2 TUTKIMUKSEN TAUSTA
2.2 LÄHESTYMISTAPOJA MUISTISAIRAAN HENGELLISYYDEN TARKASTELUUN
2.2.2 Hengellisten tehtävien malli ja kristillinen malli MacKinlayn mukaan
tiede-kunnassa Queenslandin yliopistossa Australiassa. Hän vastaa tänä päivänä tutkimusmenetel-mien, sukupuolitutkimuksen ja taiteiden opettamisesta. Koulutustaustaltaan MacKinlay on anglikaanisen kirkon pappi sekä gerontologiaan erikoistunut sairaanhoitaja.59
54 Laine & Heimonen 2013, 46.
55 Laine & Heimonen 2013, 53.
56 Tie toivoon ja tarkoitukseen, 60-62.
57 Axel Fredenholm (1881–1962), ruotsalainen kirjailija ja museointendentti, tunnetaan parhaiten kirjasta ”Näin olen kuullut” Kirjasta on Suomessa otettu jo 19 painosta (Karisto 2004). Fredenholm tutki filosofiaa sekä uskon-toja.
58 Tie toivoon ja tarkoitukseen, 60-62.
59 UQ Researches 2020.
MacKinlay on tutkinut hengellisyyttä erityisesti ikääntyvillä sekulaarista ja kristillisistä lähtö-kohdista käsin.60 MacKinlayn näkemyksen mukaan yksilön hengellisen ulottuvuuden huomi-oiminen on merkittävä osa ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hengellisyys tulee kulkea fyysisen ja psykososiaalisen ulottuvuuden rinnalla samanarvoisessa suhteessa. Ihmisen hengellisyyden huomioiminen on tärkeää huomioida myös eri ammattiryhmissä. Esimerkiksi hoitajien tulisi kyetä antamaan hengellistä tukea muistisairaalle omasta vakaumuksestaan huolimatta.61
Hengellisiä tarpeita havainnollistaakseen erityisesti vanhuksilla, MacKinlay on kehittänyt hengellisiä tehtäviä kuvaavia malleja; niin sanotun yleisen mallin ja kristillisen mallin. Kristil-lisessä mallissa korostuu erityisesti uskonnon harjoittaminen. Kaikissa MacKinlayn malleissa keskeisenä ajatuksena on elämän perimmäinen tarkoitus ja siihen vastaaminen. Kaikki muut tehtävät, joita ovat toivo/pelko, itseriittoisuus/haavoittuvuus, viisaus/lopulliset merkitykset ja ihmissuhteet/eriytyminen, nähdään keskinäisessä vuorovaikutteisessa suhteessa tähän keski-öön sekä myös toinen toisiinsa. Kaikissa MacKinlayn kehittämissä malleissa keskeisenä ko-rostuvat elämän perimmäisen tarkoituksen löytyminen ja siihen vastaaminen sekä ihmissuh-teet.62
MacKinlayn näkemys hengellisistä tarpeista ja niihin vastaamisesta muistisairailla ja ei muis-tisairailla ovat samankaltaisia. Ainoastaan, kuinka hengellisiin tarpeisiin vastataan, on nähtä-vissä eroja. Muistisairaan vanhuksen hengellisen elämän ymmärtäminen ei onnistu ilman tu-tustumista hänen hengelliseen elämäänsä yleisellä tasolla mukaan lukien hänen elämänhisto-riansa. Muistisairaan vanhuksen hengelliset tarpeet eivät toisin sanoen katoa vaan tarpeiden kohtaaminen ja niihin vastaaminen vaatii vain usein enemmän aikaa ja erilaisia toimintatapoja kuin ei muistisairailla.63
MacKinlayn näkemys muistisairaan ihmisen hengellisestä ulottuvuudesta perustuu hänen nä-kemykseensä muistisairaan hengellisistä tarpeista yleisellä tasolla. Hänen mukaansa hengelli-syys ei tarkoita vain uskonnon harjoittamista, vaan on ymmärrettävissä laajemmin suhteessa Jumalaan ja suhteessa muihin ihmisiin, luontoon ja taiteeseen. MacKinlay on pyrkinyt ku-vaamaan hengellisyyden laajuutta ja syvyyttä sekä koko sitä kirjoa, mitä ihmisen erityisesti
60 MacKinley 2001, 8.
61 MacKinlay 2001, 251.
62 MacKinley 2001, 41-42.
63 MacKinlay 2001.
ikäihmisen hengellisyys käsittää. MacKinlayn näkemykset hengellisyydestä käsittävät kaikki uskonnolliset ryhmät sekä niitä voidaan tarkastella myös sekulaarissa merkityksessä.64
Havainnollistaakseen vanhusten hengellisiä tarpeita sekä niissä ilmeneviä suhteita, MacKin-lay on kehittänyt hengellisiä tehtäviä kuvaavia malleja, niin sanotun hengellisten tehtävien mallin ja kristillisen mallin. Kristillinen malli pohjautuu näkemykseen, jossa hengellisyys nähdään erityisesti uskonnon harjoittamisena.65 Tässä tutkimuksessa lähestyn muistisairaan hengellisyyttä erityisesti MacKinlayn yleisen mallin kautta, koska tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa muistisairaan hengellisyyttä arjessa laajemmin: millaisia ovat ne hetket, joissa nousee esille hengelliset tarpeet ja millaisina muistisairas kokee nämä hetket?
