Ruoan ympäristömerkitykset aikakauslehdissä

Aineiston ja kehysanalyysin pohjalta muotoilin lehdistä seitsemän eri kehystä, jotka kukin erilaisia median välittämiä ruoan ympäristömerkityksiä. Nämä ovat: 1) Kasvispainotteinen ruoka ilmaston-muutoksen hidastajana ja ympäristön pelastajana, 2) ruoantuotanto ja -kulutus luonnon monimuo-toisuuden tuhoajana tai tukijana, 3) tekniset ratkaisut ympäristön pelastuksena, 4) hävikin torjunta osana ruoan haitallisten ympäristövaikutusten hillintää, 5) sertifikaatit ympäristöystävällisen ruoan kulutuksen ohjaajina, 6) kotimaisen ruoan ympäristömyönteisyys ja 7) omavaraisuus luonnon ja rahan säästäjänä. Kehysten muotoilussa hyödynsin lehtijutuista löytyviä avainsanoja, metaforia, ongelman kuvausta ja syy-seuraussuhdetta sekä ratkaisuehdotuksia, tekstissä esiin tulleita käsit-teitä ja esimerkkejä, esitettyjä moraalisia väittämiä, iskulauseita tai fraaseja sekä metaforia.

Kaavio 8. Ruoan ympäristömerkityksiin liittyvien kehysten määrä aineiston lehdissä. Yhteensä 79 kpl. Yhteen lehti-juttuun voi sisältyä useampia eri kehyksiä.

Määrällisesti eniten lehdissä näkyvä kehys liittyy kasvispainotteiseen ruokavalioon ja sen merki-tyksiin ympäristön pelastajana ja ilmastonmuutoksen torjujana tai hidastajana. Ongelmaksi näh-dään nykyisen maidon ja lihantuotannon ja -kulutuksen malli ja tästä aiheutuvat ekologiset ja eet-tiset ongelmat, kuten kasvihuonekaasupäästöt ja eläinten hyvinvointia koskevat kysymykset. Rat-kaisuna nähdään siirtyminen kohti kasvisvaltaisempaa ruokavaliota tai kokonaan kohti kasvisruo-kavaliota. Vastuu tästä siirtymästä kohdistuu etenkin kuluttajiin ja heidän tekemiin valintoihin.

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28

1) Kasvispainotteinen ruokavalio 2) Luonnon monimuotoisuus 3) Tekniset ratkaisut 4) Hävikin torjunta 5) Sertifikaatit 6) Kotimaisuus 7) Omavaraisuus

Kehysten määrä eri lehdissä

Tiede Yhteishyvä Pirkka Taloustaito Kotiliesi Hyvä Terveys

Kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen nähdään myös laajempana myönteisenä kehänä, jonka myönteiset vaikutukset ulottuvat ympäristön lisäksi esimerkiksi ihmisten terveyteen.

Toiseksi eniten jutuissa ilmenevä kehys koskee kotimaisen ruoan vaikutusta ympäristöön. Suoma-lainen ruoka nähdään muualla tuotettua ruokaa ympäristöystävällisempänä, sillä Suomessa lan-noitteita ja torjunta-aineita käytetään säännellysti ja kohtuudella, tuotantoeläimille ei anneta turhia lääkkeitä tai antibioottikuureja ja lähellä tuotettu ruokaa säästää ympäristöä pienempien kuljetus-matkojen takia. Tähän kehykseen liitetään keskeisesti myös talouteen ja turvallisuuteen liittyvät merkitykset, sillä kotimaisen ruoantuotannon nähdään tukevan keskeisesti kotimaista työtä ja ruo-kaomavaraisuutta.

Kolmanneksi useimmin jutuissa esiin tuleva kehys koskee ruokahävikkiä. Ruokahävikin torjunta nähdään olevan keskiössä ruoan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Ruokahävikki nähdään niin taloudellisena kuin ekologisena haaskauksena, moraalisesti kyseenalaisena ilmiönä.

Hävikin torjunta nähdään etenkin kotitalouksien vastuuna, sillä niissä aiheutuu Suomessa suurin osa ruokahävikistä, mutta myös esimerkiksi kauppojen vastuu tulee esiin. Tämä johtunee siitä, että aineistoon kuuluu sekä S-ryhmän että K-ryhmän eli kahden ison suomalaisen päivittäistavaraket-jun asiakaslehdet.

Neljänneksi eniten jutuissa esiintyvä kehys koskee teknisiä ratkaisuja, joilla pyritään minimoi-maan ruoan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tekniset ratkaisut kattavat laajan kirjon erilaisia toi-mia, viljelytekniikoista älypuhelinsovelluksiin ja geenitekniikoihin. Teknisiä ratkaisuja korostava kehys nojaa pitkälti tehokkuuden parantamiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin, vaikka osa teknisistä ratkaisuista on käytettävissä jo nykypäivänä.

Viidenneksi suosituin kehys liittyy luonnon monimuotoisuuteen ja ruoan merkitykseen luonnon monimuotoisuuden pelastajana tai tuhoajana. Biodiversiteetin heikentyminen nähdään keskeisenä seurauksena nykyisestä globaalista ja osin tehottomasta ruoantuotannosta ja -kulutuksesta. Lisäksi väestökasvun nähdään vaikuttaneen esimerkiksi saasteiden määrän lisääntymiseen. Muiksi biodi-versiteettiä heikentäviksi tekijöiksi mainitaan esimerkiksi ylikalastus, metsäkato, salametsästys, ilmastonmuutos sekä vieraslajien leviäminen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen esimer-kiksi kansainvälisten sopimusten, luonnonsuojelualueiden laajentamisen ja perustamisen sekä uu-sien tuotantotapojen kautta liitetään myös ihmisten hyvinvointiin.

