Ruoan ympäristömerkityksiä välittävissä lehtijutuissa esiintyy myös muita ruoan merkityksiä. Tut-kin näitä merkityksiä pitkälti Massan ym. (2006) viisijakoisen jaottelun pohjalta, mutta olin avoin lisäämään tai muuttamaan näitä teemoja tarvittaessa. Massan ym. (2006) ruoan merkityksiin kuu-luvia teemoja ovat ruoka ympäristön pelastajana, moraalisena valintana, terveyden takaajana, ta-loudellisen harkinnan kohteena sekä kauneuden ja muodikkuuden merkkinä. Jokainen näistä ruoan merkityksistä ilmenee myös tämän tutkielman aineistosta, minkä lisäksi erottelin kaksi eri ruoan merkitystä omiksi kategorioiksi. Nämä ovat ruoan suhde turvallisuuden tilaan ja tunteeseen sekä ruokaan liittyvät muut kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset. Viimeisin sisältää nimensä puolesta laajan kirjon erilaisia ruokaan liitettäviä merkityksiä. Käytännössä siihen sisältyvät sellaiset ruoan merkitykset, mitkä eivät sisälly muihin edellä mainittuihin teemoihin, ja mitkä liittyvät keskeisesti ruoan kulttuurisiin ja sosiaalisiin sidoksiin. Toisaalta ruoan suhde turvallisuuteen sekä ruoka sosi-aalisena konseptina eivät sinällään ole uusia ruoan merkityksiä, vaan ne sisältyvät useisiin ruoan merkityksiä käsitteleviin ja jaotteleviin tutkimuksiin (ks. esim. Brown ym. 2010; Khoo-Lattimore ym. 2016; Lepkowska-White ym. 2017; Arbit ym. 2017).
Kaavio 6. Ruoan muut merkitykset ympäristömerkityksiä sisältävissä jutuissa lehdittäin. Yhteen lehtijuttuun voi si-sältyä useita eri ruoan merkityksiä.
4
Tiede Yhteishyvä Pirkka Kotiliesi Hyvä Terveys
Ruoan muut merkitykset ympäristömerkityksiä sisältävissä jutuissa lehdittäin
1) Taloudelliset 2) Medikalisaatio
3) Moraaliset 4) Estetisoituminen
5) Trendikkyys 6) Turvallisuus
7) Kulttuuriset ja muut muut sosiaaliset merkitykset
Lehdittäin vertailtuna jutuissa ilmenee erilaisia ruoan muita merkityksiä ympäristömerkitysten yh-teydessä. Esimerkiksi Tiede-lehdessä ruoan esteettiset merkitykset ovat enemmän näkyvillä ver-rattuna muihin lehtiin, vaikka huomioitaisiin juttujen kokonaismäärä eri lehdissä. Toisaalta on huomioitava, että koska yhteen lettijuttuun voi sisältyä useita eri ruoan merkityksiä, ei lehtiä voi verrata pätevästi keskenään ainoastaan jutuissa ilmenevien merkityksien lukumäärää vertaile-malla. Kaaviot 6 ja 7 näyttävät kuitenkin jonkinlaista suuntaa siitä, mitä ruoan muita merkityksiä yhdistetään ympäristömerkityksiin useasti.
Kaavio 7. Ruoan muut merkitykset ympäristömerkityksiä sisältävissä jutuissa. Mukana kaikki lehdet. Yhteen lehtijut-tuun voi sisältyä useita eri ruoan merkityksiä. Yhteensä 127 kpl.
Ympäristömerkitysten ohella ilmenee useimmin ruoan moraalisia merkityksiä (43 kpl). Moraaliset merkitykset tulevat ilmi jokaisessa lehdessä, jossa on ruoan ympäristömerkityksiä käsitteleviä jut-tuja. Moraalisten merkitysten näkyvyys jutuissa johtuu todennäköisesti siitä, että ruoka nähdään usein myös moraalisena valintana, ja esimerkiksi kasvissyönti, eläinten, ympäristön ja ruoantuot-tajien hyvinvointi nähdään tärkeänä osana ruokailua ja ruokaa koskevia valintoja (Massa ym.
2006: 169). Näin ollen eri ruoan merkitykset myös sekoittuvat keskenään: ympäristöön, talouteen ja moraaliin liittyvät merkitykset limittyvät keskenään.
