10. Johtopäätökset ja pohdintaa
10.7 Jatkotutkimuksesta
Kuten edellä totesin, tutkielma avasi tarpeen jatkotutkimukselle. Tutkimusta tarvittaisiin ensinnä-kin laajempaan ja monipuolisempaan aineistoon perustuen. Lisäksi voisi olla hyödyllistä, että vas-taavaa tutkimusta tekisi toinen tutkija, sillä kuten muissa laadullisissa analyysimenetelmissä, myös kehysanalyysissa tutkijan subjektiiviset lähtökohdat ja tavat havainnoida ympäröivää maailmaa vaikuttavat väistämättä tutkimuksen tuloksiin. Jatkotutkimuksessa olisi myös kiinnostavaa tutkia, miten ruokaan liitettävät merkitykset sijoittuvat esimerkiksi ruokavalintojen vaikuttavien tekijöi-den joukkoon ja miten ruokamerkitykset vaihtelevat pidemmällä aikajänteellä eri toimijoitekijöi-den kes-kuudessa.
Lähteet
Kirjallisuus
Abrahamson, D. (2007). Magazine exceptionalism: The concept, the criteria, the challenge. Jour-nalism Studies 8:4, 667–670. https://doi.org/10.1080/14616700701412225
Ahonen, S. (2006). Vihreän kuluttajan monet kasvot. Teoksessa Massa, I. & S. Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka, 72–86. Gaudeamus, Helsinki.
Arbit, N., M. Ruby & P. Rozin (2017). Development and validation of the meaning of food in life questionnaire (MFLQ): Evidence for a new construct to explain eating behavior. Food Quality and Preference 59, 35–45.https://doi.org/10.1016/j.foodqual.2017.02.002
Berelson, B. (1952). Content analysis in communication research. The Free Press, Glencoe.
Brown, L., J. Edwards & H. Hartwell (2010). A taste of the unfamiliar. Understanding the mean-ings attached to food by international postgraduate students in England. Appetite 54: 1, 202–207.https://doi.org/10.1016/j.appet.2009.11.001
Burr, V. (2015). Social constructionism. Third edition. Routledge, London.
https://doi.org/10.4324/9781315715421
Carragee, K. & W. Roefs (2004). The neglect of power in recent framing research. Journal of communication 54: 2, 214–233. https://doi.org/10.1093/joc/54.2.214
Chinea, C., E. Suárez & B. Hernández (2020). Meaning of food in eating patterns. British Food Journal 122: 11, 3331–3341.https://doi.org/10.1108/BFJ-02-2020-0144
David, C., J. Atun, E. Fille & C. Monterola (2011). Finding frames: Comparing two methods of frame analysis. Communication Methods and Measures 5: 4, 329–351.
https://doi.org/10.1080/19312458.2011.624873
Eräsaari, M. & K. Uusihakala (2016). Johdanto. Teoksessa Uusihakala, K. & M. Eräsaari (toim.) Ruoan kulttuuri. Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen, 8–40. Suomalaisen kir-jallisuuden seura, Helsinki.
Fox, N. & K. Ward (2008). Health, ethics and environment: A qualitative study of vegetarian motivations. Appetite 50: 2, 422–429.https://doi.org/10.1016/j.appet.2007.09.007
Frederick, D., A. Saguy & K. Gruys (2016). Culture, health, and bigotry: How exposure to cultural accounts of fatness shape attitudes about health risk, health policies, and weightbased prej-udice. Social Science & Medicine vol. 165, 271–279.
http://dx.doi.org/10.1016/j.socscimed.2015.12.031
Friedmann, H. (2002). What on earth is the modern world-system? Foodgetting and territory in the modern era and beyond. Journal of World-System Research 11: 2, 480–515.
https://doi.org/10.5195/JWSR.2000.214
Galbin, A. (2014). An introduction to social constructionism. Social Research Reports 26, 82–92.