Hengellisyyden mallissa kuvattavat osa-alueet auttavat myös haastattelutulosten analysoinnis-sa luokittelemaan tuloksia. Molemmisanalysoinnis-sa MacKinlayn malleisanalysoinnis-sa keskiössä on elämän perim-mäinen tarkoitus ja siihen vastaaminen. Vastaaminen tarkoittaa ihmisen aktiivisia keinoja vasta kysymykseen elämän tarkoituksesta. Näitä voivat olla esimerkiksi jumalanpalvelukseen osallistuminen, rukoileminen, pyhien kirjoitusten lukeminen ja meditaatio. Kaikki muut teh-tävät, joita ovat itseriittoisuus ja haavoittuvuus (self-sufficiency/vulnerability), viisaus ja lo-pullinen tarkoitus (wisdom/final meaning), ihmissuhteet ja eristäytyminen (rela-tionship/isolation) sekä toivo ja pelko (hope/fear) ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa kes-kenään sekä jokainen tehtävä myös yhteydessä mallin keskiöön.66
Kuvio 1. Vanhuksen hengelliset tehtävät MackKinlayn mukaan.67 (Kuvio tekijän muokkaa-ma).
64 MacKinlay 2001.
65 MacKinlay 2001.
66 MacKinlay 2001, 42.
67 MacKinlay 2001, 224.
Elämän perimmäi-seen tarkoituk-seen vastaaminen
Lopullisen tarkoi-tuksen löytäminen
Toivon löy-täminen
Läheisyyden löytä-minen toisten
ihmis-ten ja/tai Jumalan kanssa
Itseriittoisuuteen ja haavoittuvuuteen kuuluvat keskeisenä fyysisen ikääntyminen. Tämän kautta haavoittuvuus voidaan ymmärtää todelliseksi ja yhdistää transsendenssiin, tuon puolei-sen kehittymiseen haavoittuvuuden ylittämiseksi. Lopullisella tarkoituksella ymmärretään tässä yksilön käsityksiä elämän rajallisuudesta ja sen lopullisuudesta. Viisaus on nähtävissä tässä tuonpuoleisuuden ymmärtämisenä, mikä luo ikääntyvälle merkityksiä. Ihmissuhteet ja eristäytyminen kuvaavat yksilön suhteita ympäröiviin ihmisiin. Muistisairaat tulevat erityises-ti sairauden myöhemmässä vaiheessa riippuvaisiksi toisista ihmisistä. Myös hengellisyyden kokeminen tapahtuu suhteessa muihin ihmisiin ja siksi ihmissuhteiden ylläpitäminen erityi-sesti muistisairailla on tärkeää.68 Toivo ja pelko liittyvät ihmisen käsityksiin toivosta, epätoi-vosta ja peloista. Toivoa pidetään tärkeänä selviytymiskeinona (coping), sillä se auttaa ja mo-tivoi ihmistä elämässään eteenpäin.69 Toivo ja pelko käsittelevät myös ihmisen hengellistä eheyttä ja etsinnän ja merkityksettömyyden tunteita.70
MacKinlay näkee vanhuksen hengelliset tarpeet eräänlaisina kehitystehtävinä, joiden onnistu-nut läpikäyminen vie yksilöä kohti hengellistä eheyttä. Tämä näkemys pohjaa kehityspsyko-logi Erik E. Eriksonin psykososiaaliseen kehitysteoriaan, jonka mukaan viimeisessä kehitys-tehtävässään vanhus taistelee eheyden ja epätoivon välillä.71
MacKinlayn yleinen hengellinen malli kuvaa yksilön kokonaisvaltaista hengellistä ulottuvuut-ta. Malli esittää ihmisen erilaisia toimintoja sekä toimintojen välisiä keskinäisiä suhteita elä-män tarkoituksellisuuden löytymisessä ja oman hengellisyyden työstämisessä. Mallissa us-konto nähdään vain yhtenä osa-alueena suhteessa luontoon, taiteisiin ja toisiin ihmisiin. Hen-gellisten tehtävien mallia kehittäessään MacKinlay laajaan tutkimukseensa72 nojaten kehitti vanhuksen hengellisten teemojen ja osa-alueiden mallin.73 Mallin perusajatuksena on se, että jokaisella ihmisellä on niin sanottuja yleisiä ja erityisiä tehtäviä, joita hän käy läpi hengelli-sessä elämässään. Tavoissa, kuinka ihminen ylläpitää hengellisyyttään, on nähtävissä kuiten-kin eroja.
