7.1 Ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevien juttujen määrä lehdittäin
Kokonaisuudessaan viidestä eri aineistoon kuuluvasta aikakauslehdestä sisältyi vähintään yksi ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevä juttu. Ainoastaan Veronmaksajan Taloustaito -lehden nu-meroista ei löytynyt tällaisia juttuja. Ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevät jutut sisältävät kaikki sellaiset tekstit, joissa käsitellään ruoan kytköksiä ympäristöön esimerkiksi ruoantuotannon ja syömisen ilmastovaikutusten kautta.
Kaavio 2. Ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevien juttujen määrä lehdittäin. Yhteensä 65 kpl.
Aineistoon kuului kokonaisuudessaan 94 eri lehtinumeroa, joista löytyi yhteensä 65 ruoan ympä-ristömerkityksiä käsittelevää juttua. Määrällisesti eniten ruoan ympäympä-ristömerkityksiä käsitteleviä lehtijuttuja oli Yhteishyvässä (22 kpl), Pirkassa (22 kpl) ja Tiede-lehdessä (14 kpl). Sen sijaan yhteensä 29 eri Kotilieden numerosta vain yhdestä löytyi yksi ruokaan liitettäviä ympäristömerki-tyksiä käsittelevä juttu. 16 Hyvä Terveys -lehden numerosta puolestaan löytyi puolestaan kuusi vastaavaa juttua. Eri lehtien välisiä eroja voivat selittää niiden erilaisen temaattisen sisällön ohella esimerkiksi kaupallisuus: esimerkiksi Pirkka ja Yhteishyvä kategorisoituvat selkeästi muita lehtiä enemmän ohjaamaan kuluttajien ostokäyttäytymistä, mistä myös kertovat niiden muita aikakaus-lehtiä laajempi (ruoka)mainossisältö (ks. esim. Mediakortit – Yhteishyvä 2021; Mediakortit – Pirkka 2021). Sen sijaan ehkä jopa hieman yllättävästi Tiede-lehdessä oli runsaasti enemmän ruoan
14
22 22
0 1
6
0 5 10 15 20 25
Tiede Yhteishyvä Pirkka Taloustaito Kotiliesi Hyvä Terveys
Ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevät
jutut lehdittäin
ympäristömerkityksiä käsitteleviä artikkeleita ja muita tekstejä verrattuna Kotilieteen, Hyvään Terveyteen sekä Veronmaksajan Taloistaitoon.
Lehtikategorioittain tarkasteltuna nämä neljä lehteä eroavat keskenään. Tiede lukeutuu KMT:n perusteella harrastelehdet-kategoriaan, Taloustaito talouselämän ja yritystoiminnan kategoriaan, Kotiliesi naistenlehtiin ja Hyvä Terveys puolestaan terveys ja hyvinvointilehtien luokkaan. Kate-gorioiden puolesta ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevien juttujen määrän ei olisi odottanut eroavan merkittävästi harrastelehtien, naistenlehtien tai terveys- ja hyvinvointilehtien välillä, sillä ne mahdollistavat kategorioidensa puolesta laajan, myös ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevän sisällön. Vaikka Taloustaito osana talouselämän ja yritystoiminnan kategoriaa eroaa näistä kol-mesta edellä mainitusta lehtikategoriasta otsikon perusteella, näin kuitenkin mahdollisena aineis-ton lehtiä valikoidessani, että Taloustaito voisi myös sisältää ruoan ympäristömerkityksiä käsitte-leviä juttuja, vaikkakin todennäköisesti taloudelliseen näkökulmaan liitettynä. Toisaalta ruoan ym-päristömerkityksiä käsittelevien juttujen määrää pohdittaessa tulee suhtautua kriittisesti aineistoon kokoon. Vaikka tutkituista lehtinumeroista ei esimerkiksi Taloustaito-lehden kohdalla löytynyt ruoan ympäristömerkityksiä käsitteleviä tekstejä, on mahdollista, että tällaisia tekstejä löytyisi leh-destä, mikäli tutkittavien lehtien aikajänne ja lehtien määrä olisi laajempi.
7.2 Ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevät jutut juttutyypeittäin
Lajittelin ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevät jutut lisäksi juttutyypeittäin (ks. Juttutyypit 2021). Lajittelu juttutyypeittäin tarjoaa osaltaan perspektiiviä siihen, mistä kehyksistä ruoan ym-päristömerkityksiä lähestytään eri lehdissä ja yksittäisissä jutuissa. Esimerkiksi yksilökeskeisempi, usein yksittäisten kuluttajien valintoja korostava, näkökulma tulee ilmi erityisesti henkilöjutuissa ja asiahaastatteluissa, joissa keskiössä on yhden ihmisen näkemykset ja kokemukset. Lisäksi esi-merkiksi hyötyjutuissa lukijalle tarjotaan käytännön ohjeita tai vinkkejä esiesi-merkiksi ympäristöys-tävällisempiin ruokavalintoihin, kun taas esimerkiksi analyysit kartoittavat käsiteltävää aihetta tai ilmiötä laajasti muun muassa sen syihin ja seurauksiin paneutuen. Toisaalta juttutyyppien tarkas-telussa on hyvä muistaa, että joidenkin juttutyyppien erottaminen toisistaan on hankalaa, sillä osa jutuista voitaisiin luokitella useampaan juttutyyppiin. Esimerkiksi artikkeli juttutyyppinä on laaja ja monipuolinen, ja usein artikkeleissa on piirteitä muista juttutyypeistä, kuten analyysista tai re-portaasista (Juttutyypit – artikkeli 2022).
