Tämä pro gradu keskittyy erityisesti kehonkuvaan ja ruokasuhteeseen, sillä näitä teemoja ei ole aiemmin otettu tutkimuksissa vahvasti esille. Kiinnostukseni aiheeseen lähti ensisijaisesti ter-veyden edistämisen eetoksesta, mutta tutkielman edetessä mielenkiintoni sai matkan varrella
uusia kiintopisteitä aineistoon syventymisen kautta. Omahoidon tukemisessa ja konsultaatiossa olisi tärkeä pitää mielessä, miten monet seikat vaikuttavat omahoidon toteuttamiseen. Omahoi-don esteinä voivat olla esimerkiksi motivoitumisen haasteet, terveyskäsitykset, sosiaalisen tuen puute sekä erilaiset coping -strategiat arjessa (ks. Ahola & Groop, 2012).
Diabeetikoiden syömishäiriöistä on ristiriitaisia tutkimustuloksia yleisyyden suhteen. Joiden-kin tutkimuksien mukaan diabetesta sairastavilla on prosentuaalisesti enemmän syömishäiri-öitä, kun osa tutkimuksista on päätynyt prosentuaalisesti samoihin lopputuloksiin muun väes-tön kanssa (ks. Racicka & Bryńska, 2015; Jones, Lawson, Daneman, Olmsted & Rodin, 2010).
Psykologien merkitys osana hoitotiimiä on nostettu viimeisten vuosien aikana keskustelun ai-heeksi. Psykologin kuuluminen osaksi hoitotiimiä ei ole vielä itsestäänselvyys, mutta psykolo-gien merkitys osana omahoidon tukea on tunnustettu. Esimerkillistä psykologin työtä diabe-teksen hoidon kentällä on tehnyt muun muassa vuoden psykologiksi 2018 valittu Kirsi Ikuli.
Tunnustuksella haluttiin nostaa esille psykologisen tiedon ja asiantuntijuuden arvoa diabetek-sen hoidossa. (Lyytinen, 2018.)
Psykologien tietous kehonkuvan ja ruokasuhteen haasteista osana diabeteksen hoitoa näyttäy-tyvät tämän tutkimuksen kautta tärkeinä. Näin ollen diabetesta sairastava pystyisi tarvittaessa keskustelemaan ja ratkomaan aiheita luotettavan ja ymmärtävän tahon kanssa. Haastateltavista kahdella on ollut terapiakontakti, ja he molemmat kertoivat, etteivät olleet saaneet tarvitse-maansa psykologista ja henkistä tukea terapiassa ilman terapeutin ymmärrystä diabeteksesta sairautena. Yksi haastateltavista nosti esille myös sen, että ruoan liiallinen miettiminen arjessa voisi olla hyvä nostaa keskustelunaiheeksi hoitajien kanssa, joskin hän epäröi, soveltuuko ruo-kakeskustelu osaksi kontrollikäyntiä. Psykologien ja ravitsemusterapeuttien työ osana diabe-teksen hoidon tukea näyttäytyy tämän tutkielman kannalta keskeisenä ja arvokkaana.
Kehonkuvan haasteet eivät ole kenties aiheita, joista on luonteva keskustella lyhyellä, rutiinin-omaisella kontrollikäynnillä. Olisikin hyvä tarjota diabetesta sairastaville tietoa erilaisista ti-lanteista ja tunteista, joihin on mahdollista saada luottamuksellista apua ja tukea. Diabeteshoi-tajille tarjottu tieto kehonkuvan vaikutuksista omahoitoon tekisi aiheesta kenties helpomman keskusteluaiheen. Tiedon lisääminen molemminpuolisesti madaltaisi kynnystä myös kehonku-vaa ja ruokasuhdetta koskevien pohdintojen ja haasteiden ratkomiseen.
