6 LEAN-LASKENTA ASIANTUNTIJAORGANISAATIOISSA JA
7.2 Rajoitukset ja jatkotutkimusmahdollisuudet
Tutkimuksen reliabiliteetti tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Sen avulla arvioidaan, olisiko toinenkin tutkija päätynyt samaan tulokseen tutkimusta tehdessään. (Hirsijärvi ym.
2004, 216) Tutkimukseni reliabiliteetti on hyvä, sillä aineisto on rajattu tarkoituksenmukaisesti.
Mikäli toinen tutkija olisi toistanut tutkimuksen käyttäen samaa aineistoa, olisivat tutkimuksen tulokset olleet todennäköisesti hyvin samanlaisia. Käytettäessä sisällönanalyysia, saattavat tutkijan ennakkokäsitykset tutkittavasta aiheesta vaikuttaa tutkimuksen reliabiliteettiin. Mikäli tutkijalla on voimakkaita ennakkokäsityksiä, saattaa hän poimia aineistosta asioita, jotka tukevat hänen ennakkokäsityksiään ja tämä saattaa heikentää tutkimuksen reliabiliteettia.
Omassa tutkimuksessani pyrin kuitenkin tarkastelemaan aihetta objektiivisesti ja aineistolähtöisesti, jotta tutkimuksen reliabiliteetti olisi mahdollisimman hyvällä tasolla ja tässä mielestäni onnistuttiin hyvin.
Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksen pätevyyttä eli sitä, mittaako tutkimus juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. (Hirsijärvi ym. 2004, 216) Tutkimuksen validiteettia voidaan tarkastella monella eri tasolla. Tutkimukseni kohdalla validiteettia on syytä tarkastella aineiston ja aineiston analysointimenetelmän tasolla. Tutkimusprosessin on oltava arvioitavissa, jotta tutkimus on validi. Tutkimuksessani olen pyrkinyt kuvaamaan lukijalle tutkimusprosessin etenemistä. Tutkimukseni tulokset perustuvat kokoamaani aineistoon.
Tutkimuksessani on kuvattu selkeästi aineisto ja siihen perustuvat johtopäätökset. Näistä syistä tutkimuksen validiteetin voidaan havaita olevan hyvällä tasolla.
Tutkimuksen luotettavuuteen voidaan vaikuttaa siten, että kerrotaan lukijalle tutkijan ennakkokäsitykset tutkittavasta aiheesta (Tuomi, Sarajärvi 2004, 96). Olen tehnyt tutkimusta aiheen parissa aikaisemmin kandidaatintutkielmani yhteydessä, joten minulla tutkijana oli jo ennestään jonkin verran tietoa aiheesta, ja tästä johtuen myöskin ennakkokäsityksiä.
Ennakkokäsitykseni mukaan lean-laskennan toteuttamiseen liittyy ominaispiirteitä asiantuntijaorganisaatioissa sekä tuotantoyrityksissä, ja näiden kahden organisaatiotyypin suoriutumisen mittaamiseen eivät sovellu täysin samat mittarit, vaan menetelmiä tulee soveltaa organisaatiotyyppiin sopivaksi. Lisäksi tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa se, onko tutkimusprosessi kuvattu tarpeeksi avoimesti ja yksityiskohtaisesti. Tähän liittyy tutkimuksen reliabiliteetti eli toistettavuus. Mikäli tutkimusprosessi on kuvattu tarpeeksi yksityiskohtaisesti, on toisen tutkijan mahdollista toistaa tutkimus. Tässä tutkimuksessa tavoitteena onkin ollut kertoa tutkimuksen lukijoille mahdollisimman selkeästi tutkimuksen toteuttamisesta, jotta lukijat voivat itse arvioida tutkimuksen luotettavuutta.
Aiheen parista löytyy monia erittäin ajankohtaisia ja mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Samankaltainen tutkimus olisi mahdollista toistaa valitsemalla vertailun kohteeksi eri toimialat. Lean-ajattelua laskentatoimen osa-alueella voisi vertailla esimerkiksi terveydenhuollossa ja rahoitusalalla. Case-tutkimusasetelman avulla olisi mahdollista saada aiheen parista syvällisempää tietoa siitä, kuinka lean-ajattelua laskentatoimen yhteydessä hyödynnetään tietyssä organisaatiossa ja mitä lean-laskennan menetelmiä ja mittareita kohdeorganisaatiossa hyödynnetään. Case-tutkimuksen avulla olisi mahdollista löytää myös kohdeorganisaation näkökulmasta kehittämismahdollisuuksia ja ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin laskentatoimen osa-alueella.