Kaavio 3. Juttutyyppien määrä lehdittäin.
Kuten kaaviosta 3 voi havaita, eri julkaisuissa korostuvat eri juttutyypit ja juttutyyppien monipuo-lisuus. Eri juttutyyppien moninaisuus tietyssä aikakauslehdessä selittynee osin tutkimuksen aineis-ton kuuluvien numeroiden laajuudella. Esimerkiksi Tiede-lehdessä, Yhteishyvässä ja Pirkassa on kaikissa kuudesta yhdeksään eri juttutyyppiä, kun taas esimerkiksi Hyvä terveys -lehdessä esiintyy vain kolmea eri juttutyyppiä. Ruoan ympäristömerkityksiä käsitteleviä juttuja on kolmessa ensin mainitussa lehdessä 14–22 kappaletta, kun taas Hyvä terveys -lehdessä näitä juttuja on kuusi kap-paletta. Kun tarkastellaan juttutyyppien laatua eri lehdissä, erot korostuvat. Yhteishyvässä on lu-kumäärällisesti eniten (6 kpl) henkilöjuttuja, kun taas esimerkiksi Tiede-lehdestä henkilöjuttuja ei löydy lainkaan. Pirkassa korostuvat hyötyjutut (8 kpl), mutta Pirkassa on julkaistu myös useita henkilöjuttuja (5 kpl).
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Tiede Yhteishyvä Pirkka Taloustaito Kotiliesi Hyvä Terveys
Juttutyypin määrä, kpl
Lehdet
Juttutyyppien määrä lehdittäin
Uutinen Henkilöjuttu Artikkeli Kirja-arvostelu
Asiahaastattelu Analyysi Pääkirjoitus Hyötyjuttu
Reportaasi Lukijakysely Datajournalistinen juttu Faktan tarkistus
Kaavio 4. Kaikki ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevät jutut juttutyypeittäin. Yhteensä 65 kpl.
Kun tarkastellaan kaikkia ruoan ympäristömerkityksiä käsitteleviä juttuja juttutyypeittäin kaikissa lehdissä, eniten niistä löytyy henkilöjuttuja (15 kpl) sekä hyötyjuttuja (14 kpl). Seuraavaksi sijoit-tuvat artikkelit (11 kpl), uutiset (9 kpl) sekä pääkirjoitukset (5 kpl). Vähemmän käytettyihin juttu-tyyppeihin kuuluvat puolestaan faktan tarkistus -jutut, datajournalistiset jutut, lukijakyselyt, repor-taasit ja kirja-arvostelut, joita kutakin löytyy aineistosta ainoastaan yksi kappale. Asiahaastatteluja ja analyyseja sen sijaan on yhteensä kolme molempia. Kuten edellä totesin, henkilö- ja hyötyjut-tujen suuri määrä voi mahdollisesti näkyä myös kehysten ilmenemisessä, sillä näissä juttutyypeissä yksittäiset ihmiset toimintoineen ovat eniten näkyvissä. Artikkelit ja uutiset puolestaan ovat usein pitkähköjä juttuja, joissa artikkeleissa toimittajan oma ääni ja pohdinta kuuluvat selkeästi verrat-tuna uutisiin (Juttutyypit – artikkelit 2022). Pääkirjoitukset nähdään perinteisesti lehtien virallisina kannanottoina johonkin ajankohtaiseen aiheeseen, mutta toisaalta nykyään pääkirjoitukset eivät välttämättä edusta yksiselitteisesti lehden linjaa tiettyyn asiaan, vaan samaa asiaa voidaan käsitellä lehdessä myös eri perspektiivistä (Juttutyypit – pääkirjoitus 2022).
Kun tarkastellaan olemassa olevaa juttutyyppien luokittelua (Juttutyypit 2021), luokitteluun kuu-luvista 28 eri juttutyypistä tämän tutkimuksen aineistoon kuuluu vain 12 eri juttutyyppiä. Tämä selittyy osin sillä, että juttutyyppiluokittelu on tehty etenkin sanomalehdille, joiden juttutyypit
9
poikkeavat jonkin verran aikakauslehtien vastaavista sekä sillä, että aineistoon kuuluu vain print-tiversiossa olevia lehtiä. Näin ollen esimerkiksi videot, podcastit sekä verkkokeskustelut rajautuvat luonnollisesti pois. Tämä tuo esiin tutkimuksen rajallisuuden, sillä ottamalla mukaan myös esi-merkiksi aikakauslehtien verkkosivustot olisi aineistoon todennäköisesti myös tullut monipuoli-semmin erilaisia juttutyyppejä. Toisaalta aineiston laajentaminen vastaavasti olisi lisännyt työn määrää huomattavasti tutkielman laajuus huomioiden.