Ruokailun muutokset

Diabeteksen hoidon kannalta toimivaksi koetun ruokailun rinnalla hyväksyttiin myös poik-keukset ja väsymyksen tai kiireen vaikutus ruokailutottumuksiin. Arjessa otettiin huomioon omat voimavarat diabeteksen hoidon suhteen ja haastateltavat sallivat myös poikkeukset arjen tapoihin. Ruokailutottumukset eivät olleet ehdottomia, vaan niissä korostuivat terveellisten ja hyvien valintojen tekeminen mahdollisuuksien ja tilanteiden mukaan.

6.2.2. Ruokailun muutokset

Osa haastateltavista kertoi ruokailutottumuksien muutoksista diagnoosin myötä. Kaksi haasta-teltavista kuvasi muutoksen ruokavaliossa tapahtuneen nopeasti heti diagnoosin jälkeen, ja muutoksia tehtiin erityisesti hiilihydraattien osalta.

Mun, hirveen vaikee muistaa, mä muistan vaan et aika nopeesti rupesin tekee semmosia konkreettisia muutoksia esimerkiksi jos mentiin syömään ulos. Niin sit mä otin just, silleesti ranskalaisten tilalle vaihoin heti salaatin. Ja tavallaan sitten aktiivisesti rupesin kuitenkin vähentämään sit niitä, niitä tota semmosii hiilarilähteitä. Mut en niin ku luo-punut periaatteessa muusta kun määrästä.

-- Siis söin vissiin tarkasti kellon mukaan niin ku, neljän tunnin välein ja, olin tosi tarkka et ei esimerkiksi, et ei saa olla liikaa hiilareita ja totta kai se helpottaa sitten kun ei tuu niitä, ei tuu niit vuoristoratoi sitten.

Ruokailutottumukset voivat muuttua diabeteksen myötä, ja diabeteksen heijastumista ruokai-lutottumuksiin kuvattiin niin mahdollisuutena elintapojen muutokseen kuin myös menettämi-sen kokemuksina. Yksi haastateltava kuvaa epävarmuutta ruokailuun liittyvistä poikkeustilan-teista, joissa hoitoa pitäisi lähteä soveltamaan ruokailutilanteeseen sopivaksi.

Mut olihan se ihan hirveetä kattoo vierestä kun toiset syö jäätelöö ja sit oot silleen no en oikein uskalla ottaa sitä koska mä en oo, koska vasta söin ja vasta pistin että en sit rupee uudestaan niin ku kokeilemaan ja. Pistämään niin sitten, totta kai. Se aina kaiher-taa. Kun muut syö kokonaisen pizzan ja sä syöt neljäsosan tai puolet.

Ruokavalion muutokset sisälsivät myös arvomaailman osalta kompromissien tekemistä diag-noosin jälkeen. Eräs haastateltava kuvailee diabeteksen muuttaneen suhdetta hiilihydraattien lisäksi eläinkunnan tuotteisiin. Haastateltava on antanut myöten joidenkin eläinkunnan tuottei-den osalta diabeteksen hoitoa helpottaakseen, siirtyen kasvisruokailusta sekasyömiseen uusin reunaehdoin.

Joo ja sitten just oon ollu kasvissyöjä et sit sekin, siinä piti vähän lipsua heti diabeteksen alkuaikoina kun se oli paljon helpompi syödä proteiinia kun vaikkapa papuruokaa missä on sit taas paljon enemmän hiilareita. Mut sit pikkuhiljaa se on taas tasottunut.

Toisaalta on antanut periksi, että syö vaikka kanaa sillon tällön ulkona jos mennään syömään, kun se on paljon helpompi mitata kun joku falafel, missä on enemmän hiila-reita.

Eräs haastateltava kertoo ruokavalioon liittyvistä muista ruoka-aineiden rajoitteistaan, jotka tuntuvat arjessa kuormittavilta. Kuormitusta aiheuttaa erityisesti se, ettei säännöllisellä ja tar-kalla syömisellä voida täysin ennustaa verensokereiden muutoksia. Ruokailusta on kadonnut positiivisia tunteita, kun miellyttävien ruokien sallittavuus osana arkea on vähentynyt.

Ei kivalta. Et, se kun multa vietiin periaatteessa kaikki mitä mä rakastan. Mä rakastin juustoja esimerkiksi ja maitotuotteita, mä en saa niitä syödä kun kaksi desiä päivässä ja juustoa en ollenkaan.

On, mulla on niin tarkat ruokavaliot. Et mul on, proteiinit kaikki niin kun laskettu sinne, mun ruoka on oikeesti matematiikkaa. Ainut millä mä vältän matematiikan on kasvikset missä ei oo proteiinia eikä hiilareita.

