Käsitettä metakieli on käytetty jo suhteellisen pitkään, mutta metapragmatiikka sen sijaan on melko uusi termi, jota voidaan käyttää eri merkityksissä (Hübler & Bublitz 2007: 1). Sitä voi-daan käyttää kattoterminä kaikelle refleksiiviselle kielenkäytölle (Tanskanen 2007: 89), mutta esimerkiksi Hübler ja Bublitz (2007) käyttävät käsitettä suppeammin. He erottavat metaprag-maattiselle toiminnolle kolme eri käyttötapaa. Ensinnäkin se voi suuntautua kommunikaation yleisiin toimintaperiaatteisiin, normeihin ja maksiimeihin. Tällöin se siis ilmaisee eksplisiitti-sesti, mitä tulisi tehdä ja mitä ei, ja nämä säännöt juontuvat usein sosiokulttuurisista normeista
67
kuten kohteliasuudesta. Toiseksi sillä voidaan viitata tiettyihin puhetoimintoihin. Toiminto voi ottaa esimerkiksi kantaa jonkin lausuman paikkaan keskustelussa tai varmistaa, minkä toimin-non jokin lausuma ilmaisee (Onko tuo käsky?). Kolmanneksi metapragmaattinen toiminto voi puuttua kommunikaation ei-kielelliseen alueeseen esimerkiksi prosodiaan. Metapragmaattisten lausumien käytön yksi pääsyy on tarve puuttua kommunikaation häiriintymiseen. (Mts. 15–16.) Tanskanen (2007, 2014) käyttää nimenomaan termiä metapragmaattinen kommentti, jota tässäkin tutkimuksessa käytän. Edellä jo viittasinkin vuonna 2014 julkaistuun artikkeliin, jossa vertaillaan suomenkielisiä ja englanninkielisiä metapragmaattisia kommentteja. Tanska-nen on lisäksi julkaissut jo enTanska-nen tätä vuonna 2007 aiheesta artikkelin, jossa aineistona on pel-kästään englanninkielisiä keskusteluja. Lopputulos on sama kuin myöhemmin julkaistussa:
englanninkielisissä keskusteluissa metapragmaattisilla kommenteilla on yhteistyötä edesaut-tava tarkoitus ja ne suuntautuvat useimmiten omaan viestiin (mts. 103).
Kielteistä imperatiivia käytetään Suomi24-keskusteluissa useimmiten juuri metaprag-maattisessa tarkoituksessa. Sillä siis jäsennetään keskustelun vuorovaikutusta. Luokittelen tässä tutkimuksessa metapragmaattisiksi kommenteiksi vain sellaiset lausumat, joilla viitataan ni-menomaan sen keskustelun vuorovaikutukseen, johon ne itsekin osallistuvat. Jos siis kirjoittaja neuvoo, miten toimia jossain toisessa keskustelutilanteessa, luokittelen tapauksen neuvoksi.
Metapragmaattiset kommentit kohdistuvat lähes aina toisen kirjoittajan vuoroon ja suuntautu-vat keskustelussa taaksepäin. Viitatessaan johonkin edeltävään ne osuuntautu-vat aina myöskin kriittisiä.
Useimmiten ne ottavat kantaa jonkun toisen sanomisten totuusarvoon kuten esimerkissä 94.
94) Kirjoittaja 1:
Joo vittu kun ette tiedä mistään mitään. Hyvin tyypillistä. – –
Nämä paskapuheet helpoista sossurahoista kiertävät Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kokouksissa, se tiedetään. Jokainen niistä väitteistä on kumottavissa ja jos te ylimieliset mul-kut lakkaisitte saamasta isiltä ja äidiltä sitä tukea omaan elämäänne, joutuisitte itsekin sossun luukulle ja tietäisitte miten homma todellisuudessa toimii.
Ei voi uskoa miten valtavan suuri osa Suomen kansasta uskoo ihan minkä tahansa lorun.
