Muistisairauden myötä ihmisen persoonallisuus katoaa pala palalta. Sairauden edetessä muis-tot haalenevat ja lopulta katoavat. Myös läheiset ihmiset ja rakkaimmat saattavat kadota. Tur-vallisuuden ja läheisyyden kokemukset sekä ne asiat, jotka ihmisellä on olleet elämässään merkityksellisiä nousevat tärkeiksi ja katoavat viimeisenä. Myös tämä hetki tulee muistisai-raalle tärkeäksi hänen kokemusmaailmassaan. Turvallisuuden tunne nousee ihmisen koke-musmaailmassaan niistä samoista asioita ja muistoista jo ennen sairastumistaan.
Hengellisyys nähdään tässä tutkimuksessa laaja-alaisena, mutta myös samalla suppeamassa merkityksessä. Suppeammassa merkityksessä hengellisyyttä tarkastellaan ihmisen uskonnolli-suutena. Laaja-alaisesti tarkasteltuna hengellisyys sisältää elämäntarkoitukseen ja elämänkat-somukseen liittyvät kysymykset mukaan lukien ihmisen vakaumuksen ja hengellisyyden nä-kymisen erilaisten toimintojen kautta arjessa sekä hengellisyyden tunteen ihmisen sisäisenä voimavarana. Hengellisyys nähdään tällöin myös uskonnollisuuden ulkopuolisessa konteks-tissa.
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että uskonnolliset ja hengelliset kysy-mykset ovat tärkeitä ikääntyville, jos hengellisyyden perusvire on kuulunut kyseisen ihmisen elämään.138 Hengellisyydellä voi olla myös myönteistä vaikutusta terveyden ylläpitämisessä ja sairaudesta toipumisessa. Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin osoittaa, että ikäihmisten keskuudessa hengellisyys vaikuttaa hidastavan kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja on tukena ihmisen selviytymisstrategioissa muun muassa vakavan sairauden kohdatessa. Samoin hengellisyys luo parempaa elämänlaatua.139
Muistisairaus on krooninen sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkityksen avulla sairauden kulkua voidaan hidastaa. Krooniset, vakavat sairaudet kuten syöpä tai als voivat laukaista ihmisessä eksistentiaalisten kysymysten pohdinnan. Myös muistisairauden kanssa elävällä ihmisellä esiintyy eksistentiaalista pohdintaa elämän tarkoituksesta ja sairauden mer-kityksestä.140 Tällaista pohdintaa tässä tutkimuksessa esiintyi kuitenkin vähän. Toisaalta tut-kimuksen tarkoitus ei ollut keskittyä eksistentiaaliseen näkökulmaan muistisairaudessa, mutta sitä ei myöskään rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
138 Kyrönviita 2006.
139 Océane, Bailly & Ferrand 2015.
140 Miettinen 2019; Päivänsäde 2016.
Sairastuminen vakavaan sairauteen voi vahvistaa ihmisen hengellistä identiteettiä ja ilmetä joko uskonnon tai maallisemman elämänkatsomuksen kautta. Muistisairaiden hengellisyyttä tutkineen Kivikosken (2002) mukaan hengellisyys on muistisairaan voimavara. Perinteinen uskonnollisuus useimmiten aktivoituu ihmisen ikääntyessä. Lisäksi hengellisyyden merkitys korostuu usein elämän vastoinkäymisissä kuten vakavan sairauden kohdatessa. Kivikosken mukaan vakaumuksen sisäistyminen vaikuttaa muistisairaan kykyyn selviytyä ja ratkaista myös ongelmia. Uskonto voi olla luomassa merkityksellisyyttä elämässä ja siten voimaannut-taa ihmistä.141
Keskeisenä tuloksena tässä tutkimuksessa nousi uskonnollisuuden ylisukupolvisuus. Tämä korostui erityisesti niissä tarinoissa, joissa hengellisyyden pohjavire oli rakennettu vahvaksi jo lapsuudessa. Monissa tarinoissa kuvattiin uskonnollisten rituaalien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tarinoissa tuotiin esille tärkeinä muistoin muun muassa isän ja äidin tai ukin ja mummin opettamia iltarukouksia, jotka tämän päivän arjessa ovat tulleet entistä rakkaimmiksi ja muistetaan jopa sanasta sanaan ulkoa. Tätä rukousperinnettä haluttiin myös siirtää eteen-päin omille lapsille tai lapsenlapsille.