Seuraavaksi eniten jutuissa ilmenevä kehys koskee sertifikaattien merkitystä ympäristöystävällis-ten ruokavalintojen tukena. Nykyisen ruoantuotannon ja -kulutuksen ongelmat, kuympäristöystävällis-ten ylikalastus ja tuotteiden alkuperän vaikea jäljitettävyys, tiedostetaan, ja sertifikaatit ovat osaltaan tuomassa helpotusta vaikeisiin kulutuspäätöksiin. Sertifikaatteja ei kuitenkaan nähdä sellaisinaan riittävinä ratkaisuina ruoan ympäristöongelmiin, vaan sertifikaatteihin liittyvissä jutuissa tuodaan usein esiin muita ratkaisuja, kuten kotimaisen ruoan suosiminen tai kasvipainotteiset ruokavalinnat.

Lukumäärällisesti vähiten jutuissa esiin tuleva kehys näkee kotitalouksien ruokaomavaraisuuteen liittyvät toimet yhtenä kanavana ruoan kielteisten ympäristövaikutusten hallitsemiseen. Taustalla omavaraisuuspyrkimyksissä näyttäytyvät niin kaupasta ostetun ruoan vaikea jäljitettävyys kuin myös ruoan hankinnan taloudelliset kulut ja ekologiset vaikutukset. Kestävä ruoan kulutus ja syö-minen koetaan haastavaksi vallitsevan ruokajärjestelmän sisällä. Omavaraisuus tarkoittaa kuiten-kin jutuissa täydentävää ruoanhankuiten-kinnan tapaa kaupasta ostetun ruoan ohella. Omavaraisuutta to-teutetaan esimerkiksi marjoja keräämällä, sienestyksellä tai viljelypalstalla viljelemisellä. Ruoka-omavaraisuus liitetään myös osaksi perinteitä, ja se nähdään myös nykypäivänä käyttökelpoisena keinona kestävämmän elämäntavan toteuttamiseen.

Vaikka jaottelin aineiston pohjalta ruoan ympäristömerkitykset seitsemään eri kehykseen, käytän-nössä useissa jutuissa kehykset myös limittyvät keskenään siten, että yhdessä jutussa tulee ilmi useita kehyksiä. Laajoja ruoan ja ympäristön kytköksiä ja ympäristöongelmien ratkaisuja ei pää-sääntöisesti nähty vain yhden kehyksen perspektiivistä, vaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen so-peutumiseen nähdään tarvittavan esimerkiksi kasvispainotteisempia ruokavalintoja sekä ruokahä-vikin vähentämistä.

Kun verrataan edellä esiteltyjä ruoan ympäristömerkityksiä aiempaan kirjallisuuteen, tulee esiin sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kuten Massan ym. (2006: 166) tutkimuksessa, myös tässä työssä käy ilmi, että ympäristöherääminen ja esimerkiksi huoli ilmastonmuutoksesta läpäisee nykyään aiempaa laajemman kentän yhteiskunnan eri sektoreilla, myös ruokaan liittyvissä kysymyksissä.

Ruoka ei siis ole pelkästään ihmisten elinehto, vaan syömiseen liitetään myös siitä aiheutuvat ym-päristövaikutukset, vähintään merkityksenannon tasolla. Toisaalta Massan ym. tutkimuksen pe-rusteella ruoan ekologisoitumisella tarkoitetaan etenkin muutosta, jossa ruoka on alettu näkemään ympäristön pelastajana muun muassa kasvisruokavalion ja luomutuotteiden suosimisen ansiosta (2006: 161, 166–169). Sen sijaan tämän työn tulosten pohjalta ruoka nähdään niin ympäristön

pelastajana kuin myös ympäristön tilaa heikentävänä tekijänä. Esimerkiksi kasvispainotteiseen ruokavalioon liitetään ympäristön kannalta myönteisiä merkityksiä, mutta taustalla näkyy vahvasti ajatus siitä, miten nykyiset ruoantuotannon ja -kulutuksen tavat kuormittavat ympäristöä.

Lisäksi tämän tutkielman tuloksista piirtyy aiempaan kirjallisuuteen verrattuna moniulotteisempi hahmotelma ruoan ympäristömerkityksistä. Vaikka perehtymiseni aiempaan ruoan merkityksiä käsittelevään kirjallisuuteen sisältää väistämättä puutteita, lukemassani kirjallisuudessa ei tullut esiin tuloksiani vastaavaa jaottelua ruoan eri ympäristömerkityksistä. Muussa kirjallisuudessa ruoan ekologisia merkityksiä ei joko käsitelty ollenkaan tai sitten ne oli liitetty osaksi moraalisia merkityksiä (esim. Arbit ym. 2017: 39). Massan ym. (2006) tutkimuksessa puolestaan tulee esiin, että ruoan ekologisoitumiseen liitetään vahvasti esimerkiksi luomu- ja kasvisruoka. Esimerkiksi omavaraisuuteen, kotimaisen ruoan suotuisiin ympäristömerkityksiin tai teknisiin ratkaisuihin liit-tyvät merkitykset ovat tutkielmani pohjalta esiin tulevia uusia ruoan ympäristömerkityksiä. Toi-saalta on hyvä huomioida, että esimerkiksi Massa ym. (emt.) työssä ei erikseen paneuduttu aino-astaan ruoan ekologisoitumiseen vaan myös muihin ruoan merkityksiin, mikä osaltaan selittänee suppeamman näkökulman ruoan ympäristömerkityksiin.