Se näkyy ja kuuluu mihin tahansa menetkin. Mitään ei osata kyseenalaistaa ja kaikki jutut uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
Kirjoittaja 2:
Älä viitsi lässyttää sontaa kun kaikki tietävät että toimeentulotuen varassa elävät yksinhuol-taja äidit elävät niin leveää elämää ettei töihin voi mennä koska tuet loppuisivat.
Ei ole montakaan kuukautta siitä kun Ilta-Sanomissa laskettiin miten erillaisilla tuilla pääsi helposti yli 3000 € kuukausiansioihin. Taisi olla 3600€ jos tarkkoja ollaan. – –
En tiedä muista mutta minusta työllä pitäisi yltää samaan kuin toimeentulotuestakin saa.
En voi ymmärtää enkä hyväksyä sitä että toimeentulotuen varassa asuvat paremmin kuin työs-säkäyvät!
(Sinä sosiaalin asiakas !)
Toisin kuin edellisessä luvussa käsitellyt neuvot, jotka yleensä vastaavat suoraan keskuste-lunaloitukseen riippumatta niiden paikasta viestiketjussa, metapragmaattiset kommentit vastaa-vat usein myös jonkun toisen keskustelijan vuoroon. Myös esimerkin 94 metapragmaattinen
68
kommentti Älä viitsi lässyttää sontaa on suunnattu muulle kuin keskustelunaloittajalle. Kirjoit-taja 1 ottaa kantaa keskustelunaloitukseen ja monikkomuodon perusteella mahdollisesti myös sitä seuraaviin samansuuntaisiin kannanottoihin. Kirjoittaja 2 taas asettuu vuorossaan vastak-kaiselle kannalle ja ottaa metapragmaattisella kommentillaan kantaa kirjoittajan 1 vuoron to-tuusarvoon. Imperatiivilause sijoittuu heti viestin alkuun, mikä on hyvin tyypillistä taaksepäin suuntautuvien metapragmaattisten kommenttien kohdalla. Imperatiivilauseessa esiintyvä verbi lässyttää on puheaktiverbi ja vielä tarkemmin kantaaottava puhumisverbi (Pajunen 2001: 343).
Kannanottoa tarkentaa vielä objekti sontaa. Ulosteeseen viittaava sana yhdistettynä puheakti-verbiin on yleinen tapa merkitä jokin asia epätodeksi. Metapragmaattinen kommentti ilmaistaan lähes aina juuri puheaktiverbillä. Tässä esimerkissä siihen on liittynyt vielä kognitioverbeihin kuuluva kykyverbi viitsiä (mts. 314). Aineistossa on useampia tapauksia, joissa metapragmaat-tisessa kommentissa esiintyy juuri viitsiä-verbin ja puheaktiverbin muodostama verbiketju.
Seuraavassa esimerkissä metapragmaattinen kommentti ei ota kantaa sanotun totuusar-voon vaan sen sopivuuteen.
95) Kirjoittaja 1:
Meillä menee vain 700 euroa kuussa ruokaan. Siihen sisältyy vessapaperit, shampoot ja ham-mastahnat. Aloittajan perhe on kai hirveen läskejä ja syövät vaikka ei ole nälkä. Syömme monipuolisesti ja lapset ei valita. Meillä on kaks aikuista ja 12 ja 14 v lapset. Hiukan mietti-mällä saa hyvää ruokaa ja halvalla jos vaan viitsii. Me emme osta pullaa ja herkkuja joka päivä vaan leivomme yleensä jotain mustikkapiirakkaa ja sellasta. Kesällä kun menee met-sään kerää mustikoita niin säästyy paljon rahaa
Kirjoittaja 2:
Ruoka on kallista, niin saaatanan kallista. Älä sinä hauku läskeiksi, ei suomalainen pääse pahemmin lihoomaan, paitsi näiden kauppaketjujen osakkeenomistajat, jotka lihoo ja lihoo,, mutta se myös se lompsaq lihoo. Jos meinaat syädä koko kuukauden, on ostettava tarjousma-karooneja ja tarjousjauhelihaa. Hedelmät ja vihannekset voi unohtaa, samoin lihan ja kalan, joiden hinta on noussut kahden vuoden sisällä varmaan 30%:a. Lihaa toki saa tarjouksessa, marinaadiin upotettuja jätepaloja, mutta kuka niitä syö, ei kukaan. Teillä saa varmaan vessa-paperiakin käyttää yhden arkin/lärvi.
