Oman analyysin eteneminen

Aloitin tutkielman aineiston analyysin määrällisen sisällönanalyysin kautta lehti kerrallaan. Lo-pulta kokosin yksittäisistä lehdistä tehdyn määrällisen analyysin tulokset yhteen kuvaamaan kai-kista lehdistä saatua dataa. Lehtien analysointijärjestykseen vaikutti se, miten hyvä saavutettavuus lehdillä oli. Esimerkiksi maksullisen Tiede-julkaisun lehdet piti varata erikseen kirjastosta, kun taas Yhteishyvä- ja Pirkka-lehtien näköisversiot olivat saatavilla ilmaiseksi netistä. Määrällisessä sisällönanalyysissa hyödynsin Exceliä, missä datan kirjaamisen lisäksi koostin myös dataa kuvaa-vat kaaviot.

Ensimmäisessä vaiheessa analyysissa laskin yhteen ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevien jut-tujen määrän jokaisesta lehdestä. Näihin valittuihin juttuihin päätyivät kaikki sellaiset tekstit, joissa käsiteltiin ruoan kytköksiä ympäristöön. Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi ruoan syömi-sen tai tuotannon ilmastovaikutusten käsittelyn kautta sekä luonnon monimuotoisuuden ja ruoan

sidosten välityksellä. Ruoan ympäristömerkityksiä sisältäviä juttuja löytyi erityisesti etsimällä leh-tijutuista yksittäisiä ruokaan ja ympäristöön liittyviä ilmaisuja, joihin kuuluivat esimerkiksi ruo-antuotanto, ilmastonmuutos, päästöt, kuluttaminen ja monimuotoisuus.

Seuraavaksi erottelin ruoan ympäristömerkityksiin liittyvistä artikkeleista ja muista lehtiteksteistä niiden edustamat eri juttutyypit, kuten artikkelit, pääkirjoitukset, kolumnit ja uutiset. Erottelussa hyödynsin Uutismedian liiton sivuilta löytyvää juttutyyppien esittelyä (Juttutyypit 2021).

Tämän vaiheen jälkeen jäsentelin erikseen ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevistä jutuista niissä esiin tuodut toimijat, jotka osallistuivat käsitellyn aiheen määrittelyyn tai joita esimerkiksi siteerattiin tekstissä suoraan tai epäsuoraan. Mikäli tekstin toimijoista joku oli selvästi muita enem-män esillä, kirjasin täenem-män toimijan lisäksi ylös erilliseen sarakkeeseen ensisijaisena määrittelijänä.

Seuraavaksi kirjasin ylös, millaisia ruoan ympäristömerkityksiä jutuissa nostettiin näkyviin. Tässä käytin apuna Massan ym. (2006) ruoan ekologisoitumisen näkökulmaa, jonka mukaan ruoka voi-daan nähdä esimerkiksi ympäristön pelastajana tai ympäristön hyvinvointia uhkaavana tekijänä.

Laajensin kuitenkin näkökulmaa Massan ym. (2006) tutkimuksen tuloksista siten, että kirjasin ylös kaikki asiat, joilla ruoan ja ympäristön suhdetta kuvailtiin tai selitettiin. Tämän myötä sain lisää vaihtelevuutta ja erilaista sisältöä ympäristöön liittyviin ruoan merkityksiin. Lopulta kirjasin tau-lukkoon muita kuin ympäristöön liittyviä ruoan merkityksiä, jotka kuitenkin tuotiin esiin samassa yhteydessä ruoan ympäristömerkityksiä sisältävien juttujen kanssa. Tässä luokittelussa käytin apuna etenkin Massan ym. (2006) tekemää jaottelua ruoan merkityksistä mutta myös muusta kir-jallisuudesta eriteltyjä erilaisia ruoan merkityksiä (ks. luku ruoan merkityksistä muussa kirjalli-suudessa).

Tämän jälkeen analyysi eteni kehysanalyysiin, jossa hahmottelin ensin ruoan ympäristömerkityk-siä käsittelevät kehykset. Kehysten erittelyssä teksteistä pyrin löytämään niissä vallitsevan logii-kan ruoan ja ympäristön keskinäiseen suhteeseen. Tähän pääsin käsiksi etsimällä teksteistä niiden esittämiä ongelmia syineen ja seurauksineen. Ongelmanmäärittelyn kautta teksteissä myös esite-tään ongelman taustatekijöiden lisäksi mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot sekä tuodaan esiin joko suoraan tai huomaamattomammin moraalisia arviointeja tai suositeltavia toimintatapoja. Teks-teissä käytetyt metaforat auttoivat puolestaan selkeyttämään kehyksiä, sillä niiden kautta pääsin käsiksi esimerkiksi edellä mainittuihin ongelmanmäärittelyihin ja moraalisiin arvostelmiin.