Jotta ruokailuun liittyvää painetta ja ennakkoluulojen vaikutuksia arjen ruokailutilanteisiin voi-taisiin vähentää, olisi hyvä valistaa laajempaa yleisöä diabeteksesta sairautena. Haastateltavat toivat ilmi, että ystävien kanssa ruokailu on suhteellisen joustavaa ja rentoa, mutta erityisesti puolituttujen ja esimerkiksi sukulaisten kanssa ennakkoluulot ovat yleisiä. Diabetestietouden lisääminen yhteiskunnallisella tasolla voisi tehdä tulevaisuuden ruokailutilanteista helpompia, kun diabetesta sairastava ei joutuisi miettimään muiden reaktioita ennakoivasti. Vaikka tässä tutkielmassa keskityttiinkin vain tyypin 1 diabetekseen, olisi hyvä viestiä myös tyypin 2 dia-beteksesta aiempaa rakentavammalla tavalla, jotta ennakkoluulot sairautta kohtaan eivät syve-nisi.
Matalan kynnyksen mahdollisuudet psykologiseen tukeen ja ravitsemusterapiassa kehonkuvan ja ruokasuhteen moninaisuuden huomioon ottaminen olisivat mielestäni diabeteksen hoidossa nuorten aikuisten kohdalla keskeisiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaajia.
Lähteet
Ahola Aila & Per-Henrik Groop. 2012. ”Barriers to self-management of diabetes”. Diabetic medicine 30:4, 413–420.
Alasuutari, Pertti. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Archer, Alan. 2014. “Shame and diabetes self-management”. Practical Diabetes 31:3, 102–
106.
Aro Eliina, Liisa Heinonen & Eija Ruuskanen. 2011. Väriä ja voimaa. Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Duodecim.
Balfe Myles, Frank Doyle, Diarmuid Smith, Seamus Sreenan, Ruairi Brugha, David Hevey &
Ronan Conroy. 2013. “What’s distressing about having type 1 diabetes? A qualitative study of young adults’ perspectives”. BMC Endocrine Disorders 13:25, 1–14.
Buchmann Maike, Matthias Wermeling, Gabriele Lucius-Hoene & Wolfgang Himmel. 2016.
“Experiences of food abstinence in patients with type 2 diabetes: a qualitative study”. BMJ open, 6:1, 1–9.
Burke Natasha, Lauren Schaefer & Kevin Thompson. 2012. “Body Image”. Teoksessa Ency-clopedia of Human Behavior (Second Edition), toim. Ramachandran Vilayanur. Elsevier/Ac-ademic Press, 365-371
Cash, Thomas F. 2004. “Body image: past, present, and future”. Body Image 1:1, 1–5.
Colton Patricia, Gary Rodin, Richard Bergenstal & Christopher Parkin. 2009. “Eating Disor-ders and Diabetes: Introduction and Overview”. Diabetes Spectrum, 22:3, 138–142.
Davison, Tanya Ellen. 2012. “Body Image in Social Contexts”. Teoksessa Encyclopedia of body image and human appearance. Volume 1, toim. Cash Thomas. Amsterdam: Elsevier,Ac-ademic Press, 243–249.
Diabetesliitto. 2014. Asiantuntijaryhmän raportti. ”Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen”. Verkkojulkaisu: https://www.diabetes.fi/files/3903/Tyypin_1_diabetek-sen_hoidon_kehittaminen_-raportti.pdf
(Viitattu 6/2019)
Diabetesliitto.fi. Apua hiilihydraattien määrän arviointiin. Verkkojulkaisu: https://www.dia-betes.fi/terveydeksi/syominen/hiilihydraattitaulukko#Tulostettavataulukko
(Viitattu 9/2020)
Dovey, Terence. 2010. Eating behaviour. McGraw-Hill: Open University Press.
Eskola Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vasta-paino.
Gellar Lauren A., Kelly Schrader, Tonja N. Nansel. 2007. “Healthy eating practices: percep-tions, facilitators, and barriers among youth with diabetes”. Diabetes Education, 33:4, 671–
679.
Goffman, Erving. 1984. Stigma: notes on the management of spoiled identity . Uusittu painos.
Harmondsworth: Penguin Books.
Goffman, Erving. 1971. Arkielämän roolit. Suomentanut Erkki Puranen. Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö.
Goffman, Erving. 1990. The presentation of self in everyday life. Lontoo: Penguin Books.
Hanlan Margo, Griffith Julie, Patel Niral & Jaser Sarah. 2013. “Eating disorders and disordered eating in Type 1 Diabetes: Prevalence, Screening, and Treatment Options. Current Diabetes Reports 2013:13, 909–916.