Aineistosta nousi keskeisenä tuloksena myös paluu lapsuusajan Jumala-kuvaan. Jumalaa ku-vattiin aineistossa sellaisena Jumalana, millaisena Jumala koettiin lapsena. Suurimmalla osal-la Jumaosal-la tänä päivänä näyttäytyy samanosal-laisena Jumaosal-lana kuin osal-lapsena. Jumaosal-laa ei koeta pe-lottavana, eikä se ole sitä myöskään ollut lapsuudessa. Ankarasta Jumalasta lapsuudessa ku-vattiin vain yhdessä tarinassa, mutta myös tässä kertomuksessa ankara Jumala kuku-vattiin vain muiden lasten esittämänä pelotteena. Hengellisyyden pohdinnassa nousi esille erityisesti lap-senusko ja Jumalan rakkaus. Jumalaan luottaminen ja turvallisuus on vahva voimavara muis-tisairaan hengellisyydessä.
Myös musiikin merkitys voimavarana nousi vahvasti esiin tarinoissa. Musiikki ja hengellisyys kulkivat tarinoissa rinnakkain. Tämä näkyi musiikin kuunteluna tai osallistumisena kuorotoi-mintaan. Samoin rakkaita virsiä tykättiin hyräillä. Virret olivat lapsuudesta tuttuja virsiä, jois-ta muistettiin erityisesti kertosäkeet ja usein myös virsien alkusanat. Musiikin merkitys muis-tisairaalle on kiistaton. Siitä osoituksena ovat lukuisat tutkimukset. Musiikilla on todettu ole-van monia myönteisiä ja aktivoivia vaikutuksia muistisairaan terveyteen.142
141 Kivikoski 2002.
142 Brotons 1994; Gerdner & Swanson 1993; Kneafsey 1997; Sacks 1991.
Kokemuksia itse muistisairaudesta, sen läsnäolosta elämässä ja sairauden puhkeamisesta ai-neistossa kuvattiin vähän. Johtopäätöksenä voidaan nähdä tämän aineiston kohdalla, että muistisairautta ei nähdä toimintakykyä merkittävästi alentavana tekijänä. Toki sairauden poh-dinnassa nostettiin esille, että asioita unohtuu ja myös haastatteluhetkellä asioita saattoi olla
”hukassa”, eikä niitä muistunut mieleen siinä hetkessä. Tätä ei hävetty, eikä sen annettu vai-kuttaa haastattelun kulkuun tai laajemmin arkeen. Elämää muistisairauden kanssa kuvattiin voimavaralähtöisesti ja jopa humoristisesti. Asioiden unohtelusta todettiin useissa tarinoissa kuuluvan kenelle tahansa inhimillisenä piirteenä, olipa hänellä muistisairautta tai ei.
Sairauden olemassaoloa kuvattiin myös ajanjaksoina. Välillä arki sujuu ongelmitta, välillä muistamattomuus nostaa päätään arjessa. Kuten moniin kroonisiin sairauksiin kuuluu, on sai-rauden kulussa nähtävissä sekä hyviä että huonoja jaksoja. Myös muistisairaudessa tämän aineiston valossa voidaan todeta samoin. Kuitenkin päällimmäisenä aineistossa korostui ”sai-rauden poissaolo”. Sairaus ei ollut elämän keskiössä vaan sairaus kulkee arjessa mukana ei niinkään välttämättömänä pahana vaan osana muistisairaan minuutta, eräänlaisena kumppani-na, johon pystyi suhtautumaan myös humoristisesti. Esimerkiksi sairauden läsnäoloa kuvastaa osuvasti Olavin tarina: Tietysti mulla on nyt ehkä tämä, jos aattelee muistisairautta ja uskon-nollisuutta, niin se on ehkä tämä uskonnollisuuden perusvire elämässä ja muistisairaus menee siinä sivussa mukavasti. Muistisairaus on osa minuutta, mutta sen olemassaolo nähdään voi-mavarana, suunnan näyttäjänä elämässä.