19
24
43 6
10 16
9
Ruoan muut merkitykset ympäristömerkityksiä sisältävissä jutuissa kaikissa lehdissä
1) Taloudelliset 2) Medikalisaatio
3) Moraaliset 4) Estetisoituminen
5) Trendikkyys 6) Turvallisuus
7) Kulttuuriset ja muut sosiaaliset merkitykset
Lehtijutuissa ruoan moraaliset merkitykset näkyvät esimerkiksi siinä, miten niissä käsitellään ja esitellään kuluttajien, kaupan ja valmistajien roolia vastuullisten ja oikeaksi koettujen toimintojen toteuttajina. Vastuullisuus kattaa laajan kirjon ruoan eri vaikutuksia. Vastuullisuuteen lukeutuvat eläinten hyvinvoinnin ja lajien elinvoimaisuuden tukeminen, ruoan mahdollisimman pienet pääs-tövaikutukset, tuottajien tukeminen ja toisaalta myös tuottajien vastuu toimintansa eettisyydestä.
”Vastuullisesti [tonnikalaa] kalastettaessa varmistetaan aina, että mereen jää tarpeeksi li-sääntymiskykyistä kalaa. Sekä vapavälineellä että kurenuotalla kalastettaessa pyritään aina minimoimaan sivusaalis eli kalastuksessa kiinnijäävä muu meren eläimistö.” Pirkka 4/2021, s.
50–51
”Malinien pelloilla kasvatetaan esimerkiksi kauraa elintarviketeollisuuden tarpeisiin, mutta siellä tehdään myös kansainvälisessä mittakaavassa kiinnostavaa pioneerityötä. - - Tutkijat ja viljelijät ovat yhdistäneet voimansa, ja tarkoitus on seuraavan viiden vuoden aikana selvittää, mitkä ovat toimivia keinoja sitoa ilmakehän hiilidioksidia maaperään. - - Ajatus siitä, että viljelijöillä on yhdessä – yhteisenä rintamana – hallussaan avain ilmastonmuutoksen suunnan muuttamiseksi, konkretisoitui.” Yhteishyvä 5/2021, s. 7
Lukumäärällisesti seuraavaksi eniten jutuissa ilmenevä ruoan merkitys on ruoan medikalisaatio eli ruoan lääketieteellistyminen, jossa ruoka ja syöminen nähdään etenkin sen terveysvaikutusten kautta, joko terveyttä edistävänä tai sitä vaarantavana tekijänä. Medikalisaatio ilmenee yhteensä 24 eri jutussa. Merkitys liitetään erityisesti kasvisruokailuun ja sen ympäristöä sekä ihmisten ter-veyttä kohentavaan vaikutukseen. Lisäksi medikalisoitumiseen liitetään myös tekniset ratkaisut, kuten ruoan muuntelun kautta mahdollistuvat ruoan ravintosisältöjen muutokset.
”Alun perin jätin punaisen lihan siksi, etten halunnut tukea tehotuotantoa. Nykyisin syön lä-hinnä kasvikunnan tuotteita. Joskus syön kotimaista kalaa, varsinkin jos saan veljeni kalasta-maa. Kun olin osallistunut kuukauden vegaanihaasteeseen, jätin maitotuotteet pois. Vatsani toimii nyt paremmin, kun en enää syö juustoakaan.” toimittaja Bettina Sågbom lehdessä Hyvä terveys 2/2021, s. 61
”- Kun esimerkiksi eläinperäisiä tuotteita korvataan kasvisperäisillä, voidaan samalla korvata tyydyttyneitä rasvahappoja tyydyttymättömillä, [Helsingin yliopiston ravitsemustieteen profes-sori Mikael] Fogelholm sanoo. -Jos maito katoaa kaupoista, riittävä D-vitamiinin saanti täytyy
varmistaa jollakin muulla tavalla. D-vitamiinia on jo pitkään lisätty moniin maitotuotteisiin.