Harjunen, Hannele. 2004. “Lihavuus ja moraalinen paniikki”. Yhteiskuntapolitiikka 69:4, 412–
418.
Healey, Justin. 2014. Positive body image. Thirroul: Spinney Press.
Helkama Klaus, Rauni Myllyniemi & Karmela Liebkind. 1998. ”Ihmisen minuus”. Teoksessa Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.
Hill Kathleen, Paul Ward & Jonathan Gleadle. 2018. “I kind of gave up on it after a while, became too hard, closed my eyes, didn’t want to know about it”—adults with type 1 diabetes mellitus describe defeat in the context of low social support. Health Expectations. 2019:22, 254–261.
Hirsjärvi Sirkka & Helena Hurme. 1982. Teemahaastattelu. Toinen, korjattu painos. Helsinki:
Gaudeamus.
Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2001. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hänninen, Vilma. 2002. ”Tarinallisuus ja terveystutkimus”. Teoksessa Sisäinen tarina, elämä ja muutos. 5. painos. Acta Universitatis Tamperensis 696, 125–140.
Hänninen Vilma & Jukka Valkonen. 2002. ”Tarinat, sairaudet ja kuntoutuminen”. Teoksessa Sisäinen tarina, elämä ja muutos. 5. painos. Acta Universitatis Tamperensis 696.,141–156.
Hänninen, Vilma. 2019. ”Terveyspsykologia ja terveyden edistäminen”. Teoksessa Näkökul-mia terveyteen ja sen edistämiseen, toim. Pietilä, Anna-Maija & Terkamo-Moisio, Anja. Pub-lications of the university of Eastern Finland. General series no. 26. University of Eastern Fin-land Kuopio, 44–58.
Ilanne-Parikka, Pirjo. 2019a. ”Diabeteksen hoitosuositukset”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 29–30.
Ilanne-Parikka, Pirjo. 2019b. ”Tyypin 1 diabeteksen tai muun insuliinipuutoksen hoidon läh-tökohdat”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa
& Marja-Terttu Saha. Duodecim, 251–253.
Ilanne-Parikka, Pirjo. 2019c. ”Tyypin 1 diabetesta sairastavan hoidonohjaus” Teoksessa Dia-betes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duo-decim, 253–256.
Ilanne-Parikka, Pirjo. 2019d. ”Monipistoshoidon aloittaminen”. Teoksessa Diabetes, toim.
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 256–
258.
Ilanne-Parikka, Pirjo. 2019e. ”Pikavaikutteisen ateriainsuliinin käyttö”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 264–266.
Parikka, Pirjo. 2019f. ”Hypoglykemian oireet”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 380–382.
Ilta-Sanomat. 2020. ”Tee nämä muutokset ruokavaliossasi, pienennät diabetesriskiä – erityi-sesti yksi asia suurentaa sairastumisen vaaraa”. Verkkojulkaisu 11.11.2020:
https://www.is.fi/terveys/art-2000007611726.html (Viitattu 11/2020)
Jallinoja Piia & Johanna Mäkelä. 2017. “Ruoka ja syöminen terveyden ja nautinnon ristiaal-lokossa”. Teoksessa Terveyssosiologian linjoja, toim. Sakari Karvonen, Laura Kestilä &
Tomi Mäki-Opas. Helsinki: Gaudeamus.
Jallinoja Piia, Mikko Jauho & Johanna Mäkelä. 2016. Newspaper debates on milk fats and vegetable oils in Finland, 1978–2013: An analysis of conflicts over risks, expertise, evidence and pleasure. Appetite 105, 274–282.
Jones Jennifer M., Lawson Margaret L, Daneman Denis, Olmsted Marion P. & Rodin Gary.
2000. “Eating disorders in adolescent females with and without type 1 diabetes: cross sec-tional study”. BMJ 2000:320, 1563–1566.
Järvikoski Aila & Kristiina Härkäpää. 2014. Teoreettisia näkökulmia psykososiaaliseen so-peutumiseen ja sopeutumisvalmennukseen. Teoksessa Sopeutumisvalmennus. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus, toim. Hely Streng. Espoo: Raha-automaattiyhdistys, 101–148.