Myös sairaus on tuonut paljon hyvää. Näistä mainittiin sosiaalisuuden lisääntyminen muun muassa järjestötoiminnan kautta. Samoin muistisairautta ei nähty kuolemaan johtavana sairau-tena kuten esimerkiksi syöpää. Sairauden etenemistä ei nähty myöskään niin pelottavana asia-na, sillä aineistossa tuotiin esille kehittynyt lääkehoito hidastamassa taudin kulkua.
Useissa tutkimuksissa on tuotu esille hengellisyyden myönteiset vaikutukset ikääntyneen muistisairaan elämänlaatuun.143 Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat vahvasti samaa. tisairaan hengellisyyttä tarkasteltaessa tulee huomio kiinnittää ihmisen kokonaisuuteen. Muis-tisairaudestaan huolimatta ihminen säilyy kokonaisena, jossa fyysisen, psyykkisen ja sosiaali-sen ulottuvuuden lisäksi vahvana alueena on hengellinen ja henkinen ulottuvuus.
Myös Elizabeth MacKinlay näkee yksilön hengellisen ulottuvuuden merkittävänä osana ihmi-sen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hengellisyys nähdään fyysiihmi-sen ja psykososiaaliihmi-sen
143 Océane, Bailly & Ferrand 2015.
alueen kanssa samanarvoisena. MacKinlayn näkemyksen mukaan hengellisyytenä ei nähdä vain uskonnon harjoittamista, vaan se on ymmärrettävissä laajemmin suhteessa Jumalaan ja suhteessa muihin ihmisiin, luontoon ja taiteeseen. MacKinlay korostaa myös, että muistisai-raan hengellisen elämän tuntemisen edellytyksenä on tuntea myös hänen elämänhistoriaansa.
Muistisairaan hengelliset tarpeet toisin sanoen eivät katoa vaan niiden kohtaaminen ja vas-taaminen vaatii vain enemmän aikaa ja erilaisia toimintatapoja kuin ei muistisairailla.144
Jo tässä suppeassa aineistossa hengellisyyden intensiteetin ilmeneminen vaihteli eri tarinoissa.
Tarinoissa oli paljon yhtenevää, mutta hengellisyyden näkyminen arjessa vaihteli eri tarinois-sa selvästi. Sairauden läsnäolo ja eteneminen ei vie ihmiseltä oikeutta tulla kohdatuksi omana itsenään myös hengellisyyden osa-alueella.
Jatkotutkimusaiheina olisi kiinnostava selvittää pidemmällä muistisairautta sairastavan hen-gellisyyden kokemuksia. Tutkimusastelema tällöin luo jo haasteet, kuinka tarkastella muisti-sairaan hengellisyyttä tällaisessa sairauden vaiheessa. Tutkimusmenetelminä tulisi todennä-köisemmin kyseeseen osallistuva havainnointi yhdessä mahdollisen haastattelun kanssa. Olisi myös kiinnostava tutkia pitkittäistutkimuksella muistisairaiden hengellisyydessä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sairauden edetessä. Millaisena muistisairaan hengellisyys näyttäytyy sairauden alkuvaiheessa ja mitä hengellisyydelle tapahtuu sairauden edetessä? Millä tavoin muistisairaan hengellisyys muuttuu sairauden edetessä? Mitä ja missä määrin hengellisyyden osa-alue katoaa muistin heiketessä? Myös muistisairaan eksistentiaaliset kysymykset ja poh-dinta itsessään olisi yksi sopiva jatkotutkimuksen aihe.
144 MacKinlay 2001.
LÄHTEET
Agli Océane, Bailly Nathalie & Ferrand Claude
2015 Spirituality and religion in older adults with dementia: a systematic review. In-ternational Psychogeriatrics 27(5), 715–725.
