Aineistossa on lisäksi useita tapauksia, joissa kielteistä imperatiivia käytetään ironisessa mer-kityksessä. Tällöin se ilmaisee näennäisesti jotain toista toimintoa, mutta kontekstista käy ilmi, ettei kirjoittaja tarkoita kirjaimellisesti sanomaansa. Useimmiten kyseessä on rauhoittelu tai rohkaisu, jonka tarkoituksena on ivailla puhuteltavan kustannuksella.
Esimerkissä 110 on kyseessä kahden keskustelijan välinen väittely, joka jatkuu useamman vuoron ajan.
108)
Kirjoittaja 1:
>>Jos jumala olisi energiaa, me voisimme VARMASTI mitata sen/hänet. Ajatteluun tarvitaan energian lisäksi myös aivot; jumalallasi ei ole energiaa eikä liioin aivoja.>>
Mistä maailmankaikkeuden egergia on peräisin?
80 Energiahan on katoamatonta? Eikö?
Eli aina ja ikuisesti on ollut energiaa?!
Myös TT:n aine on tätä energiaa.
Mistä sinä nyt olet saanut omat aivosi, elleivät ne ole tätä samaa ikuista energiaa?
Edelleenkin väitän, että alussa tarvitaan idea, eli ajatus, joka on olemassa vain persoonalla, jos hänellä on myös energiaa, hän voi muikata sitä sen idean pohjalta.
Siitä syntyi TT Kirjoittaja 2:
En ymmärtänyt tekstistäsi juuri mitään.
Kysynkin; Jos jumalasi on kerran energiaa, miksi häntä ei voida havaita?
Jumalan yksi tärkeä ominaisuus on muuttumattomuus - Jumala on aina ollut sellainen kun on. Nyt Hän kuitenkin ”keskellä” ikuisuuttaan saikin äkkiä ”päähänsä” (siis jonkinlaisiin ai-neettomiin aivoihinsa) luoda itselleen juttukaverin, ihmisen (vieläpä ilokseen). Siinä tulikin siis pieni muutos Hänen muuttumattomuuteensa.
Olipa hyvä, että Jumala huomasi yksinäisyytensä elettyään yksin iloisessa taivaassaan jo ikuisesti. Mutta miksi siis vasta n. 13.7 miljardia vuotta sitten, hänen aineettomiin aivoihinsa olisi välähtänyt ”ajatus”: ”Onpas yksinäistä, luodaanpa juttukaveri – ihminen.” Eipä toimineet Hänen aineettomat aivonsa kovinkaan vikkelästi.
Olisikin mielenkiintoista tietää millainen maailma olisi nyt, jos Hän olisi muistanut luoda sen jo ikuisia aikoja sitten.
Näyttääkin olevan niin, että joillekin on lahjoitettu kylläkin olemassaolo, mutta jotain vielä tärkeämpää puuttuu; JÄRKI
Mutta älä ole huolissasi, sinunlaisia on paljon.
(Kielillä puhuminen)
Kirjoittajat 1 ja 2 ovat asiasta eri mieltä ja perustelevat vuorotellen omaa kantaansa ottaen sa-malla kantaa toisen esittämiin väitteisiin ja perusteluihin. Kirjoittajan 2 lähes koko vuoroa lei-maa ironisuus. Ironian avulla kirjoittaja asettaa toisen kirjoittajan väitteet naurunalaisiksi. Vuo-ron lopussa hän siirtyy väitteistä itse kirjoittajaan. Ikään kuin johtopäätöksenä vastaanottajan naurettaville väitteille kirjoittaja 2 leimaa puhuteltavan tyhmäksi. Tähän annettuun leimaan hän liittää näennäisen rauhoittelun Mutta älä ole huolissasi, sinunlaisia on paljon. Koska kirjoittaja on viestissään jo aiemmin ilmaissut selvää halveksuntaa puhuteltavaa kohtaan ja koska asia, johon rauhoittelu kohdistuu, on jo itsessään puhuteltavaa halventava, on ilmiselvää, ettei ky-seessä ole oikea rohkaisu tai rauhoittelu. Sen sijaan lausuma on osa vastaanottajaa pilkkaavaa ironista kuviota.