Gamson, W. & A. Modigliani (1989). Media discourse and public opinion on nuclear power: a constructionist approach. American Journal of Sociology 95: 1, 1–37.
https://doi.org/10.1086/229213
Goettke, E. & J. Reynolds (2019). “It’s all interconnected… like a spider web”: a qualitative study of the meanings of food and healthy eating in an Indigenous community. International
Journal of Circumpolar Health 78: 1, 1–10.
https://doi.org/10.1080/22423982.2019.1648969
Heiskala, R. (2001). Theorizing power: Weber, Parsons, Foucault and neostructuralism. Social Science Information, 40: 2, 241–264. https://doi.org/10.1177/053901801040002003 Jones, S., N. Mannino & J. Green (2010). ‘Like me, want me, buy me, eat me’:
relationship-build-ing marketrelationship-build-ing communications in children’s magazines. Public Health Nutrition 13: 12, 2111–2118. https://doi.org/10.1017/S1368980010000455
Juhola, S. & T.-S. Neset (2016). Vulnerability to climate change in food systems. Challenges in assessment methodologies. Teoksessa Paloviita, A. & M. Järvelä (toim.) Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management, 57–69. Routledge, London & New York.
https://doi.org/10.4324/9781315757728
Kahma, N., M. Niva, S. Helakorpi & P. Jallinoja (2016). Everyday distinction and omnivorous orientation: An analysis of food choice, attitudinal dispositions and social background. Ap-petite 96, 443–453.https://doi.org/10.1016/j.appet.2015.09.038
Kantola, A., I. Moring & E. Väliverronen (2003; toim.) Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. Pal-menia-kustannus, Tampere.
Khoo-Lattimore, C., E. C. L. Yang & M. Y. Lai (2016). Comparing the meanings of food in dif-ferent Chinese societies: The cases of Taiwan and Malaysia. Journal of Hospitality Mar-keting & Management 25: 8, 954–974.https://doi.org/10.1080/19368623.2016.1156042 Kirk, J. & M. Miller (1986). Reliability and Validity in Qualitative Research. Teoksessa Kirk, J.
& M. Miller (toim.) Reliability and Validity in Qualitative Research, 14–21. SAGE Publi-cations Inc. https://doi.org/10.4135/9781412985659
Klassen, S.E. & H Wittman (2017). Place-based food systems. “Re-valuing local” and fostering socio-ecological sustainability. Teoksessa Duncan, J. & M. Bailey (toim.) Sustainable food futures. Multidisciplinary solutions, 46–60. Routledge, Taylor & Francis Group.
https://doi.org/10.4324/9781315463131-4
Klintman, M. & M. Boström (2006). Editorial in special issue: Promoting and debating political and ethical consumerism around the world. International Journal of Consumer Studies, 30:
5, 401–404.
Koistinen, M. (2020). Syötkö väärennettyä ruokaa? Elintarvikepetokset meillä ja muualla. Into Kustannus Oy, Helsinki.
Laatikainen, R. (2016). Ruoka ja ristiriitaiset tutkimustulokset. Teoksessa Järvi, U. & T. Tammi (toim.) Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia, 46–53. Vastapaino, Tampere.
Lepkowska-White, E. & C. Chang (2017). Meanings of food among Polish and American young women. Journal of East-West Business 23: 3, 238–259.
https://doi.org/10.1080/10669868.2017.1313351
Lepkowska-White, E. & E. Kortright (2018). The business of blogging: Effective approaches of women food bloggers. Journal of Foodservice Business Research 21: 3, 257–279.
https://doi.org/10.1080/15378020.2017.1399046
Lock, A. & T. Strong (2010). Social constructionism: sources and stirrings in theory and practice.
Cambridge University Press.
Massa, I., A. Lillunen & A. Karisto (2006). Ruokaan liittyvät uudet merkitykset. Teoksessa Mo-nonen, T. & T. Silvasti (toim.) Ruokakysymys. Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elin-tarviketutkimukseen, 156–182. Gaudeamus, Helsinki.