Banerjee Sube, Samsi Kritika, Petrie Charles, Alvir Jose, Treglia Michael & Schwam Ellias 2009 What do we know about quality of life in dementia? A review of the emerging
evidence on the predictive and explanatory value of disease specific measures of health related quality of life in people with dementia. International Journal of Geriatric Psychiatry 24(1), 15–24.
Brotons Melissa
1994 Effects of performing conditions on music performance anxiety and perfor-mance quality. Journal of Music Therapy, Volume 31, Issue 1, Spring 1994, 63–
81.
Dunderfelt Tony
2011 Elämänkaaripsykologia. 4. uudistettu painos. WSOY pro Oy. Helsinki.
Ervasti Tarja, Kuha Heli & Manninen Paula
2018 Pyhä hetki -materiaalipaketti toiminnallisiin hartauksiin. Opinnäytetyö. Sosiaa-lialan koulutusohjelma. Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto. Dia-konia-ammattikorkeakoulu. Oulu.
Eskola Jari & Suoranta Juha
1998 Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Frankl Viktor E.
1983 Olemisen tarkoitus. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki.
Gerdner Linda & Swanson Elizabeth
1993 Effects of individualized music on confused and agitated elderly patients. Ar-chives of Psychiatric Nursing. Volume 7, Issue 5, October 1993, 284-291.
Hallikainen Merja & Mönkäre Riitta
2017 Toimintakyvyn tukeminen. Teoksessa Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt.
Toim. Nukari Toini. Printon. Tallinna. 99-111.
Hanhirova Marjaana & Aalto Kirsti
2009 Ihmisen hengelliset tarpeet. Teoksessa Ihmisen lähellä, Hengellisyys hoitotyös-sä. Toim. Aalto Kirsti & Gothόni Raili. Kirjapaja. Lahti. 9-24.
Havukainen Ellen & Kanerva Marjaana
2011 Vanhusten ja muistisairaiden hengellinen kohtaaminen. Kirkkopalve-lut/Koulutuskeskus Agricola. Painopaikka: Oy Litoset Ab. Vaasa.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2004 Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki Huttunen Rauno, Kakkori Leena, Heikkinen Hannu
1999 Toiminta, tutkimus ja totuus. Teoksessa HLT Heikkinen, R. Huttunen & P. Moi-lanen (toim.) Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näkö-aloja. Atena. Jyväskylä. 111–135.
Hyvä tieteellinen käytäntö
2012 Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf, Viitattu 21.5.2020.
Hänninen Vilma
2015 Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim. Raine Valli & Juhani Aaltola. PS-Kustannus. Jyväs-kylä. 168–184.
Ikonen Suvi
2019 Vapaaehtoinen muistisairaan hengellisenä tukena – Haastattelututkimus vapaa-ehtoisille ja koulutuksen järjestäjille. Opinnäytetyö. Sosionomi (AMK) dia-koniatyö. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Innanen Kari & Salminen Veli-Matti
2016 Hymn, Song, Society. (Publications, The Church Research Institute; No. 63).
The Church Research Institute. Tampere.
Irri Marianne & Tuominen Satu
2017 Hengellisyys muistisairaan saattohoidossa läheisen näkökulmasta tarkasteltuna.
Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-koulutus. Terveyden edis-tämisen koulutus. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.
Kadonnen tarkoituksen metsästys
2019 Ylen artikkeli logoterapiasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/23/kadonneen-tarkoituksen-metsastys, Viitattu 21.10.2019.
Karvinen Ikali
2009 Henkinen ja hengellinen terveys. Etnografinen tutkimus Kendun sairaalan hen-kilökunnan ja potilaiden sekä Kendu Bayn kylän asukkaiden henkisen ja hengel-lisen terveyden käsityksistä. Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliini-sen ravitsemustieteen laitos, Kansanterveystieteen yksikkö.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1208-3/urn_isbn_978-951-27-1208-3.pdf, 34, Viitattu 17.10.2019.