Myös neuvo voidaan tulkita joissain tapauksissa ironiseksi. Forsbergin (2019: 30–31) ar-tikkelissa on esimerkki siitä, miten paheksuntaimperatiiviakin voidaan toisinaan käyttää ironi-sena neuvona (Ottakaa vielä turvavyötkin pois). Seuraavassa esimerkissä kielteinen imperatiivi saa vastaavanlaisen tulkinnan.
109)
Kirjoittaja 1:
Olkoon vaan korkealaatuinen, mutten silti enää itse palaa käyttämään sitä. Ubuntu meni lii-aksi kaupalliseksi mainosalustlii-aksi, lisäksi Amazonin tuominen Ubuntun hakutoimintoon mu-kaan tuo NSA-vakoilun. Ubuntu menee aivan väärään suuntaan kun siitä on tulossa yhteis-kunnan valvoma, yleisesti hyväksytty ja liian laillinen käyttöjärjestelmä. Oma elämäntapani nyt kuitenkin on pääosin valtiovastainen, jopa anarkistinen ja tarkoituksellisen rikollinen.
Kirjoittaja 2:
"Oma elämäntapani nyt kuitenkin on pääosin valtiovastainen, jopa anarkistinen ja tarkoituk-sellisen rikollinen."
81
Joten älä siis kanna koskaan (matka)puhelinta mukanasi, älä käytä minkäänlaisia bonus-kortteja ja maksa aina kun mahdollista käteisellä. Käytä myös kirjaston konetta jos mahdollista :)
Kirjoittaja 2 (jatkaa):
"Ubuntu meni liiaksi kaupalliseksi mainosalustaksi."
No jopas nyt... Kuinka siinä nyt noin pääsi käymään? Ei kai suosio vain houkutellut anta-maan pirulle (eli kaupallisuudelle) pikkusormen...
(Korkealaatuinen Ubuntu)
Esimerkissä 109 kirjoittaja 2 kommentoi kirjoittajan 1 vuoroa kahdessa erillisessä kommen-tissa, jotka sijoittuvat keskustelussa peräkkäin. Molemmissa hän irrottaa Kirjoittajan 1 vuorosta yhden väitteen, johon ottaa kantaa. Molemmissa sävy on ironinen. Kielteisellä imperatiivilla kommentoidaan puhuteltavan kuvausta omasta elämäntavastaan. Kirjoittaja esittää näennäisesti neuvoja, miten kuvauksen kaltaisen henkilön tulisi elää, mutta neuvot ovat nykymaailmassa hyvin vaikeita toteuttaa. Niiden tarkoituksena onkin luultavasti osoittaa juuri se, ettei puhutel-tava todennäköisesti noudata näitä neuvoja. Kirjoittaja 1 on vuorossaan kritisoinut Ubuntua siitä, että se mahdollistaa nykyisin yhteiskunnan valvonnan, ja ironisilla neuvoillaan kirjoittaja 2 osoittaa, että on monia muitakin tapoja, joilla yhteiskunta voi valvoa jäseniään, ja siten on naurettavaa ja suppeakatseista, että puhuteltavan pelko ja kritiikki kohdistuu vain yhteen val-vontareittiin. Neuvot asettavat kenties myös naurunalaiseksi ylipäätään tällaisen valvontaan kohdistuvan pelon lietsonnan, koska toimet, jotka rinnastetaan Ubuntun käyttöön, ovat hyvin arkipäiväisiä ja vaarattoman oloisia. Ironiaa ilmaisee esimerkissä myös virkkeen perään liitetty iloinen hymiö, joka voidaan tässä tapauksessa tulkita ivalliseksi. Aineistossa on muitakin esiin-tymiä, joissa ironiaa ilmaistaan iloisella hymiöllä.
Kielteistä imperatiivia käytetään siis aineistossa myös ironiseen piikittelyyn. Tällöin se osoittaa aina negatiivista asennetta puhuteltavaa kohtaan. Ironisia tapauksia on aineistossa suh-teellisen vähän, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kieltoja.