Milford, A., C. Le Mouël, B. Borisky & S. Rolinski (2019). Drivers of meat consumption. Appetite 141, 104313.https://doi.org/10.1016/j.appet.2019.06.005
Miranda, S. & C: Saunders (2003). The social construction of meaning: An alternative perspective on information sharing. Information Systems Research 14:1, 87–106.
https://doi.org/10.1287/isre.14.1.87.14765
Mäkiniemi, J.-P. & A. Vainio (2014). Barriers to climate-friendly food choices among young adults in Finland. Appetite 74, 12–19. https://doi.org/10.1016/j.appet.2013.11.016
Määttä, K. (2006). Vihreä sukupolvi uuden elämäntavan airuena Suomessa. Teoksessa Massa, I.
& S. Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka, 138–153. Gaudeamus, Helsinki.
Newcombe, M., M. McCarthy, J. Cronin & S. McCarthy (2012). ‘‘Eat like a man’’. A social con-structionist analysis of the role of food in men’s lives. Appetite 59: 2, 391–398.
https://doi.org/10.1016/j.appet.2012.05.031
Niva, M. & J. Mäkelä (2007). Finns and functional foods: socio‐demographics, health efforts, no-tions of technology and the acceptability of health‐promoting foods. International Journal of Consumer Studies 31: 1, 34–45.https://doi.org/10.1111/j.1470-6431.2005.00482.x Niva, M., J. Mäkelä, N. Kahma & U. Kjærnes (2014). Eating sustainably? Practices and
back-ground factors of ecological food consumption in four Nordic countries. Journal of Con-sumer Policy 37: 4, 465–484.https://doi.org/10.1007/s10603-014-9270-4
Niva, M. & P. Jallinoja (2018). Taking a stand through food choices? Characteristics of political food consumption and consumers in Finland. Ecological Economics 154, 349–360.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2018.08.013
Ogden, J. (2008). The many meanings of food and their impact on eating behaviour. Teoksessa Buckroyd, J. & S. Rother (toim.) Psychological responses to eating disorders and obesity:
recent and innovative work, 17–36. John Wiley & Sons, England.
https://doi.org/10.1002/9780470773253.ch1
Palonen, K. (2003). Four times of politics: policy, polity, politicking and politicization. Alterna-tives 28: 2, 171–186. https://doi.org/10.1177/030437540302800202
Palonen, K., C. Wiesner, V. Selk, N. Kauppi, H.-J. Trenz, C. Dupuy, V. Van Ingelgom & P. Liste (2019). Critical exchange: rethinking politicisation. Contemporary Political Theory 18: 2, 248–281.https://doi.org/10.1057/s41296-019-00326-y
Paloviita, A. & M. Järvelä (2016). Climate change adaptation and food supply chain management.
An overview. Teoksessa Paloviita, A. & M. Järvelä (toim.) Climate Change Adaptation and Food Supply Chain Management, 1–14. Routledge, London & New York.
https://doi.org/10.4324/9781315757728
Pietilä, V. (1976). Sisällön erittely. 2. p. Gaudeamus, Helsinki.
Piipponen, J., S. Rinta-Kiikka & K. Arovuori (2018). Elintarvikkeiden kulutus Suomessa. PTT työpapereita 195.
Puupponen, A. (2016). Climate change, vulnerability and the local adaptation strategies of food enterprises in Finland. Teoksessa Paloviita, A. & M. Järvelä (toim.) Climate change adap-tation and food supply chain management, 82–92. Routledge, London & New York.
https://doi.org/10.4324/9781315757728
Puustinen, L. (2008). Kuluttajamuotti. Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutioissa.
Gaudeamus, Helsinki. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, viestinnän laitos. https://helda.hel-sinki.fi/handle/10138/23337
Raippalinna, L.-M. (2019). Mobilising consumers for food waste reduction in Finnish media dis-course. Teoksessa Närvänen, E., N. Mesiranta, M. Mattila & A. Heikkinen (toim.) Food waste management: solving the wicked problem, 289–317. Springer International Publish-ing AG.https://doi.org/10.1007/978-3-030-20561-4_11
Rodney, A. (2018). Pathogenic or health-promoting? How food is framed in healthy living media for women. Social Science & Medicine vol. 213 37–44.
https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2018.07.034
Rönkä, A.-L. (2011). Matkapuhelinsäteily mediassa – terveysriskikeskustelun kehysanalyysi. Me-dia & viestintä 34: 2, 20–43.https://doi.org/10.23983/mv.62913
Sarja, T. (2016). Kuka oikein tietää. Kun mielipide haastoi tieteen. Docendo, Jyväskylä.
