äänitettä yhteensä 26 tuntia 31 minuuttia. Haastattelujen keskimääräinen kesto oli 1 tunti ja 28 minuuttia. Lyhin haastattelu kesti vain 51 minuuttia ja pisin 2 tuntia ja 9 minuuttia. Audiotallentimella tallennetut haastattelut litteroitiin sanatarkasti teks-timuotoon. Litteroituina haastatteluista kertyi tekstiä yhteensä 293 sivua (12 pt, 1 ri-viväli). Lyhin litteroitu haastattelu oli pituudeltaan 8 sivua ja pisin 25 sivua. Raport-tiin mukaan otettujen haastattelusitaatteja on muokattu yleiskielisiksi luettavuuden parantamiseksi. Yleiskielisyys takaa myös sen, ettei haastateltujen terapeuttien mur-teen perusteella ole mahdollista päätellä heidän asuinseutuaan. Haastattelusitaatteja

on paikoin myös lyhennetty luettavuuden parantamiseksi ja toiston vähentämiseksi.

Poistetut tekstikohdat on osoitettu merkinnällä – –.

Palveluntuottajien haastatteluaineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällön-analyysia. Aineiston analysointi aloitettiin lukemalla kaikki haastattelut huolellisesti läpi. Läpiluvun jälkeen aineiston koodausta varten laadittiin koodilista haastatteluis-sa käsiteltyjen teemojen ja niihin liittyvien kuntoutuksen tutkimukseshaastatteluis-sa käytyjen teo-reettisten keskustelujen pohjalta. Aineisto koodattiin Atlas.ti-ohjelmalla. Koodilistaa täydennettiin vielä koodauksen aikana muutamilla aiempaa täsmällisemmillä lisä-koodeilla. Koodauksen valmistumisen jälkeen eri koodeille kertyneitä tekstimassoja luettiin ja jäsennettiin läpi aina uudelleen aineiston ja teoreettisten lähestymistapojen välisessä vuoropuhelussa. Analyysi eteni siis kehämäisesti palaamalla analyysistä ja tulkinnoista uudelleen takaisin aineistoon (Eskola ja Suoranta 1998, 175). Laadul-liselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan analyysissa ei keskitytty tulosten yleistettä-vyyteen, vaan pyrittiin liittämään havainnot tutkimusaihetta koskeviin teorioihin ja tieteelliseen keskusteluun ja samalla empiiristä aineistoa laajempaan tarkasteluyhtey-teen. (Pietilä 2010, 235.)