82 6 LOPUKSI
Olen tarkastellut tässä työssä yksikön toisen persoonan kielteisen imperatiivin käyttöä Suomi24-keskustelupalstalla. Analyysi jakautuu tutkimuskysymysten pohjalta kolmeen päälu-kuun. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen kielteisissä imperatiivilauseissa esiintyviä verbityyp-pejä, toisessa luvussa imperatiivilauseen muotoa sekä paikkaa vuoron sisällä ja viimeisessä lu-vussa kielteisen imperatiivin ilmaisemaa toimintaa. Tässä lulu-vussa esittelen lyhyesti jokaisen analyysiluvun keskeisimmät tulokset. Lopuksi pohdin vielä kokoavasti, mitä johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista voidaan vetää ja mitä uutta tämä tutkimus tuo kielteisen imperatiivin tutkimukseen sekä sitä, millaisia jatkotutkimusaiheita tutkimus herättää.
Ensimmäisessä analyysiluvussa erittelin kielteisten imperatiivilauseiden sisältämiä ver-bejä Anneli Pajusen (2001) verbityyppiluokittelun mukaan. Mentaaliasiaintiloja ilmaisevat pri-määri-B-verbit (n=193) ovat aineistossa huomattavasti yleisempiä kuin konkreettisia asiainti-loja ilmaisevat primääri-A-verbit (n=88). Joukossa on myös jonkin verran Pajusen luokittelun ulkopuolelle jääviä sekundaariverbejä (n=13), jotka eivät itsessään koodaa asiaintiloja vaan pi-kemminkin kvantifioivat tai suhteuttavat niitä toisiinsa (Pajunen 2001: 51–52). Lisäksi osassa esiintymistä ei ole lainkaan pääverbiä (n=6). Kaikkein eniten kielteisissä imperatiivilauseissa esiintyy psykologisia verbejä (n=103), joilla kuvataan emootioita ja kognitioita (älä huoli, älä murehdi, älä luule, älä viitsi). Puhtaasti emootiota kuvaavia verbejä käytetään vuoroissa puhu-teltavan rauhoittelemiseen tai rohkaisemiseen, mutta kognitiota kuvaavat verbit sen sijaan si-joittuvat useasti vuorovaikutusta jäsentäviin metapragmaattisiin kommentteihin. Toiseksi eni-ten esiintyy puheaktiverbejä (n=84), jotka niin ikään sijoittuivat useimmieni-ten osaksi metakom-munikaatiota (älä puhu, älä höpötä, älä väitä). Poikkeuksen muodostaa neutraali sanoa-verbi, jota käytetään puhuteltavan neuvomiseen jossain käsillä olevan keskustelutilanteen ulkopuoli-sessa vuorovaikutustilanteessa. Primääri-A-verbeistä yleisimpiä ovat liikeverbit (älä riuhdo, älä osta). Niitä käytetään useimmiten neuvomiseen, ja ne ovat yleisimmin omistusverbejä tai kuvaavat poispäin suuntautuvaa liikettä (älä mene). Poikkeuksen muodostaa tulla-verbi, joka ketjuuntuu kielteisissä imperatiivilauseissa puheaktiverbin kanssa (älä tule tänne pätemään), ja sijoittuu osaksi metapragmaattista kommenttia. Sekundaariverbit esiintyvät odotettavasti useimmiten yhdessä jonkin varsinaista asiaintilaa ilmaisevan verbin kanssa (älä ala vääntä-mään). Pääverbittömissä tapauksissa taas ikään kuin verbin tilalla on lähes kaikissa tapauksissa jokin partikkeli. Yleisin on partikkeli nyt, joka muodostaa kieltoverbin kanssa kiteymän älä nyt.
Toisessa analyysiluvussa tarkastelin kielteisen imperatiivilauseen muotoilua ja paikkaa.
Tämän tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollista analysoida kaikkia mahdollisia muotoseik-koja, joten rajasin tarkastelun kahteen piirteeseen. Muodon osalta tarkastelin
imperatiivilausei-83
den sävypartikkeleja ja paikan osalta kielteisen imperatiivin sijoittumista vuoron sisällä. Partikkeleja on kielteisissä imperatiivilauseissa suhteellisen vähän. LiiteparPartikkeleja pA, pAs, -hAn ja -s esiintyy aineistossa vain muutamia. On kuitenkin mielenkiintoista, että vaikka Mati-haldin (1979: 135) mukaan nämä liitepartikkelit lieventävät imperatiivilauseen käskevyyttä (mp.), Suomi24-keskusteluissa niitä käytetään useimmiten toisen vuoroon kohdistuvissa kriit-tisissä kommenteissa. Tällöin ne eivät niinkään pehmennä kritiikkiä vaan pikemminkin koros-tavat puhujan auktoriteettia. Myös itsenäisiä sävypartikkeleja esiintyy eniten metapragmaatti-sissa kommenteissa. Partikkeli nyt on kielteisissä imperatiivilauseissa selvästi muita yleisempi.