Ravitsemusterapiassa saatuja ohjeita yksi haastateltavista kuvaa tylsiksi, ikään kuin ruuasta saatu nautinto olisi kiellettyä sairastumisen myötä. Haastateltava kuvailee tehneensä mieles-tään hyviä valintoja jo ennesmieles-tään ja kertoo ottautuneensa diabeteksen hoitoon alusta alkaen tekemällä ruokavalioon muutoksia hiilihydraattien määrän osalta. Ylhäältä päin annetut ruoka-ohjeet tuntuivat kohtuuttomilta vaatimuksilta yliterveellisyyteen.

Mulle tuli sellanen olo siitä, varsinkin siitä ravintoterapiasta et, se oli jotenkin kun musta on aina ollu niin jotenkin kauheen kuivaa semmonen että lapsillekin varataan joskus Elovenaa semmoset niin ku köntöt. Mitä sit pitäs koulun jälkeen syödä. Et jo-tenkin mulle tuli semmonen olo et mun pitäs, jojo-tenkin luopuu kauheesti siitä vaikka omasta mielestäni mulla oli jo hyviä valintoja. Niin sit tavallaan ois pitänyt vaihtaa ne kauheen tylsiin. Et sit just, niin ku sit se sano siellä että diabeetikon ruokavalio sopii kaikille. Et se on tosi terveellinen. Mä aattelin että voi ei, että, en mä kyllä haluu luopua suklaasta.

Haastateltava nostaa esille ruokaan liittyvät ”paheet” ja niiden merkityksen osana ruokasuh-detta. Ravitsemusterapeuttiin suhtauduttiin ruokavalioon rajoitteita luovana tahona, kun ruo-kailussa painotettiin pelkkää terveellisyyden näkökulmaa.

Joo koska se totta kai et jos niin ku, sulle annetaan ruokaympyrän kuva niin eihän siinä oo pizzaa tai purilaisia. Mikä mun mielestä on taas sit semmonen et ihmiselle pitää olla kuitenkin jotain paheita. Mut totta kai sitten, mitä niin ku miettii tämänhetkistä ruoka-valiota niin se on kuitenkin aika silleesti tasapainonen se, että totta kai hiilareita vois olla ehkä enemmän koska sitten on taas vähentänyt niitä sen hoidon takia. Mutta tota, kyl mun mielestä se on jotenkin niin vaan, en mä ois pystynyt niin ku vaihtamaan väli-palaa hedelmiin. Tai muuta että sitten siitä tuli jotenkin semmonen olo että, et ne ravin-toterapeutit on niin täydellisiä.

Ruokailuun liittyvä laskeminen ja ruuan arvioiminen oli iso muutos diabeteksen myötä, joka osalla haastateltavista aiheutti väsymistä niin verensokereiden seuraamiseen kuin myös insu-liinien annosteluun. Turhauttavaa omahoidon kannalta oli verensokereiden ennakoimattomuus, jolloin hiilihydraattien arvioimisesta ei tuntunut olevan hyötyä.

Joo se on yks osa sitä, kun ei vaan jaksa sit miettii joka ikistä suupalaansa. Ja sit kun sä et voi ennustaa sitä tulosta koskaan. Et vaik sä pistäisit saman määrän samaan kellon-aikaan samana päivänä, se tulos on ihan eri. Et välissä tuntuu et sil on väliä minkä väriset sukat sulla on jalassa.

Ruokailun osalta haastateltavat saattoivat asettaa itselleen tiukkojakin ruokavalioita. Heidän mukaansa diabeteshoitajat ovat puolestaan kannustaneet armollisuuteen ja tavalliseen lautas-mallin mukaiseen syömiseen. Kahden haastateltavan kertomuksien valossa erityisesti hiilihyd-raattien välttäminen tuntui olevan itselle asetettujen ruokavalioiden ydinpiirteitä, sillä insulii-niannokset arvioidaan hiilihydraattien mukaan. Yksi haastateltava kuvailee ruokavalionsa ole-van rutinoitunut, ja ruokavalion muutokset saattavat erityistilanteissa aiheuttaa ristiriitaisia tun-teita. Rutiinit näkyvät ruokailumieltymyksinä arjessa, joista ei mielellään poikettaisi. Arjesta poikkeavissa tilanteissa, kuten lomalla ja vierailuiden aikana, herkutteluun tai ruokavalion poikkeamiin liittyy huolta verensokereiden hallinnasta.

Joo. Et se on varmaan myös sitä koska, omassa arjessa ei just syö mitään, tyyliin mitään leivonnaisia tai muuta et se ois sit sen viikonlopun spesiaali mutta sitten nyt kun on ollu lomalla ja on useempana päivänä tarjottu jätskiä ja kakkua ja muuta, niin sit vähän tullu kans semmonen ruoskaolo et mitä sä teet, et sä tee noin arkenakaan et sen huomaa heti.