Kitwood Tom
1997 Dementia Reconsidered – The Person Comes First. Open University Press.
Buckingham.
Kivikoski Tuija
2002 Dementoituneen vakaumuksen tukeminen hoitotyössä. Sarjassa: Dementiapoti-laiden hoidon kehittäminen. Julkaisija: Suomen dementia hoitoyhdistys. Kuopi-on liikekirjapaino. Kuopio.
Kivikoski Tuija
2009 Muistisairaan ja dementoituneen lähellä. Teoksessa Ihmisen lähellä, Hengelli-syys hoitotyössä. Toim. Aalto Kirsti & Góthoni Raili. Kirjapaja. Painopaikka Esa Print Oy. Lahti. 117-137.
Kivikoskki Tuija
2012 Vakaumuksen merkitys muistisairaan ihmisen elämässä. Memo − Muistisairai-den ihmisten hoidon ammattilehti 2/2012. www.muistiasiantuntijat.fi, Viitattu 22.5.2020.
Kneafsey Rosie
1997 The therapeutic use of music in a care of elderly setting: A literature review.
Journal of Clinical Nursing, 6, 341-346.
Kotila Heikki
2003 Spiritualiteetti – ajankohtainen näkökulma. Teoksessa Spiritualiteetin käsikirja.
Toim. Häyrynen Seppo. Kirjapaja. Helsinki. 13-23.
Kotisalo Tuuli
2015 Pienet hyvät hetket: Laadullinen tutkimus muistisairaan kohtaamisesta seura-kuntapappien kokemana. Pro gradu -tutkielma. Käytännöllisen teologian laitos.
Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Helsinki.
Kylmä Jari & Juvakka Taru
2007 Laadullinen terveystutkimus. Edita. Helsinki.
Kyrönviita Marianne
2006 Elämän käsikirjoituksen muutostarinat ALS:iin sairastuneiden kertomana kun-toutusjaksolla. Pro gradu -tutkielma. Käytännöllinen teologia. Läntinen teologia, teologinen tiedekunta. Joensuun yliopisto. Joensuu.
Laine Minna
2013 Mielen Voimaa. Logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistami-seen. Opas ikääntyville ihmisille. Ikäinstituutti. Helsinki.
Laine Minna & Heimonen Sirkka Liisa
2013 Mahdollisuuksien matka, Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan hoidossa. 3.
painos. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä.
Latvala Taina
2017 Uskonnollisuus ja arvot vanhuspalvelulaissa ja sen vastaanotossa. Pro gradu -tutkielma. Käytännöllisen teologian laitos. Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Helsinki.
Louhesto Perttu, Polviander Emmi ja Salmi Juha-Petri
2016 Läsnäoloa luonnossa: motivoivan ja henkisyyttä koskettavan toimintamuodon kehittäminen muistisairaille. Opinnäytetyö. Toimintaterapian koulutusohjelma.
Toimintaterapia. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.
MacKinlay Elizabeth
2001 The Spiritual Dimension of Ageing. Jessica Kingsley Publishers. London.
MacKinlay Elizabeth
2004 Ageing, spirituality and well-being. Teoksessa: Spiritual dimension of ageing. Albert Jewell (ed.). Jessica Kingsley Publishers. London. 72–85.
MacKinlay Elizabeth
2006 Spiritual Growth and Care in the Fourth Age of Life. Jessica Kingsley Publish-ers. London.
MacKinlay Elizabeth
2008 New and old challenges of ageing: disabilities, spirituality and pastoral respons-es. Aging, disability and spirituality: Addressing the challenge of disability in later life. Ed. by E. MacKinlay. Jessica Kingsley Publishers. London.
Metsävainio Mari
2014 Elizabeth MacKinlayn käsitys muistisairaan vanhuksen hengellisistä tarpeista ja niihin vastaamisesta. Pro gradu -tutkielma. Filosofinen tiedekunta. Teologian osasto. Läntinen teologia. Itä-Suomen yliopisto. Joensuu.