Toisaalta sitä voi lisätä – ja lisätäänkin – myös kasvipohjaisiin ”maitoihin.” Tiede 3/2021, s. 21
Kolmas ruokaan liitettävä merkitys, joka jutuissa ilmenee ympäristömerkitysten ohella, liittyy ruoan taloudellisiin merkityksiin (19 kpl). Ruoka nähdään sekä yksittäisen kuluttajan tai kotitalou-den taloudellisena kuluna että laajemmassa mittakaavassa ihmisiä välillisesti työllistävänä teki-jänä. Suomalaisen ruoan ostaminen nähdään olevan merkittävä kotimaisen työn tukija ja mahdol-listaja, osin moraalinenkin valinta. Toisaalta ruoan taloudelliset merkitykset näkyvät myös kan-sainvälisellä tasolla, kun esimerkiksi Tiede-lehdessä 9/2020 kasvinjalostuksen EU-lainsäädäntö nähdään varsin tiukkana muuhun maailmaan verrattuna ja jopa yhtenä tekijänä mahdolliselle kaup-pasodalle.
Lisäksi ruokahävikki nähdään epäsuotuisten ympäristövaikutusten ohella turhana taloudellisena kuluna ja haaskauksena. Ruoan taloudellisiin merkityksiin liittyy myös ajatus omavaraisuudesta ympäristön pelastajana sekä taloudellisina säästöinä. Pääsääntöisesti jutuissa ruoan taloudelliset merkitykset liittyvät erityisesti kotimaisuuden suosimiseen ja sen hyödyllisiin välillisiin työllistä-viin vaikutuksiin sekä ruokahävikin näkemiseen turhana taloudellisena ja materiaalisena kuluna.
”Yritän valita tuotteet ekologisuutta silmällä pitäen. Käytän ruoanlaitossa paljon juurek-sia ja mahdollisimman lähellä tuotettuja ainekjuurek-sia. Etenkin juuri nyt pandemian kurittamien yrittäjien tukeminen on tärkeää. Valitsen kotimaista aina, kun se on mahdollista. Jos emme tue oman maamme tekijöitä, niin kuka sitten?” Kirjailija Sirpa Kähkönen Yhteishyvän 1/2021 haas-tattelussa, s. 86
”Arvostamme kotimaisia ja laadukkaita raaka-aineita, ja sydämestä kouraisee joka kerta, kun heitämme niitä roskiin. Järkevämmällä suunnittelulla nekin olisivat päätyneet lauta-selle. Samalla heitämme myös rahojamme roskiin.” Toimittaja ja bloggaaja Sanna Wallenius Pir-kassa 9/2021, s. 21
” [Kasvinjalostusta ja sen sääntelyä koskeva] tilanne menee maailmankaupan kannalta joka tapauksessa mielenkiintoiseksi, sillä geeneiltään editoitua lajiketta ei voi millään kei-nolla erottaa perinteisistä lajikkeista. Menetelmän käyttöä on siis mahdotonta valvoa.
Eriytyykö maailmankauppa tämän vuoksi? Voiko EU sulkea rajansa kaikelta elintarvike- ja raaka-ainekaupalta? Pahimmillaan tilanne voi ajautua kauppasotaan.” Tiede 9/2021, s.
20
Neljänneksi eniten (16 kpl) muista ruoan merkityksistä jutuissa tulee esiin turvallisuuteen liittyvät merkitykset. Turvallisuuteen liittyvät merkitykset kattavat melko laajan kirjon erilaisia turvalli-suuteen liittyviä osa-alueita. Ruoan turvallisuus liitetään niin suomalaisen ruokajärjestelmän kuin myös yksittäisten ihmisten ruokaturvaan ja ruokaomavaraisuuteen, sekä ruoan puhtaudesta ja laa-dusta muodostuvaan turvallisuuteen. Ruoan turvallisuus liittyy myös tuotantoketjun avoimuuteen, alkuperän jäljitettävyyteen ja hygienian kannalta hyviin tuotantotapoihin. Ruoan turvallisuutta koskevat kysymykset ulottuvat myös syötävän ruoan ulkopuolella, kun turvallisuushuolena näh-dään elintarvikkeiden tuotannosta ja pakkauksista aiheutuva mikromuovi. Ruoan turvallisuuteen liittyvät merkitykset yhdistyvät läheisesti muihin ruokamerkityksiin, kuten ruoan taloudellisiin merkityksiin. Kotimaisen ruoan kuluttaminen ja syöminen nähdään sekä turvallisena, ekologisena että työllisyyttä tukevana asiana, etenkin korona-aikana.