Kakleas Konstantinos, B. Kandyla, Christina Karayianni & Kyriaki A. Karavanak. 2009.” Psy-chosocial problems in adolescents with type 1 diabetes mellitus”. Diabetes & Metabolism 35:5, 339 –350.
Kangas Ilka & Sakari Karvonen. 2000. ”Terveyssosiologia ja postmoderni”. Teoksessa Ter-veyssosiologian suuntauksia, toim. Ilka Kangas, Sakari Karvonen & Annika Lillrank. Helsinki:
Gaudeamus, 176–188.
Katainen Anu & Antti Maunu. 2017. “Muutakin kuin tietoa. Terveyskäyttäytymisen sosiaali-set ja kulttuurisosiaali-set ulottuvuudet”. Teoksessa Terveyssosiologian linjoja, toim. Sakari Karvo-nen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 143–157.
Kaukinen Emilia & Leppänen Riina. 2017. Tyypin 1 diabetes ja insuliinihoidon laiminlyönti laihdutus tarkoituksella. Kvalitatiivinen tutkimus diabeteshoitajille. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma.
Keski-Luopa Leila. 2014. “Sopeutumisvalmennus postmodernissa yhteiskunnassa”. Teok-sessa Sopeutumisvalmennus. Suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Toim. Hely Streng. Espoo:
Raha-automaattiyhdistys, 171–202.
Koski, Pasi. 2015. Merkitysten ristiaallokossa – Suhde terveyteen, alkoholiin ja liikuntaan ra-kentuu sosiaalisissa maailmoissa. Teoksessa ”Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö.”
Nuorisotutkimusverkosto, toim. Anne Puuronen. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 91, 23–32.
Kuusela, Pekka. 2001. “George Herbert Mead. Pragmatismi ja sosiaalipsykologia”. Teoksessa Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, toim. Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki. Tampere: Vastapaino, 61–78.
Kylmä Jari, Katri Vehviläinen-Julkunen & Juhani Lähdevirta. 2003. ”Laadullinen terveystut-kimus – mitä, miten ja miksi?”. Duodecim; lääketieteellinen aikakauskirja, 119:7, 609-615.
Kylmä Jari & Taru Juvakka. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Liu Nancy, Adam Brown, Alexandra Folias, Michael Younge, Susan Guzman, Kelly Close &
Richard Wood. 2017. “Stigma in People With Type 1 or Type 2 Diabetes”. Clinical Diabe-tes, 35:1, 27–34.
Lupton, Deborah. 1996. Food, the body, and the self. Sage Publications.
Luyckx Koen, Jessica Rassart, Isabelle Aujoulat, Liesbet Goubert & Ilse Weets. 2016. “Self-esteem and illness self-concept in emerging adults with Type 1 diabetes: Long-term associa-tions with problem areas in diabetes”. Journal of Health Psychology 21:4, 540–549.
Lyytinen, Mervi. 2018. ”Hyvän hoitokontaktin salaisuus piilee kuulluksi tulemisessa”. Diabe-tes ja lääkäri 47:4, 20–24.
Niskanen, Leo. 2019a. “Diabeteksen oireet”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim. 13–14.
Niskanen, Leo. 2019b. “Tyypin 1 diabetes”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim. 18–20.
Niskanen Leo & Pirjo Ilanne-Parikka. 2019. ”Yleisyys, oireet ja diagnostiikka”. Teoksessa Diabetes toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha.
Duodecim. 10–12.
Niskanen Leo & Markku Saraheimo. 2019. ”Historia”. Teoksessa Diabetes toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim. 35–37.
Nuutinen Helena. 2015. ” Mihin psykologia tarvitaan diabeetikon hoitotiimissä?” Diabetes ja lääkäri 1/2015, 16–20.
Mafi Reza, Assif Naqvi, Julia Jeschke & Katarzyna Kucharska. 2016. “Therapeutic traps in management of diabulimia inacute setting: A case report”. Postępy Psychiatrii i Neurologii 25:2, 124–128.
Markowitz Jessica T., Butler Deborah A., Volkening Lisa K., Antisdel Jeanne E., Anderson Barbara J. & Laffel Lori M.B. 2010. ”Brief Screening Tool for Disordered Eating in Diabe-tes”. Diabetes Care 2010, 33:3, 495–500.