(Millaista ruokaa saisi 600 eurolla kuukaudessa?)
Kirjoittaja 2 ottaa tässä esimerkissä kantaa oikeastaan vain yhteen kirjoittajan 1 vuorosta irro-tettuun virkkeeseen Aloittajan perhe on kai hirveen läskejä ja syövät vaikka ei ole nälkä, eikä niinkään koko vuoron sisältöön. Hän asettuu metapragmaattisella kommentillaan Älä sinä hauku läskeiksi puolustamaan toista keskustelijaa. Esimerkissä 95 havainnollistuu myös il-misubjektin käyttö kielteisen imperatiivin yhteydessä. Ilil-misubjektina on tässä asiayhteydestä irrotettuna neutraali persoonapronomini sinä. Tässä yhteydessä käytettynä pronomini tuo lau-seeseen osoittelevan sävyn ja toimii ikään kuin kärjistyksenä. Ilmisubjektin käyttö kielteisissä imperatiivilauseissa on suhteellisen harvinaista, mutta metapragmaattisissa kommenteissa sitä esiintyy enemmän kuin muissa luokissa. Tällöin se tuo lauseeseen affektisen ja usein vihamie-lisen sävyn.
69
Vuoron lopussa metapragmaattinen kommentti ohjaa useimmiten responssia. Tällaisia eteenpäin suuntautuvia kommentteja on kuitenkin huomattavasti vähemmän.
96) Kirjoittaja 1:
Aika höyrypää olet.... Mitä oikein haluat, nussia 50 naista? Jos se on tavoitteesi, niin ota oppia ja tee niin kuin ne jotka nussivat monia. Tuskinpa he niin toimivat kuin sinä, että tyhjästä pyytävät treffeille. Vähän enemmän se töitä vaatii, juttelua, tutustumista.
Jos kaikki naiset ovat nussineet 50 miestä, niin miten on mahdollista että miehillä on 0-muutama kumppani ollut 0-muutamaa pelimiestä lukuunottamatta? Yhtälö on mahdoton. Teet yleistyksiä, joilla et rakenna tilannettasi paremmaksi, vaan nostatat omia vihantunteitasi.
Onko hedelmällistä? Ei?
No niin, olen nainen, ja sinun iässäsi minulla oli ollut tasan kaksi "petikumppania". Ei minulle aloitteita ole tehty mitenkään pilvin pimein, vaikka olen joskus jonkun kerran baa-reissakin käynyt. Jos jonkun miehen aloite on kiinnostanut, olen tietysti vastannut siihen suo-peasti. En ole silloin kieltäynyt, vaan silloin jos toinen on liian päällekäyvä. Ja juuri tuollaiset
"lähdetkö kanssani" ilman mitään etukäteistunnusteluja eli juttelua = ei toimi.
Joudun jatkamaan myöhemmin...
Kirjoittaja 2:
En halua nussia 50 naista.
Yhen naisen mies olen, jos sellaisen joskus löydän.
Ja se että väität yhtälön olevan mahdoton, on valhe.
Jotkut miehet nussivat satoja, ellei tuhansia naisia. Nämä ovat tuiki harvinaia jyystäreitä. Siitä saa moni nainen jo kumppaneita.
Sitten vielä semmonen, että nuoria miehiä on paljon enemmän kun naisia, joten naisilla on enemmän mistä valita. siihen vielä ulkomaan gigolot, joista uutisoitiinkin juuri, kuinka heille on vientiä nuorten naisten keskuudessa.