68 Ryan 2005, 44.
69 MacKinlay 2001, 177.
70 MacKinlay 2006, 125.
71 Shamy 2003, 124.
72 Tutkimus, joka toteutettiin syvähaastattelujen avulla, tarkasteltiin itsenäisesti asuvien ikääntyvien hengellisiä tarpeita ja niihin vastaamista.
73 MacKinlay 2006, 22.
Kuvio 1. Hengellisyyteen liittyvät teemat MacKinlayn mukaan. (Kuvio tekijän muokkaama).
Edellä kuvatussa MacKinlayn vanhusten hengellisen tehtävän mallissa kuvattiin kuutta tee-maosa-aluetta. Jokaiselle teemalla on mahdollista määritellä myös oma tehtävänsä, joka edis-tää ikäihmisen hengellistä kehitystä kuolemaansa saakka. Jokaisen teemaan liittyvän tehtävän tavoitteena on yksilön hengellinen eheys. Absoluuttisen eheyden saavuttaminen ei ole pää-määränä, vaan jatkuva kehittyminen kohti eheyttä.74 Näkemys liittyy läheisesti Eriksonin psy-kososiaaliseen tehtävän malliin, jonka mukaan kehitystehtävän viimeisessä vaiheessa vanhus kamppailee eheyden ja epätoivon välillä.75 MacKinlayn näkemyksen mukaan viimeisessä vaiheessa ihmisen hengelliset tehtävät ovat tunnistettavissa. Tämä helpottaa ihmisen hengelli-sen eheyden saavuttamisessa.76
Myös tämän mallin keskiössä on ihmisen tarve löytää elämälleen perimmäinen tarkoituksen-sa. Tärkeänä mallissa korostetaan yksilön aktiivisuutta edellisen mallin tapaan. Yksilön hen-gellisyyden kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän kykenee jollakin tavalla tiedostamaan ja tunnistamaan elämän perimmäistä tarkoitusta ja vastaamaan siihen. MacKinlayn mukaan perimmäinen tarkoitus ja siihen vastaaminen on vanhenevan ihminen hengellisen kehityksen kulmakiviä. Hengellisen tehtävien mallia voidaan pitää hengellisyyden kuvaamiseen laajem-massa kontekstissa. Mallia voidaan soveltaa näin ollen sekä kristittyihin, muihin
74 MacKinlay 2001, 222.
75 Nurmi et. al 2006, 234–237.
76 MacKinlay 2001, 222.
Elämän perim-mäinen tarkoi-tus ja siihen vastaaminen
Itseriittoi-suus/Haavoittuvuus
Ihmissuh-teet/Eristäytyminen Toivo/
Pelko
Viisa-us/Lopulliset
merkitykset
siin ryhmiin kuuluviin, että uskonnollisen vakaumuksen ulkopuolelle. MacKinlay käyttää termejä kehittymätön ja kehittynyt hengellisyys kuvaamaan yksilön hengellisyyden tasoa (eheytymistä). Kristillisen malli nähdään kehittyneen hengellisyyden kuvaamana mallina, koska se keskittyy kuvaamaan erityisesti hengellisyyden harjoittamista eli kehittyneen hengel-lisyyden hoitoa. MacKinlay on käyttänyt mallin lähtökohtanaan hengellisten tehtävien mallia, joka on havaittavissa myös mallin rakenteessa.77
Myös tässä mallissa keskiössä on elämän perimmäinen tarkoitus, mutta se määräytyy tässä suhteessa Jumalaan. Elämän perimmäiseen tarkoitukseen vastaaminen tapahtuu ihmisen aktii-visella toiminnalla kuten osallistumalla jumalanpalveluksiin, rukoilemalla, lukemalla Raamat-tua ja muuta hengellistä kirjallisuutta.78 Menetysten ja kyvyttömyyden ylittäminen tulee ihmi-selle itsensä unohtamisen kautta. Ikääntyvälle ihmiihmi-selle muistot tulevat tärkeiksi. Hengellisen muistelun avulla pyritään muodostamaan yhteys oman tarinan, uskonyhteisön ja Jumalan vä-lillä.79 Kasvaminen Kristuksessa mahdollistuu toisten ihmisten läsnäolon ja Jumalan läsnä-olon kautta. Malli kuvastaakin sekä yksilöllistä että yhteisöllistä prosessia elämän tarkoituk-sen löytämisessä. Toivon näkökulma on keskeinen. Kristityllä se näkyy toivona tässä ajassa sekä toivona tulevaisuudessa.80
Kuvio 3. Kristillinen malli vanhuksen hengellisistä tehtävistä MacKinlayn mukaan.81 (Kuvi-on muokkaus tekijän).