Lean-ajattelun hyödyntämistä laskentatoimen osa-alueella voisi tutkia case-tutkimuksena yhdessä tai useammassa eri kohdeorganisaatiossa ja vertailla näitä keskenään. Mikäli tällaista tutkimusasetelmaa käytettäisi, olisi kuitenkin syytä pohtia, valitseeko useamman organisaation samalta toimialalta, jolloin niiden keskinäinen vertailu on helpompaa, vai valitsisiko organisaatioita eri toimialoilta, jolloin oletettavasti laskentatoimen prosessit ja menetelmät ovat toisistaan poikkeavia. Lisäksi tällaisessa tutkimusasetelmassa on tärkeää kiinnittää huomiota vertailtavien yritysten kokoon. Suuryrityksillä on yleensä moniulotteisemmat laskentatoimen menetelmät käytössään kuin pienemmillä yrityksillä. Vertailua voisi tehdä joko saman kokoluokan yritysten välillä tai vaihtoehtoisesti valita esimerkiksi suuryrityksen ja
pk-yrityksen, ja vertailla näitä keskenään. Tällä tavoin saataisiin hyödyllistä tietoa myös yrityksille siitä, kuinka lean-ajattelua laskentatoimen osa-alueella olisi mahdollista kehittää.
Merkittäviä jatkotutkimusmahdollisuuksia löytyy myös lean-ajattelua hyödyntävien asiantuntijaorganisaatioiden laskentatoimen ja mittaamisen osa-alueelta. Lean-laskenta on kehitetty alun perin vastaamaan tuotantoyritysten tarpeisiin ja osa lean-laskennan menetelmistä soveltuu hyvin myös asiantuntijaorganisaatioiden käytettäväksi. Olisi kuitenkin mahdollista tutkia esimerkiksi case-tutkimuksena sitä, millaisia laskentamenetelmiä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa hyödynnetään lean-periaatteita, käytetään. Erittäin hyödyllistä olisi myös kehittää lean-laskentamenetelmiä, jotka sopisivat sellaisinaan asiantuntijaorganisaatioiden käyttöön ja, jotka pohjautuisivat lean-laskennan menetelmiin.
Lean-ajattelulle tyypilliseen toiminnan tehostamiseen, virtaviivaistamiseen ja asiakkaiden tarpeisiin yhä paremmin vastaamiseen liittyy nykyaikana olennaisesti myös digitalisaatio.
Digitalisaatio tulee muokkaamaan tulevaisuudessa yhdessä tekoälyn kanssa myös yritysten laskentatoimen menetelmiä voimakkaasti. Digitalisatioon liittyvää muutosta organisaatioiden toiminnassa ja laskentatoimen osa-alueella olisi mahdollista tutkia laajentamalla näkökulmaa ottamalla huomioon prosessien tehostamisen osalta myöskin robotiikan taloushallinnossa.
Lisäksi tekoälyn käyttö tulee varmasti tulevaisuudessa muokkaamaan laskentatoimen prosesseja useissa yrityksissä toimialasta riippumatta. Näiden aiheiden parista löytyisi varmasti mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Tutkimukseen liittyvät rajoitukset on syytä pitää mielessä tutkimustuloksia arvioitaessa.
Tulkitsevan tutkimuksen normaali rajoitus on se, että toisenlaisetkin tulkinnat olisivat saattaneet olla mahdollisia. Tutkimus pohjautuu rajattuun aineistoon. Tutkimuksen rajoituksena voidaan pitää sitä, että osa merkittävimmistä lähteistä ovat samojen lean-asiantuntijoiden kirjoittamia. Lean-laskentaa ei ole tutkittu vielä kovinkaan paljon, joten merkittävimmät tutkimukset ovat tiettyjen henkilöiden tekemiä, esimerkiksi Baggaleyn, Grasson ja Maskellin. Lisäksi lean-menetelmiä asiantuntijaorganisaatioissa on tutkittu Suomessa vain vähän, joten Torkkolan teos ”Lean asiantuntijatyön johtamisessa” on tutkimuksessani merkittävä lähde. Aineistona on kuitenkin käytetty runsaasti sekä kotimaisia, että ulkomaisia lähteitä, joten tämä lisää osaltaan tutkimustulosten luotettavuutta.
LÄHDELUETTELO
Arveson, P. 1998. The Deming Cycle [viitattu 13.11.2017]. Saatavissa:
http://www.balancedscorecard.org/thedemingcycle/tabid/112/default.aspx
Bicheno, J. 2004. The new lean toolbox. Production and inventory control, systems and industrial engineering books. Buckingham.
Bicheno, J. & Holweg, M. 2009. The Lean Toolbox- The essential guide to lean transformation.
Buckingham: Picsie Books.
Borris, S. 2012. Strategic Lean Mapping. Yhdysvallat: Mc-GrawHill books.
Brausch, J. 1994. Beyond ABC: Targeting costing for profit enhancement. Management Accounting. 76(5), 45-49.
Davila, A. & Wouters, M. 2004. Designing Cost-Competitive Technology Products Through Cost Management. Accounting Horizon. 18(1), 13-26.
Drickhamer, D. 2004. Manufacturers Like Us. Industry Week. November 2004, 40.
Feld, W. 2001. Lean manufacturing tools, techniques, and how to use them. St. Lucie Press.
Boca Raton, FL.
Fullerton, R., Kennedy, F. & Widener, S. 2014. Lean manufacturing and firm performance:
The incremental contribution of lean management accounting practices. Journal of Operations Management. 32 (7/8), 414-428.