Et lähtee sokerit heittelemään jos syö niin paljon. Et se kyllä liittyy tosi paljon niihin rutiineihin muutenkin että sitten, joskus ärsyttänyt tosi paljon jos ei oo saanu sitä aa-mupalaa mitä yleensä syö jos menee vaikka kylään ja siellä ei ookaan banaaneja. Niin se on ollu jotenkin kauhee kriisi et on pitänyt juosta kauppaan heti aamusta.

Tarkaksi kuvaillulla ruokavaliolla haastateltavat viittasivat joko ruuan laadun tarkkailuun tai annoskokojen tarkkaan noudattamiseen. Ruokailun tarkkuuden kertomuksista heijastuivat si-säistetyt ruokailutottumukset, joissa haastateltavat painottivat vähähiilihydraattisuutta ja tiet-tyjen hiilihydraattilähteiden arvottamista terveellisyyden ja vältettävyyden kautta. Kaksi haas-tateltavista nostaa erityisesti pastan olevan vältettävien hiilihydraattilähteiden listalla. Ruokai-lussa tapahtuneita muutoksia kuvailtiin konkreettisten esimerkkien kautta. Toisin kuin aiem-massa luvussa, ruokailun muuttaminen tilanteeseen sopivaksi ei ollut yhtä joustavaa, vaan ruo-kaan oli sisällytetty uudenlaisia määritelmiä hyvistä ja huonoista valinnoista erityisesti hiili-hydraattien osalta. Pasta näyttäytyi huonona ratkaisuna sen hiilihydraattipitoisuuden takia, ja ruokavaliossa korostuivat kasviksien ja hiilihydraatittomien proteiinipitoisten ruokien suosi-minen.

Koska sit sitä välillä, totta kai mä aina luen niin ku kaikki etiketit ja kaikki että mitä tuote sisältää. Ja tälleesti mutta, sit mä oon huomannu sen että välillä, oikeesti niin ku on aika pakkomielteinenkin sen kanssa. Että sitten, niin kun, ei voi syödä mitään ton-nikalapastasalaattia ihan sen takia koska hyi, siinä on pastaa että siinähän on hirveesti hiilareita ja tälleesti että. Et kyl sitä niin ku huomaa. Että se on myös niin ku siihen menny välillä et se on jotenkin niin hirveen tarkkaa että. Et sit se on, semmosta pa-konomasta sitten välillä.

Siis ei ollu oikeestaan mitään semmost niin ku [numeerista] rajaa. Mutta, olin tosi tarkka siitä että yhellä aterialla ei saa olla liikaa et se on niin ku, pieni määrä. Et vähän niin ku alotti semmosen vähähiilihydraattisen. Ja just se että ei mitään perunaa eikä pastaa. Ei todellakaan. Et, se oli sit lähinnä niin ku just kasviksia ja proteiinia ja täm-möstä. Et, et sit just jotain hedelmii saatoin syyä niin ku omenan tai jotain tämmöstä mut et, hiilarien laatu piti olla hyvä. Se on kumminki raja, pieni rajattu määrä mikä aterialla on.

Hiilihydraattien karsiminen voitiin määritellä myös diabeteksen hoidon kannalta tärkeäksi, mikä loi rajoitteita joidenkin ruoka-aineiden suhteen. Yksi syy hiilihydraattien karsimiseen oli ruokailun helppous, kun ruokailu ei sisältänyt samanlaista valmistautumista ja diabeteksen hoi-don toimenpiteitä. Osa haastateltavista kertoi välttävänsä ruokailua esimerkiksi tilanteissa, joissa ruokailulle annettu aika tuntui diabeteksen hoidon näkökulmasta riittämättömältä. Täl-laisia tilanteita oli työelämässä ja opintojen parissa, kun ruokatauko tuntui haastavalta sovittaa omahoidon kanssa yhteen.

Mut sitten tota, ja totta kai et sä et pääse suoraan syömään kun sun pitää ensin pistää ja kaikkee niin sitten, se suhde on se että koen sen tosi työläänä… Mut sit se taas on sit helpotus jos syö vaan sen salaatin tai jotain semmosta, tonnikalaa tai ihan mitä tahansa proteiinia mitä ei tartte [laskea] niin se on aina semmonen ah ihanaa, et saa vaan syödä suoraan.

Ruokailun muutokset liittyivät hiilihydraattilähteiden arvioituun laatuun ja määrään ja hiili-hydraatteihin saatettiin suhtautua välttelevästi. Syitä tälle olivat diabeteksen hoidon helpotta-minen, ruoka-aineisiin liitetyt uudet arvolataumat ja ruokailun helppous vähäisen hiilihydraat-tipitoisuuden kautta. Ruokailun muutoksiin lukeutuivat myös erinäiset ruokarajoitteet ja ruo-kailun joustavuuden väheneminen arjessa ruokailuun käytössä olevan ajan tai vaihtoehtojen puntaroinnin kautta.