Savolainen, R. (2010). Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia. Teoksessa Serola, S. (toim.) Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan, 75–115.
BTJ Kustannus, Helsinki.
Seppänen, J. & E. Väliverronen (2012). Mediayhteiskunta. Vastapaino, Tampere.
Si, Z. (2017). Rebuilding consumers trust in food. Community-supported agriculture in China.
Teoksessa Duncan, J. & M. Bailey (toim.): Sustainable food futures. Multidisciplinary so-lutions, 34–45. Routledge, Taylor & Francis Group.
Silvasti, T. (2006). Ruoka globalisoituu – kasvaako valinnanvapaus? Teoksessa Massa, I. & S.
Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka, 33–56. Gaudeamus, Helsinki.
Silvennoinen, K., J.-M. Katajajuuri, H. Hartikainen, L. Heikkilä & A. Reinikainen (2016). Food waste and related climate impacts in Finland. Teoksessa Paloviita, A. & M. Järvelä (toim.) Climate change adaptation and food supply chain management, 183–193. Routledge, Lon-don & New York.https://doi.org/10.4324/9781315757728
Sumner, P., V.-G. S. Vivian-Griffiths, J. Boivin, A. Williams, C. A. Venetis, A. Davies, J. Ogden, L. Whelan, B. Hughes, B. Dalton, F. Boy & C. D. Chambers (2014). The association be-tween exaggeration in healthrelated science news and academic press releases: retrospec-tive observational study. British Medical Journal 349, https://doi.org/10.1136/bmj.g7015 Tuomi, J. & A. Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6. p. Tammi, Helsinki.
Töyry, M. (2009). Lukijalähtöisyys aikakauslehtijournalismissa. Teoksessa Väliverronen, E.
(toim.) Journalismi murroksessa, 129–149. Gaudeamus, Helsinki.
Töyry, M., L. Saarenmaa & N. Särkkä (2011). Monitieteisyyden haaste aikakauslehtitutkimuk-sessa – kohti konsepti- ja tutkimustietoisuutta. Media ja viestintä 34: 3, 23–39.
https://doi.org/10.23983/mv.62904
Vehkalahti, P. (2016). Ilmastonmuutoksen ydinasiat. Ilmastokonsensus Fennovoima-kirjoittelussa 2007–2013. Media ja viestintä 39: 2, 93–116.https://doi.org/10.23983/mv.61428
Väliverronen, E. (1996). Ympäristöuhkan anatomia. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Vasta-paino, Jyväskylä.
Väliverronen, E. (2003). Mediatekstistä tulkintaan. Teoksessa Kantola, A., I. Moring & E. Väli-verronen (toim.) Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan, 13–39. Palmenia-kustannus, Tam-pere.
Väliverronen, E. (2014). Media-analyysi ympäristötutkimuksessa. Teoksessa Massa, I. (toim.) Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen, 135–150. Gaudeamus, Helsinki.
Väliverronen, E. (2016). Liian innokas markkinointi tiedeviestinnän ongelmana. Teoksessa Järvi, U. & T. Tammi (toim.) Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia, 121–131. Vastapaino, Tampere.