Hakulisen (2016: 302–303) mukaan tätä partikkelia käytetäänkin paljon juuri kieltomuotoisissa lauseissa.
Kielteinen imperatiivi sijoittuu keskusteluissa useimmiten keskelle vuoroa (n=130), ja täl-löin sillä useimmiten neuvotaan. Alkuun (n=89) ja loppuun (n=65) sijoittuvat kielteiset impe-ratiivit sen sijaan ovat useimmiten metakommunikatiivisia. Vuoron alussa niillä otetaan useim-miten kantaa taaksepäin keskustelussa jonkun toisen kirjoittajan vuoroon, kun taas lopussa niillä ohjataan monesti puhuteltavan responssia. Osassa esiintymistä (n=16) kielteinen impera-tiivilause tai sen sisältävä virke muodostaa vuoron yksinään, ja tällöin on useimmiten kyse taaksepäin suuntautuvasta metapragmaattisesta kommentista.
Viimeinen analyysiluku keskittyy siihen, mitä kielteisellä imperatiivilla tehdään Suomi24-keskusteluissa. Kielteisen imperatiivin ilmaisema toiminta on vahvasti kytköksissä ensimmäi-sissä analyysiluvuissa käsiteltyihin verbityyppeihin sekä muotoseikkoihin. Tulokset osoittavat, että kielteisellä imperatiivilla ilmaistaan vain harvoin yksiselitteistä ja ehdotonta kieltoa. Tässä mielessä se siis muistuttaa käytöltään myöntömuotoja, jotka saavat harvoin käskytulkinnan (ks.
Lauranto 2014). Jaoin esiintymät niiden ilmaiseman toiminnan mukaan seitsemään eri luok-kaan. Kaikista useimmin kielteistä imperatiivia käytetään metapragmaattisissa kommenteissa (n=134) ja nämä kommentit ovat tyypillisimmin luonteeltaan keskustelussa taaksepäin suun-tautuvia ja kriittisiä. Näyttäisi siis siltä, että kielteisen imperatiivin yksi tärkeimpiä tehtäviä Suomi24-keskusteluissa on jäsentää vallitsevaa vuorovaikutustilannetta. Useimmiten sillä ote-taan kantaa jonkun toisen sanomisten totuusarvoon, mutta sillä voidaan myös asettaa rajoja kommunikaatiolle kertomalla, millainen kommunikaatio on sopivaa tai toivottavaa. Usein kiel-teisellä imperatiivilla myös neuvotaan (n=110), mikä olikin odotettavaa. Tällöin se yleensä vas-taa vuoroon, jossa esitetään kysymys tai ongelma, jolloin imperatiivin käyttö on useimmiten odotuksenmukaista. Kirjoittaja voi kuitenkin lisätä neuvonsa painoarvoa esimerkiksi viittaa-malla omaan kokeneisuuteen. Muut toimintaluokat ovat selvästi näitä kahta edellä käsiteltyä harvinaisempia, kaikissa niissä esiintymiä on alle 20. Näitä harvemmin esiintyviä toimintoja ovat rauhoittelut ja rohkaisut (n=18), kannanotot (=10), kiellot (n=7), vetoomukset (n=5) ja kielteisen imperatiivin ironinen käyttö (n=16).
84
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielteinen imperatiivi on Suomi24-keskusteluissa ennen kaikkea metakommunikaation ja neuvomisen väline. Metapragmaattiset kommentit osoittavat lähes poikkeuksetta kielteistä asennoitumista puhuteltavaa tai kritisoitua kolmatta osapuolta kohtaan. Jopa sävypartikkelit saavat metapragmaattisissa kommenteissa useimmiten pikemminkin kärjistävän kuin pehmentävän sävyn. Uskoisin, että tämä metapragmaattisten kommenttien suuri määrä ja niiden laatu on kytköksissä alustaan, jolla keskustelu käydään.