Kehysanalyysin keskiössä oli koota havaintomatriisi teksteissä käytetyistä kehystämis- ja järkei-lyvälineistä (Liite 1). Vastaavanlaista matriisia on käytetty useissa muissakin lehtiaineistoon pe-rustuvissa tutkimuksissa (esim. Väliverronen 1996: 113; Vehkalahti 2016: 102; Rönkä 2011: 30).

Matriisin avulla sain koottua melko laajan datan tutkimusongelman kautta hyödylliseen muotoon:

matriisin eri alakategorioiden (esim. avainsanojen, ongelman syiden ja seurausten, käsitteiden ja esimerkkien) kautta kehysten rajat selkeytyivät ja kunkin kehyksen muoto tarkentui. Mikäli yh-dessä jutussa ruokaan liittyviä ympäristömerkityksiä tarkasteltiin useamman kehyksen kautta, erottelin ne myös matriisiin eri kehysten alle. Matriisin ongelmana puolestaan on aineistosta saa-tavan tiedon supistaminen melko pelkistettyyn muotoon. Matriisi itsessään kaipaakin tuekseen tar-kempaan analyysia ja pohdintaa, mihin syvennyn seuraavassa pääluvussa.

Tutkin lisäksi, miten ruoan ympäristömerkityksiä käsittelevissä jutuissa tulee esiin ruoan muita merkityksiä. Näiden muiden merkitysten luokittelussa käytin apuna Massa ym. (2006) jaottelua viiteen teemaan, joita ovat ruoka ympäristön pelastajana, moraalisena valintana, terveyden takaa-jana, taloudellisen harkinnan kohteena sekä kauneuden ja muodikkuuden merkkinä. Muut ruoan merkitykset ilmenevät teksteissä esimerkiksi siten, että kasvisruoasta puhuttaessa viitataan saman-aikaisesti sekä sen syömisen ympäristöhyötyihin verrattuna liharuokaan että suotuisiin terveysvai-kutuksiin. Toisaalta tässä vaiheessa halusin myös olla avoin mahdollisille muille uusille ruokaan liitettäville merkityksille, mitä aineiston pohjalta voisi erottua omaksi kategoriakseen.

Muiden ruoan merkitysten tutkiminen tapahtui saman Excel-tiedoston pohjalta, missä olin jäsen-nellyt lehdittäin ja numeroittain tutkimuksessa läpi käydyt lehdet sekä tiivistänyt lehtijuttujen ruo-kaan liittyvien ympäristömerkitysten keskeisimmät sisällöt, juttutyypit, keskeisimmät toimijat ja ensisijaiset määrittelijät. Tutkin jokaisen jutun, jossa käsiteltiin ruokaan liittyviä ympäristömerki-tyksiä, ja jäsentelin, mitä muita ruoan merkityksiä näistä jutuista ilmeni. Sitten muodostin erilliset taulukot muiden merkitysten ilmenemisestä ruoan ympäristömerkityksiä liittyvissä jutuissa sekä lehdittäin että kokonaisuudessaan ilman lehdittäin jaottelua. Seuraavaksi tein näistä Excelissä kaa-viot. En tehnyt muista ruoan merkityksistä aiemmin mainittua matriisia, vaikka keinot havaita ruoan merkityksiä olivat melko samanlaiset kuin aiemmassa kehysanalyysissa. Pyrin havainnoi-maan erilaisia avainsanoja, metaforia, syy-seuraussuhteita, ongelmanmäärittelyjä ratkaisuehdo-tuksineen, fraaseja ja moraalisia väittämiä, jotta löytäisin teksteissä ympäristömerkityksiin liitet-tävät muut ruoan merkitykset. Usein muut merkitykset löytyivät jutuista suoraan. Esimerkiksi

ruoan turvallisuuden merkityksestä puhutaan suoraan ilman metaforia tai kiertoilmaisuja, ja ruoan terveysvaikutukset ja -väittämät ilmaistaan konkreettisin esimerkein. Toisaalta monissa jutuissa ilmenee moraalisia väittämiä, jotka ovat hankalammin huomattavissa. Tämä näkyy jutuissa eten-kin siten, että vaikka teksteissä ei sanota aina suoraan esimerkiksi syitä ympäristöystävällisempiin ruokavalintoihin ja -tapoihin siirtymiseen, niiden taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että jokaisen olisi suotavaa tehdä oman osuutensa ympäristön hyvän tilan eteen. Tällainen toiminta nähdään usein ikään kuin itsestäänselvyytenä, moraalisena hyveenä.