Miettinen Anna Kaisa
2019 Muistisairaus läheisen kokemana: narratiivinen tutkimus muistisairauden merki-tyksestä lähipiirin elämäntarinoissa. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalipsykologia.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. Joen-suu.
Mitä uskonnonvapaus on?
2020 Mitä uskonnonvapaus on? https://uskonnonvapaus.fi/artikkelit/mita.html, Viitat-tu 20.5.2020.
Muistisairaan ihmisen oikeudet
2017 Etuudet ja oikeudet. Muistiliitto. https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/muistisairaan-ihmisen-oikeudet, Viitattu 17.10.2019.
Muistisairaudet Suomessa
2017 Muistisairaudet. Muistiliitto. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet, Vii-tattu 14.10.2019.
Muistisairauksien yleisyys
2019 Kansantaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys, Vii-tattu 14.10.2019.
Mäkitarkka Minna & Åkerblom Frans
2014 Hengellisten tarpeiden huomioon ottaminen vanhusten hoitotyössä. Opinnäyte-työ. Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Nieminen Riina
2014 Uskonnollisuus vanhuusiässä. Merkitysten muotoutuminen ikä- ja kohorttiteki-jöiden näkökulmista. Pro gradu -tutkielma. Käytännöllisen teologian osasto.
Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Helsinki.
Nurmi Jari-Erik, Ahonen Timo, Lyytinen Heikki, Lyytinen Paula, Pulkkinen Lea & Ruoppila Isto
2006 Ihmisen psykologinen kehitys. WSOY. Helsinki.
O'Rourke H.M., Fraser K.D, Duggleby W.
2015 Does the quality of life construct as illustrated in quantitative measurement tools reflect the perspective of people with dementia? Journal of Advanced Nur-sing,71: (8), 1812-24.
Parviainen Risto & Puusaari Seija
2012 Alttarin äärellä - Alttari, hartaus, muisti ja rytmi. Kirkkovuoden hartauksia muistisairaille. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Pieksämä-ki.
Personality Theories
2006 Viktor Frankl. https://webspace.ship.edu/cgboer/frankl.html, Viitattu 15.10.2019.
Pohjois-Karjalan Muisti ry – mitä se on?
2020 Pohjois-Karjalan Muisti ry. https://www.pkmuistiry.fi/, Viitattu 21.5.2020.
Päivänsäde Liisa
2016 Ikääntyvän muistisairaan palliatiivinen hoito. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakou-lutus. Sairaanhoitaja AMK. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli.
Raamattu
1992 Matteuksen evankeliumi luku 25 jae 36.
Raunio Antti
2003 Onko olemassa luterilaista spiritualiteettia? Teoksessa Johdatus luterilaiseen spiritualiteetin teologiaan. Toim. Vaino Olli-Pekka. Kirjapaja. Helsinki. 11-36.
Rosenwals George
1996 Making whole: method and ethics in mainstream and narrative psychology. Te-oksessa Ethics and process in the narrative study of lives. The narrative study of lives series, toim. Ruthellen Josselson. Kalifornia: Sage, 245–274.
Ryan, Ellen B. & Schindel, Lori & Beaman, Amanda
2005 Communication strategies to promote spiritual well-being among people with dementia. The journal of pastoral care & counseling. Spring-summer 2005, vol.
59, nos. 1-2, 43 –54.
Sacks Oliver
1991 Music and Neurological Disorder. International Journal of Arts Medicine: Fall 1991 1:1, 7-9.
Sairauteen sopeutuminen
2020 Muistisairaudet. Muistiliitto.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/erityiskysymyksia/sairauteen-sopeutuminen, Viitattu 22.5.2020.
Sariola Yrjö
2011 Ehjäksi hoida. Bookwell. Porvoo.
Semi Taina
2015 Mieleen tatuoitu minuus. T &J Semi Oy / GeroArtist. Finnprinters. Espoo.
Shamy Eileen
2003 Guide to the Spiritual Dimension of Care for People with Alzheimer`s Disease and Related Dementias: More Than Body, Brain and Breath.
Jessica Kingsley Publishers. London. 124.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto
2008 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Helsinki.