Fyysinen etäisyys ja anonymiteetti mahdollistavat suoremman kannanoton. Lisäksi kirjoite-tussa keskustelussa tulee helpommin väärinymmärryksiä, mikä varmasti myös selittää osaltaan metapragmaattisten kommenttien suurta määrää. Osittain keskustelualustan aikaansaamaa on varmasti myöskin se, että kielteisissä imperatiivilauseissa liikutaan hyvin abstraktilla tasolla.
Tämä käy ilmi verbityyppien tarkastelusta, joka osoittaa, että valtaosa kielteisten imperatiivi-lauseiden verbeistä on psykologisia tai puheaktiverbejä.
Kuten jo johdannossakin mainitsin, tutkimus ei siis anna kaiken kattavaa kuvaa siitä, mihin kielteistä imperatiivia käytetään, vaan tulokset ovat vahvasti sidoksissa kyseiseen keskustelu-kontekstiin. Toisaalta taas keskustelukontekstin ansiosta aineistossa esiintyy luultavasti myös paljon sellaista kielteisen imperatiivin käyttöä, jota puhutussakin keskustelussa kyllä esiintyy, mutta sitä on vaikea saada nauhalle tutkittavaksi. Tutkimus ei missään nimessä käsittele tyh-jentävästi edes Suomi24-aineiston kielteisiä imperatiiveja. Varsinkin kileteisen imperatiivilau-seen muotoilun osalta tarkastelu jää tässä tutkimuksessa vähäiseksi, ja sitä voisikin tutkia lisää.
Monikon toisen persoonan kielteinen imperatiivi jäi myöskin kokonaan tämän tutkimuksen ul-kopuolelle, joten olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa, käytetäänkö sitä samansuuntaisesti vai poikkeaako sen käyttö yksikkömuodon käytöstä. Myös kielteisen imperatiivin sekventiaalista paikkaa keskustelussa olisi syytä tutkia tarkemmin. Varsinkin responssin osalta tarkastelu jäi vajaaksi jo siitäkin syystä, että Suomi24-keskusteluissa vuorot jäävät monesti vastauksetta.
Kielteistä imperatiivia on kaiken kaikkiaan tutkittu niin vähän, että jatkotutkimusaiheita olisi todella paljon. Verkkokeskustelut tarjoavat hedelmällisen paikan aiheen tarkasteluun, mutta olisi mielenkiintoista saada lisää tutkimusta myös kielteisen imperatiivin käytöstä puhutussa keskustelussa. Tutkimus osoittaa mielestäni sen, ettei aihetta tulisi ohittaa pelkällä sivu-huomautuksella myönteisen imperatiivin yhteydessä, vaan se ansaitsee päästä keskeisempään asemaan.
?##
$&# )1'' 3)-48;0<,>4@0=,9/.:88,9/=*P>GJ<*P>GJ<0FAN=JKALQ +J=KK