”Monille tärkeä [elintarvikkeen] valintakriteeri voi olla tuotteen turvallisuus. Se voi olla asia, josta mielellään maksaa tarvittaessa ekstraa. Liha on tästä hyvä esimerkki, sillä Suo-messa se täyttää aina tarkat vaatimukset, sen tuotantoketju on läpinäkyvä ja alkuperä on jäljitettävissä.” Pirkka 8/2021, s. 49
”Kiinnostus omavaraisuuteen ja kotitarveviljelyyn on kasvanut. Emme toki pelkää ruoan loppuvan, mutta elämän epävarmuudessa haluamme hallita jotain, kuten pienesti omaa ruokatuotantoa. Vaikka elämä ympärillä on kaoottista, niin porkkanani kasvavat pen-kissä!” Hyvä terveys 7/2021, s. 19
Massan ym. (2006) jaottelussa ruoan estetisoitumisen katsotaan sisältävän tiettyyn pisteeseen asti muodikkuuteen ja trendikkyyteen liittyvät merkitykset. Erotin nämä kuitenkin omiksi osa-alueiksi aineistoni pohjalta, koska ne sisältävät jonkin verran toisistaan poikkeavia merkityksiä. Trendik-kyyteen liittyviä merkityksiä ilmenee kymmenessä eri jutussa, ja ruoan estetisoitumiseen liittyviä merkityksiä puolestaan kuudessa eri jutussa. Ruoan trendikkyyteen liitetään ruokaa laajempi ter-veys- ja hyvinvointitrendi, johon voidaan ainakin osittain sisällyttää myös kasvisruoan muodik-kuus. Trendikkyyteen liittyy jutuissa olennaisesti vastuullisuuden tavoittelu sekä toisaalta myös erottautuminen muista kuluttajista tai kuluttajaryhmistä ruokavalintojen kautta.
”Nuoret aikuiset ovat ilmastotietoisen syömisen edelläkävijöitä, kertoo tämän kertainen teemajuttumme. Yhä useammalle latte kauramaidolla ja vegesämpylä ovat jo itsestään
selvä valinta. Ruoalla rakennetaan identiteettiä. Se, mikä on trendikästä, ui vääjäämättä myös arkeen.” Yhteishyvän pääkirjoitus 4/2021, s. 7
”Laatu onkin yksi kaurabuumin avainsanoista. [Luonnonvarakeskuksen tutkija] Csaba Jansikin mukaan Suomessa viljelty kaura pärjää nimenomaan laadullaan. - -
-Muualla maailmassa kaura on mielletty usein hevosten ruokana, mutta tieto terveysvai-kutuksista leviää koko ajan. Kaura on vilja, jolle EU on myöntänyt virallisia terveysväit-tämiä, joita elintarvikeyritykset saavat vapaasti käyttää tuotepakkauksissaan ja markki-noinnissaan, Jansik sanoo.” Pirkka 11/2020, s. 19–20
Ruoan estetisoitumisen merkitystä välittävät jutut liittyvät ruoan laatuun, sen ulkoasuun sekä tut-tuuteen. Laadukkaan ruoan pystyy tunnistamaan ihmisten aistien kautta ruoan ulkonäköä ja tuok-sua tarkkailemalla. Esimerkiksi satokausituotteet koetaan hyviksi ruokavalinnoiksi niin niiden ekologisuuden kuin myös maun ja ulkonäön puolesta. Toisaalta ruoan estetisoituminen liittyy ruoan ympäristövaikutuksiin siltä osin, että ympäristön kannalta paremmista ruokavaihtoehdoista, kuten kasvipohjaisista lihankorvikkeista ja hyönteis- ja leväpohjaisista elintarvikkeista, halutaan saada ulkoisesti ja maullisesti houkuttelevia ruokavalmisteita. Tämä kehitys nähdäänkin mahdol-lisena vähintään tulevaisuudessa.
”Ainekset [syanobakteerit ja levät] voivat meistä kuulostaa epäilyttäviltä, mutta suurella tutkimus- ja kehitystyöllä ruoasta on saatu sekä herkullista että terveellistä. Hyönteisiä-kään ei enää vieroksuta, joskin niitä syödään pääasiassa elintarvikkeiden raaka-aineina."
