Punkalaitumenjoen varteen

Huittisten vanhoillakeskuskylillä, Sammulla ja Huittisten kylällä, oli takamaita aina Talalanjärvellä ja Jalasjoellaasti ^(ks. s. ^249). Vähäjärvisellätienoolla oli Talalanjärvi erityisen arvokas pyyntikohde, siellä on käyty eräkalassa ^{varmaan hyvin} kaukaisista ajoista saakka. Vielä senkin ^jälkeen kun Punkalaitumen kylät olivat syntyneet joki-varteen, Sammun jakokunnanNanhian isäntien heinänkorjuumatkatulottuivat Mäen-pään takamaille, ja Huittisten jakokunnanomistukset ulottuivat ^{- ja} ulottuvat edel-leen ^Palojoelle Kanteenmaahan jaKouvolaan asti. On luonnollista, että näillä erä-retkillä on tutustuttu parhaisiin viljelysmaihin tai ^muuten edullisiin asumispaikkoihin.

Kylien ei ole sen vuoksi tarvinnut syntyä järjestyksessä jokivartta ylöspäin, vaan varhaisimmat kylät ^ovat voineet olla hyvinkin kaukana asukkaiden entisiltä kotiseu-duilta, javälit ^ovat täyttyneet ^vasta vähitellen. Tämän vuoksi ^kylien keskinäisiä ikä-suhteita on vaikea määritellä, muttajakokuntajaon,veronmaksutavan sekä taloluvun avulla ehkä voidaan kuitenkin päästä lähelle todellisuutta.

Huittisten jakokuntaan kuuluivat Punkalaitumenjoen varressa Matikkala,

Kuninkai-tten,Kannila, Löysälä, Leppäkoski, Pöyriälä, Naatula, Suttila,TeikarlajaKokkola ^(?), joidenkaikkien maat ovat pääasiassa sijainneet joeneteläpuolella.⁹² Näistä vain Löy-sälä jaKannila maksoivatkymmenyksensä ruotsalaisen maksutavan mukaan. Kaik-ki muut olisi siis perustettu viimeistään 1200-luvulla.⁹³ Kuitenkin herää epäilys siitä,

että näin ^suuressa jakokunnassa jossakantatalot ovat maksaneet alun perin suoma-laisen vero-oikeuden ^mukaan, olisi ^tehty sopimus nuorten uudisasutustenkin siirty-misestä ^samaan vero-oikeuteen kuin niiden kantakylät. Edellä luetelluista olivat en-simmäisen maakirjan (1540) mukaan yksinäistiloja Matikkala jaNaatula. Jälkimmäi-sen nimen ^synty vaikuttaa myöhäiseltä: 1510 oli Huittisten ^käräjillä lautamiehenä Knuth Natusson(maakirjoissa ensimmäisenä isäntänä Nils Knutsson ^Natulan).94 Hänen isällään on ollut pyhimyskalenterin Donatus-nimi, eikä ^{ole luultavaa,} että ^kylä olisi

saanut nimensä jonkun toisen, jo 1200-luvulla eläneen Donatuksen mukaan ^ja olisi silti säilynyt yksinäistilana vuoteen 1540 asti. Niin Naatula kuin Matikkala^ovat kyllä-kin olleet vauraita ^taloja; jälkimmäisen isäntä oli 1510 nimismieskin, _mutta jokseen-kin yhtä paljon varallisuutta oli esim. ruotsalaisen vero-oikeuden mukaan kymme-nyksensä maksaneilla Löysälän isännillä. Aivan samanlainen ^{tapaus on joen} poh-joispuolelta.Hirvelän 1. Hirvikosken Olavi Hirvi asui 1540-52 ^vaurasta yksinäistilaa ja maksoi kymmenyksensä suomalaisen vero-oikeuden mukaan. Kuitenkin maanja-ko-oikeudessa 1773 ^sanottiin, että Hirven talo ^on laillisen ^jaonperusteella joskus

ai-92) Jakokuntaolot isojakokartoista,^MHA.

93) Jokipii 1948 s. 231—233.