-+*-* -/9>0<90>4960=6?=>07?6?7>>??<4>%?>648?=49>0<90>60=6?=>07?<C38409@4 0=>04==E<,609>?@4=>,;?30>,@:4=>,>?76499:4=>,5,>?76499,9603C6=4=>E6:88?946,,>4:C 3>04=6?99,==,%G=FKMMFQDAGHAKLGF@ME9FAKLAKA9BMDC9AKMB9%G=FKMMFQDAGHAKLG -*2) + ) '*+ ^ ' 1$).*) ./ +# ) ":74>090== $:80 ?94@0<=,7= 49
7,92?,20?=,20.LM<A=KAFAFL=J9;LAGF9DKG;AGDAF?MAKLA;K9E:JA<?=0FAN=JKALQ+J=KK *''$)'*//',<4,>4:94A0--/4=6?==4:991,77=>?/40,@6:9>0B>1?96>4:9:.31:<8 4 /4=6?==4:9=1:<?8 :8 /4,-0>0= :G C9<=EA @LLHOOO<GJA9>A:ALKLJ=9E@9F
<D=/(+G:BJ=KH<>K=IM=F;=
*)/# %0$/# /09>4>C ,9/ /0.0;>4:9 49 >30 @4<>?,7 .:88?94>C @LLHKOOOJ=
K=9J;@?9L=F=LHM:DA;9LAGF8$<=FLALQ89F<8=;=HLAGF8AF8L@=81AJLM9D8GEEM FALQ
- 2 +0' /MJF <=KA?F− %9;C .A<F=DD /9FQ9 .LAN=JK LGAE%30 3,9/-::6 :1 .:9@0<=,>4:9,9,7C=4=K−)=O%=JK=Q%G@F2AD=QKGFK$F;
""$). .05)) 9 49><:/?.>4:9 >: =C=>084. 1?9.>4:9,7 7492?4=>4.= 'GF<GF GF LAFMME$FL=JF9LAGF9D+M:DAK@AF?"JGMH
!*-. -"#)) ' +9@=CKMFL9AEH=J9LAANA^9>>=CLAF=FD9MK=CGFKLJMCLAG^'4<4>>E5E K^
"$' .1$−' ./ -% ..$)−+0'0./- )(−./*(( '24& /@=
EA;JG9F9DQKAKG>GFDAF=<9L9/@=E=L@G<GDG?A;9D<=N=DGHE=FLG>_<A?AL9D_−4=
.:?<=0 .:9>0B> 80/4, @LLHKOOOJ=K=9J;@?9L=F=LHM:DA;9
LAGF8(A;JG9F9DQKAK8*>8*FDAF=89L98/@=8E=L@G<GDG?A;9D8<=N=DGH E=FL8G>8<A?AL9D8
#&) (-&&0 &A=DA LGAEAFL9F9 &=KCMKL=DMF9F9DQQKAF FWCXCMDE9− /AAF9
*FACCA -9FL9BWWKCX(9JA.AAJGAF=FLGAE407>E6:3>4K−#=DKAFCA*L9N9
#&0'$) )0'$$?:8,7,4=0960=6?=>07?96049:5,&A=DA#=DKAF?AFQDAGHAKLGFKMG E=FCA=D=FD9ALGK
#&0'$) )0'$9%G@<9FLG^'AAK9/9AFAGLGAE0=6?=>07?9,9,7CC=49;0
<?=>00>Kd/9EH=J=19KL9H9AFG
#&0'$) ) 0'$ : 1MGJGLL=DMBWK=FFQK− 'AAK9 /9AFAG LGAE0=6?=>0 7?9,9,7CC=49;0<?=>00>−/9EH=J=19KL9H9AFG
#&0'$) )0'$/@=OGJ<9C>9K9F9<N=J:9F<9H9JLA;D=AF!AFFAK@^+=L=JM=J 49=D(9K;@D=JLGAE ? 9F1,847C:1/4=.:?<=08,<60<=,.<:==>307,92?,20=:1
?<:;0,9/-0C:9/K^'AF?M9='ALL=J9=+M:DA;9LAGFKG>L@=.;@GGDG>
'9F?M9?=9F<'AL=J9LMJ=!J=A:MJ?$FKLALML=>GJ<N9F;=<.LM<A=K=JDAAFA<="JMQL=J
#''$4(&949><:/?.>4:9>:1?9.>4:9,72<,88,<'GFLGG#G<<=J <M;9LAGF
# '.10*(-% '$$.^%*#)..*)(-%0/^/).&) ).)) &$.%G@
<9LMK <A?AL99DAK==F NMGJGN9ACMLMCK==F ^ (9JB9 'AAK9 #=D9KNMG (9JBML %G@9FKKGF .9FF9 &9AK9/9FKC9F=FLGAE4074@0<6:==, E6G6?784,/424>,,74=009@?:<:@,46?
>?6=009K^#=DKAFCA.MGE9D9AK=F&AJB9DDAKMM<=F.=MJ9
# -$/" %*#),<:7/,<1496075,0>9:80>:/:7:24,.MGE$DCC9JEAF=F
*MLA+9DGHGKCAFKKA+=JWCQDW.9FF91=@NADWAF=FB9.GAD=1=ABGD9%QNWKCQDW"9M<=9 EMK
86
HERRING, SUSAN C. 1999: Interactional coherence in CMC. - Journal of Computer-Mediated Communication 4/1999. https://academic.oup.com/jcmc/article/4/4/JCMC444/4584407 (30.1.2019).