Worsley, A., W. Wang, S. Ismail & S. Ridley (2014). Consumers’ interest in learning about cook-ing: the influence of age, gender and education. International Journal of Consumer Studies 38: 3, 258–264. https://doi.org/10.1111/ijcs.12089
Zwier, S. (2009). Medicalisation of food advertising. Nutrition and health claims in magazine food advertisements 1990–2008. Appetite 53: 1, 109–113. https://doi.org/10.1016/j.ap-pet.2009.05.017
Internetlähteet
Aikakauslehden/aikakausmedian käsite ja ISNN (2022). Aikakausmedia ry. 12.1.2022.
https://www.aikakausmedia.fi/tietoa-aikakausmedioista/tietoa-ja-tilastoja/mika-on-aika-kauslehti/
Aikakausmedia – toiminta (2021). Aikakausmedia ry. 16.9.2021. http://www.aikakausmedia.fi/ai-kakausmedia/toiminta/
Brogi, E., R. Carlini, I. Nenadic, P. L. Parcu & M. Viola de Azevedo Cunha (2020). Monitoring media pluralism in the digital era. Application of the media pluralism monitor in the Eu-ropean Union, Albania and Turkey in the years 2018–2019. Media pluralism monitor 2020.
https://cadmus.eui.eu/bitstream/handle/1814/67828/MPM2020-PolicyReport.pdf?se-quence=5&isAllowed=y
Jokinen, A. (2021). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere. 13.5.2021.
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/mita-on-laadullinen-tutki-mus/laadullisen-tutkimuksen-nakokulmat/
Joukkoviestintä – käsitteet ja määritelmät (2022). Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus, Hel-sinki. 12.1.2022. https://www.stat.fi/til/jvie/kas.html
Juttutyypit (2021). Mediakasvatus, Uutismedian liitto. 13.10.2021. https://juttutyypit.fi/juttutyy-pit/#undefined&-1
Juttutyypit – artikkeli (2022). Mediakasvatus, Uutismedian liitto. 3.1.2022. https://juttutyy-pit.fi/juttutyypit/artikkeli/
Juttutyypit – pääkirjoitus (2022). Mediakasvatus, Uutismedian liitto. 3.1.2022. https://juttutyy-pit.fi/juttutyypit/paakirjoitus/
KMT yhteenvetoraportti 2017 (2018). MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021. https://nettikmt.kan-tar.fi/NettiKMT/documents/2017/KMT%20Yhteenvetoraportti%202017.pdf
KMT 2018 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet (2019). MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021.
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2019/06/KMT-2018-luki-jam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t.pdf
KMT 2019 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuudet (2020). MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021.
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
KMT 2020 lehtien lukijamäärät (2021). MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021. https://mediaauditfin-land.fi/wp-content/uploads/2021/01/KMT_2020_lukijamaarat-26-01-2021.pdf
KMT – Mikä on KMT? (2021). MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021. https://mediaauditfinland.fi/tut-kimukset-ja-tarkastukset/lukijamaarat/
Mediakortit.fi (2021). Aikakausmedia ry. 16.9.2021. https://www.mediakortit.fi/
Mediakortit – Pirkka (2021). Aikakausmedia ry. 26.11.2021. https://www.mediakortit.fi/media-kortit/pirkka/109/#kmt-profiles
Mediakortit – Yhteishyvä (2021). Aikakausmedia ry. 26.11.2021. https://www.mediakortit.fi/me-diakortit/yhteishyva/293/#kmt-profiles
Saaranen-Kauppinen, A. & A. Puusniekka (2006). KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietova-ranto, 5.6 Sosiaalinen konstruktionismi. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 11.5.2021.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_6.html
Toivonen, J. (2021). Pitäisikö kasvisruoan määrää julkisissa ruokaloissa lisätä? Suomalaiset ja-kautuvat kahteen leiriin, kertoo Ylen kysely. Yle uutiset 10.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11822394
Uudet lehdet ja lehtinimikkeet 2005–1/2021 (2021). Aikakausmedia. 4.5.2021. https://www.aika-kausmedia.fi/tietoa-tutkimuksia/aikakauslehtifaktat/aikakauslehtien-nimikemaeaeraet/
Vuori, J. (2021). Mediatekstit. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsi-kirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere. 13.5.2021.
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-aineis-tot/mediatekstit/
Yritys – Mikä on MediaAuditFinland Oy? (2021) MediaAuditFinland Oy. 4.5.2021. https://medi-aauditfinland.fi/yritys/
Lait ja asetukset
Elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003