94) FMU VII5440.

kaisemmin erotettu Sammun jakokunnasta.⁹⁵ Kyseessä on ilmeisesti ns. siirtokylä-tapaus (afgärda by) so. jokuHirvi-lisänimeäkäyttänyt mies onraivannut itselleen tilan Sammun jakokunnankulmaukseen jokivarteen, jahänen tilansa ^on sitten pian ^saanut

omattarkoin määritellyt rajansa ja samallamenettänyt oikeutensajakokunnan yhteis-maahan. On epäiltävää, että tämä olisi tapahtunut jo 1200-luvulla.

Huittisten jakokunnan Punkalaitumenjokivarressa olevista kylistä vaikuttaa vanhim-malta Leppäkoski, jossaoli 1540 kolme varakasta taloa. Se mainitaan ensi kerran asiakirjoissa 1414, ja sen Liuha-nimiset isännät ^ovat usein olleet lauta- ja katsel-muskunnissa ja näyttävät siis kuuluneen pitäjän arvostetuimpiin asukkaisiin.⁹⁶ Edellä luetelluista suomalaisen oikeuden kylistä Leppäkoskella olikin korkein ^veroluku;

16/24.Vähän sitä pienempiä olivat leikaria^{(4 taloa,}veroluku ¹⁵⁾ jaSuttila ^(vain kaksi taloa, muttavero 13).

Jokivartta ylöspäin mentäessä oli Hirvelän jälkeenkolme kylää, Riesola, Rieskala ja Hurula, jotka muodostivat yhden jakokunnan ja maksoivat kaikki suomalaista kym-mennysveroa. Ne olivat jokseenkin samankokoisia, kolmen, neljän talon kyliä, joiden keskinäisistä ikäsuhteista on mahdotonta sanoa mitään. Ehkäpä ainakin kantakyiä on perustettu jo varhaiskeskiajalla. Juho Rieso (Jöns Resw) oli lautamiehenä ^1448, Antti Rieska maanoikeuden lautakunnassa 1438 ja Juho Rieskanpoika ^(Jonis Res-kanpoyka) Huittisten lautamiehenä 1447. 1540-luvun Rieskalan isäntien lisänimet (Loikka, Kukko jaKalinen) viittaavat ^vanhaan, ehkäpä Kokemäeltä tulleeseen

asu-tukseen, koska kaikki kolme nimeä esiintyvät myös siellä. Riesolan jakokunnan naapurissa oli Hakunin jakokunta. Tähän kuului ^vuonna 1540 kaksi yksinäistilaa, Hakuni ja Hannula, jotka molemmat ovat kaiketi ^saaneet nimensä ensimmäisen rai-vaajan mukaan, toinen Hakunin eli Haakonin jatoinen Hannun. Vaikka kylien syn-ty vaikuttaa samalla tavoin kuin Matikkalan ja Naatulan vasta myöhäiskeskiai-kaiselta, ne maksoivat kuitenkin kymmenyksensä suomalaisen oikeuden

viljanmak-sutavan mukaan.

Hakunin jälkeen siirrytään myöhemmän Punkalaitumen seurakunnan puolelle. Kah-den puolen jokeaoli Vanttilan jakokunta, jossaKanniston 2-taloinen ^{kylä (vero 6)} maksoi suomalaisen kymmenysoikeuden mukaan, kun ^sen sijaan Vanttila ^{(4 taloa,} vero 16) suoritti ruokalisänsä voina eikä viljana. Ruokalisän suoritustavan perusteel-la pitäisi Kanniston olperusteel-la jakokunnan kantakylä, ja kaikesta kansanperimätiedosta huolimatta ^(se pitää Vanttilaa Punkalaitumen vanhimpana kylänä) osoittanevat kymmenysverotiedot tällä kertaa oikeata ikäsuhdetta. Vanttilan nimi ^on ruotsalais-peräinen. Vuonna 1510 Vanttilan kaksi talollista esiintyy sukunimellä Fantynen.⁹⁷

95) VA, Huittisten maanjako-oik.pk. 15.3. ^1805,sis.^otteenkihlak.oik.päätöksestä 28.9. 1773.

96) FMU II 1445. Liuhoista ks. FMU 111 2738, REA 584, FMU IV 3008, V 4117, VII 5640, 5710, 5774, ja RA Justitierevisionensakter 1674.

97) FMU VII5440.