Spiritualiteetti
2019 Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto. Spiritualiteetin määritelmä.
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Spiritualiteetti, Viitattu 16.10.2019.
Stolt M, Koskenniemi J, Katajisto J, Hupli M, Jartti L, Suhonen R, Leino-Kilpi H.
2015 Muistihäiriöitä sairastavien iäkkäiden henkilöiden elämänlaatu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 52, 62–
77.
Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 63
2018 Hengellinen tuki muistisairaan ihmisen elämässä. Kirkkohallitus. Grano Oy.
Kuopio.
Suomen perustuslaki
2019 FINLEX, Suomen sähköinen säädöskokoelma sekä ajantasaisten säädösten ja
alkuperäisten säädösten kokoelmat.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika
&search%5Bpika%5D=perustuslaki, Viitattu 16.10.2019.
Suomi-englanti-suomi -sanakirja
2012 Suomi-englanti-suomi –sanakirja. Toim. Hurme Raija et al. 17.painos. Sanoma Pro. Helsinki.
Suomi-latina-suomi -sanakirja
2018 Suomi-latina-suomi -sanakirja = Finnico-Latino-Finnicum: lexicon. Toim. Pit-käranta Reijo. 2.painos. Gaudeamus. Helsinki.
Särkijärvi Alexi, Särkijärvi Mika & Tenhami Sari
2018 Muistimessu - Messu ja Toiminnallinen tuokio muistisairaille. Opinnäytetyö.
Geronomi (AMK), Sosionomi-diakoni (AMK). Vanhustyön koulutusohjelma, Sosiaalialan koulutusohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Tavi Varpu & Lahtonen Riitta
2019 Muistisairaan selviytymisopas. Docendo Oy. Jyväskylä.
Tiet toivoon ja tarkoitukseen - Logoterapian perusteita
2005 Suomen logoterapiayhdistys ry:n julkaisu. Kirjoittajat ja Kirjapaja Oy. Painettu Karisto Oy:n kirjapainossa. Hämeenlinna.
Toivonen Kristiina
2015 Potilaana ihminen – hermeneuttis -fenomenologinen tutkimus hengellisyydestä ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Pro gradu -tutkielma. Hoitotiede.
Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli
2004 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1.-3. painos. Tammi. Helsinki.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli
2009 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6. uudistettu painos. Tammi. Helsinki.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli
2011 Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 8. uudistettu painos. Tammi. Vantaa.
Tölli Juho
2016 Omahoitajien kokemuksia asiakkaan hengellisten tarpeiden tukemisesta selvittää asiakkaiden hengellisten tarpeiden huomioimista omahoitajan arvioimana.
Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma. Centria ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Kokkola.
UQ Researchers
2020 Associate Professor Liz MacKinely. The University of Queensland Australia.
https://researchers.uq.edu.au/researcher/541, Viitattu 20.5.2020.
Uskonnon vapauslaki
2019 Suomen perustuslaki. FINLEX, Suomen sähköinen säädöskokoelma sekä ajan-tasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453, Viitattu 17.10.2019.
Uuden testamentin sanakirja kreikka-suomi
2007 Uuden testamentin sanakirja kreikka-suomi. Toim. Liljeqvist Martti. Finn Lectura. Helsinki.
Vainikainen Tuula
2016 Kumppanina muistisairaus, Tietoa, tukea ja kokemuksia. Kirjapaja. Painopaikka Tallinna Raamatutrükikoda. Viro.
Vakaumus
2020 Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:vakaumus, Vii-tattu 23.5.2020.
Viramo Petteri & Sulkava Raimo
2015 Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa Muistisairaudet. Toim. Erkinjuntti Timo & et al. Kustannus Oy Duodecim. Keuruu. 35-43.
Virtaniemi Matti-Pekka
2017 Elämän päätösjakson haaste: ALS-tautiin sairastuneen eksistentiaalinen prosessi ja uskonnollinen spiritualiteetti. Väitöskirja. Käytännöllisen teologian osasto.
Teologinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Helsinki.