Matarazzo, Joseph D. 1982. “Behavioral health’s challenge to academic, scientific, and pro-fessional psychology”. American Psychologist, 37:1, 1-14.
Mead, George Herbert & Filipe Carreira da Silva. 2011. G.H. Mead a reader. Editoinut Filipe Carreira da Silva. Routledge.
Mehta Sanjeev N., Denise L. Haynie, Laurie A. Higgins, Natalie N. Bucey, Alisha J. Rovner, Lisa K. Volkening, Tonja R. Nansel & Lori M. B. Laffel. 2009. “Emphasis on carbohydrates may negatively influence dietary patterns in youth with type 1 diabetes.” Diabetes Care 32:12, 2174–2176.
Morea Jessica, Ronald Friend & Robert M. Bennett. 2008. “Conceptualizing and Measuring Illness Self-Concept:A Comparison With Self-Esteem and Optimism in Predicting Fibromyal-gia Adjustment”. Research in Nursing & Health 31:6, 563–575.
Merwin Rhonda M., Ashley A. Moskovich., Natalia O. Dmitrieva, Carl F. Pieper, Lisa K.
Honeycutt, Nancy L. Zucker, Richard S. Surwit & Lori Buhi. 2014. ”Disinhibited eating and weight-related insulin mismanagement among individuals with type 1 diabetes”. Appetite, 81, 123–130.
O´dea, Jennifer A. 2012. ”Body Image and Self-esteem”. Teoksessa Encyclopedia of Body Image and Human Appearance, Volume 1, toim. Thomas Cash. Elsevier, Academic Press, 1:
141–147.
Odgen, Jane. 2008. The many Meanings of Food and their Impact on Eating Behaviour. Teo-ksessa “Psychological Responses to Eating Disorders and Obesity: Recent and Innovative Work”, toim. Julia Buckroyd & Sharon Rother. John Wiley & Sons, 17–36.
Odgen, Jane. 2012. Health psychology. Viides painos. Lontoo: McGraw-Hill
Pajari Pia M., Piia Jallinoja & Pilvikki Absetz. 2006. “Negotiation over self-control and ac-tivity: An analysis of balancing in the repertoires of Finnish healthy lifestyles”. Social Sci-ence & Medicine, 62:10, 2601-2611.
Perey Iris & Joer Koenigstorfer. 2020. “Appearance Comparisons and Eating Pathology: A Moderated Serial Mediation Analysis Exploring Body Image Flexibility and Body Apprecia-tion as Mediators and Self-Compassion as Moderator”. Body Image 35, 255–264.
Powers Margaret A., Sara Richter, Diann Ackard, Stephanie Critchley, Marcia Meier & Amy Criego, 2013. “Determining the influence of type 1 diabetes on two common eating disorder questionnaires.” Diabetes Education 39:3, 387–396.
Puhl Rebecca M. & Chelsea A. Heuer. 2010. “Obesity stigma: important considerations for public health”. American Journal of Public Health. 100:6, 1019-1028.
Putkonen, Leena. 2019. Superhyvää keholle. Tee rauha ruoan kanssa. Helsinki: Otava.
Puuronen, Anne. 2015. ” Mitä on terveys – tietoa, taitoa vai tajua?” Teoksessa Terveystaju.
Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto, toim. Anne Puuronen. Nuorisotutki-musseura, Verkkojulkaisuja 91, 5–20.
Racicka Ewa & Anita Bryńska. 2015. “Eating Disorders in children and adolescents with type 1 and type 2 diabetes – prevalence, risk factors, warning signs”. Psychiatria Polska 49:5, 1017–
1024.
Rauhala, Lauri. 2015. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus.
Ruuskanen, Eija. 2019. ”Ruuan ja insuliinin yhteensovittaminen”. Teoksessa Diabetes, toim.
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 269–
273.
Sandini, Lorenzo. 2019. ”Keinohaima”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 230–232.
Schabert Jasmin, Jessica L. Browne, Kylie Mosely & Jane Speight. 2013. ”Social Stigma in Diabetes A Framework to Understand a Growing Problem for an Increasing Epidemic”. Patient 6, 1–10.