Koska nimi Fant esiintyy Suomen ruotsalaisseudulla sekäPohjanmaalla että Uudella-maalla ja suomenkielisellä seudulla ainoastaan Punkalaitumella, _on lähinnä ^kyseessä lännestä päin ^levinnyt pilkkanimi, jonka Punkalaitumen kanta-asukkaat ovat anta-neettulokkaalle.⁹⁸ Samaan ruotsalaisperäisyyteen viittaa 1550-luvun isännän liikanimi Torkkoi^(Torkel).

Vanttilan itäisenä naapurina ^on Haviokosken jakokunta, johon kuuluivat Haviokos-ken 7-taloinen(vero 24), Mäenpään 4-taloinen(vero 17) jaParrilan 2-taloinen(vero 4) kylä. Kaikki maksoivat ruokalisänsä ^viljana. Haviokosken Nisse mainitaan lauta-miehenä jo 1419.⁹⁹ Punkalaitumen suomalaisen vero-oikeuden ^kylistä Haviokoski oli vaurain ja suurin, joten se lienee iältään ^myös vanhin. Sen sijainti kosken partaalla on ollut monessa suhteessa taloudellisesti ^edullinen, mikä on hyvinkin ^saanut huittis-laisen eränkävijän valitsemaan ^sen ensinnä Punkalaitumella asuinsijakseen. Vuonna

1540 Haviokosken ^kanssa kilpailivat, jopa ohittivat sen vauraudessa ruotsalaisen vero-oikeuden kylät Kostila ja Sarkkila (edellisessä oli 8 taloa ^{ja vero} 21,

jälkim-mäisessä ⁵ taloa ja vero 25). Kostila oli ^{yksin omassa} jakokunnassaan, ^{kun taas} naapurikylä Kokkola kuului ilmeisesti Teikarlan tavoin alun perin Huittisten jako-kuntaan. Jälleen toistuu edellä havaittu merkillinen ilmiö: naapureista yksitaloinen Kokkola maksoi viljaruokalisää, kun ^taas suuri kahdeksantaloinen Kostila maksoi voina. Kostilan jaKokkolan välillä oli riitaa ulkopalstasta jo 1466, joten ne tuskin

ovat olleet alun perin ^{samaa kylää.100} Sarkkila ja suomalaisen kymmenysvero-oikeu-den kylät Talala, Hankuri ja Jalasjoki ^ovat olleet ^samaa jakokuntaa, jonka kanta-kylä todennäköisimmin on ollut entisen Talalanjärven rannalla ^sijainnut Talala.

Saattaa epäillä onko jakokuntayhteys ollut alkuperäistä, sillä Särkkään ^ja Talalan välillekäytiin rajaa jo 1470.¹⁰¹

Punkalaitumen asutuskehityksestä on näin ^{saatu se kuva,} että Huittisten

jakokun-taan kauan kuuluneet viljaruokalisän maksajat Kannisto, Teikarla (4 taloa, veroluku

15) jaKokkola sekä omien jakokuntiensa kantakylät Haviokoski ja Talala ^{ovat jo} varhaiskeskiaikaisia ja siis syntyneet noin vuosien 1100 ja 1250 välisenä ^aikana, kun sen sijaan Vanttila, Kostila ja Sarkkila ovat 1300-luvulla syntyneitä, nopeasti viljelyksiään lisänneitä uudiskyliä. Jakokuntansa ^pääkylän mukaan ovat myös Pam-ia, Mäenpää, Hankuri ja Jalasjoki maksaneet ruokalisän ^viljana, vaikka todellisuu-dessa^neehkä ovatkin^vastamyöhäiskeskiaikana perustettuja.

98) KLNM IV ^art. Fant.Vantti tulee keskiajalla yleisesti Skandinaviassa^{käytetystä sanastafant, joka}on

merkin-nyt ylimyspalvelijaa, pöytäpalvelijaa,ajomiestä,kiertävää ^laulajaa eli leikaria ^{sekä myös} halventavassa mielessä maankiertäjää. Sana on lainautunut Suomeen viimeistään ^noin 1300, sillä ^Piispa Henrikin surmavirren mu-kaan ^{oli hänen}seurassaanajomies, jota väheksyvästi kuvataan sanoilla ”vantti^vaaksankorkuhinen .

99) FMUIIIS7I.

100) FMU ^IV 3671. Ala-Satakunnantk. 1639-44 f.

302 v on

101) FMU IV3418.