Jos saan kysyä, montako aloitetta olet tehnyt elämäsi aikana? Älä valehtele kiitos. Veik-kaan 0.
Kirjoittaja 1:
Väärässä olet. Nykyisen miehenikin olen "iskenyt". Mutta ei sekään niin mennyt että näin hänet ja annoin lapulla numeron tai muuta helppoa. Kyllä se työtä vaati.
(Suomalainen nainen)
Esimerkissä 96 kirjoittajien välille muodostuu muutaman vuoron mittainen dyadi. Kirjoittaja 1 ottaa ensimmäisessä vuorossaan kantaa kirjoittajan 2 aiempaan viestiin. Hän esittää siinä kysy-myksen, johon kirjoittaja 2 vastaa ja esittää puolestaan oman kysymyksensä. Kielteinen impe-ratiivilause Älä valehtele kiitos ohjaa tähän viestiin vastaamista. Se ikään kuin implikoi, että luku on luultavasti niin pieni, että tekisi mieli valehdella, tai että puhuteltavalla olisi taipumusta valehteluun. Lauseen loppuun liitetty kohteliaisuusfraasi kiitos ei tässä yhteydessä ole niinkään kohteliaisuuden osoitus vaan tuntuu pikemminkin korostavan vaativuutta. Kirjoittaja 1 vastaa seuraavassa vuorossaan hänelle osoitettuun kysymykseen sivuuttaen siihen liitetyn metaprag-maattisen kommentin. Tanskasen (2007) mukaan metapragmaattiset kommentit johtavat joskus pidempiin metapragmaattisiin sekvensseihin (mts. 94–95), mutta tällaisia tapauksia ei aineis-tossa ole. Sen sijaan kielteisellä imperatiivilla ilmaistut metapragmaattiset kommentit jätetään usein huomiotta kuten esimerkissä 96.
Tulkitsen myös kiteymän usko tai älä eräänlaiseksi metapragmaattisen kommentin eri-koistapaukseksi:
97) – – Sillä ei rouvaseni maailmassa saa mitään. EIKÄ VARSINKAAN KORVAUKSIA.
70
Toiseksi, onko sinulla harmainta aavistusta että valehtelet offeriumin maksuista? Levität valheellista tietoa heidän arkistoistaan. Usko taii älä kukaan ei sinulle missään tapauksessa kerron yhtikäs mitään minun maksuistani. – –
(CityDeal: Beauty Salon Sara Helsinki)
Usko tai älä pohjustaa aineistossa poikkeuksetta sitä, mikä sitä seuraa. Se on siis eräänlainen eteenpäin suuntautuva puhuteltavan reaktiota ohjaava metapragmaattinen kommentti. Mutta kuten jo totesinkin, kyseessä on todella erikoistapaus, koska kiteymänä usko tai älä kantaa myös monia lisämerkityksiä ja toisaalta on erkaantunut perusmerkityksestään. Kiteymää käy-tetään aineistossa ennen kaikkea kannanoton tehokeinona, jolloin se on merkitykseltään lähellä Yli-Vakkurin (1986: 217–220) mainitsemaa uhittelevaa ja suurentelevaa konsessiivista impe-ratiivia.
Metapragmaattisten kommenttien luokan suuruus on merkittävä, vaikka aineisto on toki kvantitatiiviseen analyysiin suhteellisen pieni. Oli odotettavaa, että neuvoja on paljon, mutta mielenkiintoista on, että vielä useammin kielteistä imperatiivia käytetään vuorovaikutuksen jä-sentämiseen. Se, että metapragmaattiset kommentit ovat enimmäkseen juuri kriittisiä, on väis-tämättä yhteydessä siihen, että tutkimuksen kohteena on juuri kielteinen imperatiivi. Tämä tus-kin on kuitenkaan ainoa selittävä tekijä ottaen huomioon Tanskasen (2014) tekemät huomiot suomenkielisistä verkkokeskusteluista.