Grasso, L. 2005. Are ABC and RCA Accounting Systems Compatible with Lean Management?
Management Accounting Quarterly. 7(1), 12-27.
Grönroos, C. 2007. Service management and marketing: customer management in service competition. 3. painos. Chichester, John Wiley & Sons, Ltd.
Hakala, J. 2010. Metodin valinta ja aineiston keruu. Julkaisussa: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hines, P., Holweg, M. & Rich, N. 2004. Learning to evolve: A review of contemporary lean thinking. International Journal of Operations & Production Management. 24(10), 994-1011.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Hofer, C., Eroglu, C. & Rossiter Hofer, A. 2012. The effect of lean production on financial performance: The mediating role of inventory leanness. International Journal of Production Economics. 138(2), 242-253.
Horngren, C., Datar, S. & Madhav, R. 2012. Cost Accounting: A Managerial Emphasis.
Harlow: Pearson Education Limited.
Huntzinger, J. 2007. Lean Cost Management-Accounting For Lean by Establishing Flow. J.
Ross Publishing.
Johansson, M-L. & Raudasoja, K. 2009. Esimies talouden johtajana julkishallinnossa. Juva:
WS Bookwell Oy.
Johnson, H. 2006. Lean accounting: to become lean, shed accounting. Journal of Cost Management. 20(1), 6 - 17.
Jusko, J. 2007. Accounting For Lean Tastes. Industry Week. 256 (9), 35-37
Järvenpää, M., Partanen, V. & Tuomela, T-S. 2003. Moderni taloushallinto -haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Edita Oyj.
Kiviniemi, K. 2010. Laadullinen tutkimus prosessina. Julkaisussa: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kouri, I. 2010. Lean-taskukirja. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.
Lewis, M. 2000. Lean production and sustainable competitive advantage. International Journal of Operations & Production Management. 20 (8), 959 – 978.
Liker, J. 2010. Toyotan tapaan. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antikainen, R. 2006. Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut
asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Löytänä, J. & Kortesuo, K. 2011. Asiakaskokemus: palvelubisneksestä kokemusbisnekseen.
Helsinki: Talentum.
Machado, M. & Rosa, M. 2012. Lean accounting: accounting contribution for lean management philosophy. Book of Proceedings – TMS Algarve. 2012 vol. 3, 886-895.
Maskell, B. & Baggaley, B. 2006. Lean Accounting: What’s Iy All About? Target Magazine.
22
(1), 35-43.
Maskell, B., Baggaley, B. & Grasso, L. 2011. Practical Lean Accounting: A proven System for measuring and managing the Lean Enterprise. 2th edition. CRC Press.
Melton, T. 2005. The Benefits of Lean Manufacturing: What Lean Thinking has to Offer the Process Industries. Chemical Engineering Research and Design. 83 (A6), 662–673.
Modig, N. & Åhlström, P. 2016. Tätä on lean: Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Helsinki:
Rheologica Publishing.
Neilimo, K. & Uusi-Rauva, E. 2012. Johdon laskentatoimi. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Pellinen, J. 2005. Talousjohtaminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Pitkänen, R. 2009. Mahdollisuuksien johtaminen –kehittämisestä metakehittämiseen. Espoo:
Redfina Oy. Suomen Laatukeskus Oy.
Poppendieck, M. & Poppendieck, T. 2007. Implementing Lean Software Development.
Stoughton Massachusetts. Yhdysvallat: Addison-Wesley.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62.
Julkisjohtaminen 4.
Salomäki, R. 1999. Suorituskykyiset prosessit Hyödynnä SPC. MET- julkaisuja 9/1999.
Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.
Sandelin, M. 2015. Sopiiko perinteinen talousohjaus lean-ympäristöön? Aalto University Professional Development. [viitattu 09.03.2018] Saatavissa: https://www.aaltopro.fi/aalto-leaders-insight/2015/sopiiko-perinteinen-talousohjaus-lean-ymparistoon
Schonberger, R. 2008. Best Practices in Lean Six Sigma Process Improvement- A deeper look.
Canada: John Wiley & Sons Inc.
Staats, B. & Upton, D. 2011. Lean Knowledge Work. Harvard Business Review. 89(10). 100–
10.
Stewart, J. 2012. The Toyota Kaizen Continuum: A Practical Guide to Implementing Lean.
Yhdysvallat. CRC Press, Taylor & Francis Group.
Storbacka, K. & Blomqvist, R. & Dahl, J. & Haeger, T. 1999. Asiakkuuden arvon lähteillä.
Helsinki: WSOY.
Torkkola, S. 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Helsinki: Talentum.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tuominen, K. 2010. Lean – kohti täydellisyyttä. Readme.fi.
Ward, A. 2007. Lean Product and Process Development. Yhdysvallat. The Lean Enterprise Institute Inc.
Womack, J. & Jones, D. 2003. Lean thinking banish waste and create wealth in your corporation. New York, Free Press.
Womack, J. & Jones, D. & Roos D. 1990. The machine that changed the world. Free Press.