Selby, Christine. 2019. The psychology of eating disorders. New York: Springer Publishing Company.
Sinikallio, Sanna. 2019. “Johdanto”. Teoksessa Terveyspsykologia. Toimittanut Sanna Sini-kallio. Jyväskylä: PS-kustannus. 9–19.
Takii Masato, Uchigata Yasuko, Tokunaga Shoji, Amemiya, Naoko, Kinukawa, Naoko, No-zaki, Takehiro, Iwamoto Yasuhiko & Kubo, Chiharu. 2008. “The duration of severe insulin omission is the factor most closely associated with the microvascular complications of Type 1 diabetic females with clinical eating disorders”. International Journal of Eating Disorders, 41:3, 259–264.
Talvia Sanna & Susanna Anglé. 2018. ”Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viite-kehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana”. Sosiaalilääketieteellinen Aikakaus-lehti, 55:3, 260–265.
Tareen Ruqiya Shama & Kinza Tareen. 2017. ”Psychological aspects of diabetes manage-ment: dilemma of diabetes distress. Translational Pediatrics, 6:4, 383–396.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019. ”Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaat-teet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa”. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019.
Valkendorff, Tiina. 2011. “Internetin ortoreksiakeskustelu terveyskulttuurin ilmentymänä”.
Yhteiskuntapolitiikka 76:4, 413 – 424.
Vehkavaara Satu & Arja Ojalammi. 2019. ”Insuliinipumppuhoidon periaatteet”. Teoksessa Diabetes, toim. Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha.
Duodecim, 212.
Vehkavaara, Satu. 2019. “Kuka hyötyy insuliinipumppuhoidosta?”. Teoksessa Diabetes, toim.
Pirjo Ilanne-Parikka, Leo Niskanen, Tapani Rönnemaa & Marja-Terttu Saha. Duodecim, 212–
215.
Vepsäläinen, Henna. 2018. ”Epäterveellisten ruokailutottumusten syytä ei kannata etsiä tyh-myydestä”. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 55:3, 274–277.
Walker Catherine & Andrea Murray. 2012. “Body Image Behaviors: Checking, Fixing, and Avoiding”. Teoksessa Encyclopedia of Body Image and Human Appearance, Volume 1, toim.
Thomas Cash. Elsevier, Academic Press, 1: 166–172.
Waring Sydney & Kelly Allison. 2020. “Relational body image: Preliminary evidence that body image varies within a person from one specific relationship to another”. Body Image 34, 221–232.
Liitteet
Liite 1: Haastattelupyyntö
Haastattelupyyntö pro gradu -tutkimukseen
TYYPIN 1 DIABEETIKOIDEN MOTIVAATIO OMAHOITOON JA TERVEYDEN KOKEMUS SUHTEESSA KEHONKUVAAN JA RUOKASUHTEESEEN
Hyvä diabetesta sairastava nuori/nuori aikuinen,
Olen sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Teen tutkimusta tyypin 1 diabeetikoiden kehonkuvan, ruokasuhteen ja identiteetin teemoista osana omahoitoa, ja etsin tutkimukseen haastateltavia. Tutkimustehtävänä on tuoda esille diabeetikoiden koke-muksia kehollisuudesta ja identiteetistä osana omahoitoa. Pyydän sinua harkitsemaan, voisitko osallistua haastatteluun tutkielmaani varten.
Aineistonkeruu tapahtuu laadullisen teemahaastattelun avulla eli melko vapaamuotoisesti kes-kustellen. Haastatteluun voivat osallistua yli 15-vuotiaat tyypin 1 diabeetikot, joilla on koke-musta kehonkuvan ja omahoidon haasteista tai stressistä liittyen ruokaan ja diabeteshoidon yh-teensovittamiseen. Haastattelu toteutetaan kahdenkeskisenä keskusteluna, ja haastattelut talti-oidaan äänitallentimelle. Haastattelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen, eikä henkilökoh-taisia tietoja kerätä osana tutkimusta. Kerättyä aineistoa säilytetään salasanalla varustetulla tie-tokoneella analysointivaiheen ajan, minkä jälkeen aineisto hävitetään asianmukaisesti tutki-muksen valmistuttua. Kerättyä aineistoa käytetään vain tutkimustarkoitukseen, eivätkä sitä saa nähdä muut kuin minä sekä mahdollisesti ohjaajat ja tarkastajat. Vastaaminen tapahtuu nimet-tömänä eikä haastateltavan tai haastattelussa mahdollisesti esiin nousevia läheisten tietoja tuoda ilmi tutkimusraportissa siten, että hänet voisi tunnistaa.