Tiede 12/2020, s. 47
”Ruokainnovaatio, jota erityisesti odotan, on oikeasti lihan korvaava keinotekoinen tuote.
Monet vaihtoehdot ovat jo lähellä. Äärimmäisen tärkeä rajapyykki, joka ihmiskunnan täy-tyy saavuttaa yhtenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona, on kestävästi tuotettu ruokavaih-toehto, jota ei maultaan erota lihasta.” Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi Yhteishyvässä 5/2021, s.
42
Erotin aineiston pohjalta omaksi kategoriakseen kulttuuriset ja muut sosiaaliset ruokamerkitykset.
Nämä (9 kpl) merkitykset eivät sellaisenaan istu muihin edellä esiteltyihin kategorioihin. Samaan aikaan tähän kategoriaan kuuluu monipuolisesti erilaisia kulttuuriin tai sosiaaliseen kontekstiin liittyviä ruoan merkityksiä. Jutuissa ruoan kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset välittyvät
erityi-sesti ruokaan liittyvien perinteiden ja suomalaisen osaamisen näkökulman kautta. Esimerkiksi suo-malaisen ruoantuotannon tukeminen nähdään sekä ekologisesti, taloudellisesti että kulttuurisesti merkittävänä asiana, kun suomalaisten ruokaan liittyvää osaamista halutaan vaalia ja ylläpitää jat-kossakin. Suomalaisen ruoan sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys tulee ilmi myös siten, että esi-merkiksi kotitalousopetus ja kouluruokailu nähdään keskeisinä tekijöinä perinteiden välittäjinä ja mahdollisina ruokaopetuksen kanavina.
Toisaalta jutuissa myös verrataan uusia ruokaan liittyviä tapoja ja valintoja historialliseen näkö-kulmaan. Suomalaisiin ruokatottumuksiin ja -perinteisiin liitetään vahvasti maidontuotanto ja kar-jatalous. Maidon ja lihan tuottaminen nähdään osittain vastakkaisina nykyiseen kasvisruokailua korostavaan trendiin, niin kulttuurisesti kuin myös ruoan ympäristövaikutusten osalta. Samaan ai-kaan jutuissa tuodaan esiin suomalaisten säästäväisyys ja ruokahävikin aiempi vähyys. Myös esi-merkiksi kaurasta kerrotaan, että sitä on viljelty Suomessa pitkään, 1200-luvulta alkaen. Näin ollen uudempiin ruokatrendeihin ja -tapoihin kytketään ruoan historiallisia sidoksia niin hyvässä kuin huonossa.
”Suomalaisessa maito- ja lihavaltaisessa ruokakulttuurissa kasvaneelle siirtymä punai-sesta lihasta suoraan kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin voi tuntua radikaalilta. Monen maa-seudulla asuvan elinkeino on suoraan tai välillisesti kiinni maidon- ja lihantuotannossa. - - Jotain lapsuudesta tuttua tässä kaikessa silti on. Sota-ajat eläneiden isovanhempien luona kellari täyttyi syksyisin juureksista, marja- ja sienisadot kerättiin talteen, kalaa syö-tiin paljon ja lihaa oli tarjolla vain harvoin. Hävikkiä ei syntynyt edes nimeksi, kun viimei-setkin keitonrippeet imeytettiin leivänkannikkaan.” Yhteishyvän 4/2021 pääkirjoitus, s. 7.
”Suomalainen kouluruokailu, kaikille ilmainen ja yhdenvertainen, on harvinainen ilmiö maailmassa. Siitä on nautittu jo yli 70 vuotta. Aluksi oli pelkkää lusikkaruokaa: soppaa, puuroa tai velliä. Ei koskaan leipää eikä juomaa. Ajat muuttuvat, ja niin on muuttunut kouluruokakin. Onneksi. Yksi on silti jäljellä. Koululounaan tärkein tehtävä on pitää nälkä loitolla, auttaa jaksamaan. Nyt sille esitetään uusia tehtäviä. Elokuussa Tampereen val-tuustossa käytiin reipas keskustelu kouluruoan ilmastovaikutuksista. - - Viime vuonna Hel-singissä tehtiin valtuustoaloite maidon pois jättämisestä ilmastonmuutoksen hillitse-miseksi.” Tiede 11/2020 pääkirjoitus, s. 5