Haastattelut toteutetaan syksyn 2019 aikana. Haastatteluun on varattu aikaa noin 1–2 tuntia.
Haastatteluajankohta sekä -paikka ovat neuvoteltavissa haastateltavan toiveiden mukaisesti esimerkiksi Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella. Aikataulujen ja paikkakunnan suhteen on paljon joustoa, joten haastateltava voi esittää omia toivomuksiaan haastattelun ajankohdasta tai paikkakunnasta tutkimusajankohdan puitteissa (1.9.–1.11.2019).
Kuten yllä kerrotaan, haastatteluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Siitä ei valitetta-vasti voi maksaa palkkiota, mutta usein haastateltavat kokevat hyödylliseksi keskustella elä-mästään toisen kanssa.
Mikäli ajattelet voivasi osallistua, oletko hyvä ja otat yhteyttä minuun sähköpostitse 30.09.2019 mennessä. Voit myös kysellä minulta tutkimuksesta ennen osallistumispäätöksen tekoa.
Ystävällisin terveisin Ira Timonen
YTK, Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos
Sähköposti: iratim@student.uef.fi
Liite 2: Haastattelukysymykset
DIABETES JA HOIDOSTA YLEISESTI
1. Milloin sait diabetesdiagnoosin? Muistatko miltä se tuntui?
2. Mikä hoitomuoto sinulla on tällä hetkellä käytössä? Onko sinulla ollut muitakin vaih-toehtoja?
3. Miten kuvailisit motivaatiotasi omahoitoon?
4. Mitkä asiat motivoivat sinua hoitamaan itseäsi? Onko asioita tai tilanteita, jotka vä-hentävät motivaatiotasi tai saavat sinut välttelemään seurantaa?
5. Oletko kokenut omahoidosta paineita?
6. Miten hoidat itseäsi?
IDENTITEETTI
1. Miten suhtaudut diabetekseen osana elämääsi?
2. Millainen rooli diabeteksella on elämässäsi?
3. Onko diabetes vaikuttanut kehonkuvaasi?
4. Oletko kokenut hoitoväsymystä? Millainen tämä kokemus oli?
5. Onko hoitoväsymys vaikuttanut jotenkin syömiseesi ja diabeteksen hoitoon (ve-rensokerien säännöllinen mittaus, insuliinin ottaminen)?
6. Oletko kertonut jollekin hoitoväsymyksestä?
LÄHEISET
1. Miten diabetekseesi suhtaudutaan lähipiirissäsi?
2. Oletko saanut kommentointia tai palautetta elintavoistasi?
➔ Millaisia tunteita se herättää?
➔ Miten se on vaikuttanut toimintaasi?
SYÖMINEN: Koska ruoka ja syöminen ovat tärkeä osa diabeteksen hoitoa, siirrytään keskus-telemaan vähän syömisestä.
7. Miten kuvailisit suhdettasi ruokaan ja syömiseen? Onko diabetes vaikuttanut sii-hen?
8. Millaisia ohjeita olet saanut ruokavalion suhteen (hoitajilta, tutuilta, mediasta)? Miten olet kokenut saamasi ruokavalioon ja diabeteksen hoitoon liittyvät ohjeistukset?
9. Diabeetikolta yleisesti odotetaan terveitä elämäntapoja liittyen syömiseen, liikuntaan ja itsestä huolehtimiseen. Miten sinä koet nämä odotukset ja vaatimukset? (Onko jo-tain esimerkkitilanteita, joissa odotukset painavat mieltä tai kannustavat sinua)
Liite 3: Ruokarauhan julistus. Syömishäiriöliitto SYLI. Esitteet ja oppaat, verkkojulkaisu:
https://syomishairioliitto.fi/tietoa-syomishairioista/esitteet-ja-oppaat (11/2020)