HERRING, SUSAN C. 2007: A faceted classification scheme for computer-mediated discourse.
- Language@Internet 4/2007. http://www.languageatinternet.org/articles/2007/761 (30.1.2019).
HERRING, SUSAN C. 2013: Relevance in computer-mediated conversation. - Susan Herring, Dieter Stein & Tuija Virtanen (toim.), Pragmatics of computer-mediated communication s. 245-268. Handbooks of Pragmatics 9. Berliini: De Gruyter Mouton.
HONKANEN, SUVI 2012: Kielioppi ja tekstilaji. Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä.
Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29945/kie-liopp.pdf?sequence=1 (10.2.2019).
HÜBLER, AXEL – BUBLITZ, WOLFRAM 2007: Introducing metapragmatics in use. – Wolfram Bublitz & Axel Hubler (toim.), Metapragmatics in use s. 1–26. Amsterdam: John Benja-mins Publ.
HÄKKINEN, ELINA 2003: Imperatiivilauseiden itsenäiset sävytyspartikkelit. Pro gradu -tut-kielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.
ISK = HAKULINEN, AULI – VILKUNA, MARIA – KORHONEN, RIITTA – KOIVISTO, VESA – HEINONEN, TARJA RIITTA – ALHO, IRJA 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suoma-laisen Kirjallisuuden Seura.
KANGASPUNTA, VEERA 2016: Talvivaara ja kommenteissa keskustelevat julkisot. Keskuste-lunanalyyttinen menetelmäkokeilu verkkouutisten kommentoinnista. - Media & viestintä 39 (2016) s. 24-54. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61438 (4.2.2019).
Kielipankin verkkosivut. https://www.kielipankki.fi (15.1.2019).
Kielitoimiston sanakirja 2018. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. https://www.kie-litoimistonsanakirja.fi/trolli (13.5.2019).
KIESLER, SARA - SIEGEL, JANE - MCGUIRE TIMOTHY W. 2005: Social psychological aspects of computer-mediated communication. - American psychologist 39. https://www.seman- ticscholar.org/paper/Social-Psychological-Aspects-of-Computer-Mediated-Kiesler-Sie-gel/3b2fe281ae7bb3bf362db8e2ed7c045fe456da94 (4.2.2019).
KOUPER, INNA 2010: The pragmatics of peer advice in a LiveJournal community. - Langu-age@Internet 7 (2010). http://www.languageatinternet.org/arti-cles/2010/2464/Kouper.pdf (4.2.2019).
KÄÄNTÄ, LIISA 2010: Tiedon ja tunteen liitto. Tunnesanoja ja -ikoneita yliopisto-opiskelijoi-den verkkokeskusteluissa. VAKKI:n julkaisut, N:o 37. Vaasan yliopisto.
KÄÄNTÄ, LIISA 2014: Selvästi ja vähemmän selvästi vastaamistoiminnan ehdoilla. Topikaali-nen johdonmukaisuus institutionaalisessa verkkokeskustelussa. - Virittäjä 118 s.
554-586.
KÄÄNTÄ, LIISA 2015: ”Kannattaa x” -rakenne ja toiminto direktiivisyyden ja kannanottamisen jatkumolla opiskeluverkkokeskustelussa. - Sananjalka 57 s. 161-182.
KÄÄNTÄ, LIISA 2016: Hyviä pointteja. Vuorovaikutus vertaisten kesken institutionaalisessa verkkokeskustelussa. Acta Wasaensia 359. Kielitiede 50. Vaasan yliopisto.
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-701-9.pdf (30.1.2019).
KÄÄNTÄ, LIISA - LEHTINEN, ESA 2016: Patterns of experience talk and argumentation in di-gital peer learning discussions. - Language@Internet 13 (2016).
KÄÄNTÄ, LIISA - VIRTANEN, MIKKO T. 2018: At the intersection of text and conversation analysis. Analysing asynchronous online written interaction. - L. Haapanen, L. Kääntä ja L. Lehti (toim.), Diskurssintutkimuksen menetelmistä. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 11 (2018) s. 137-155. https://journal.fi/afinla/article/view/69081 (30.1.2019).
LAGUS, KRISTA - PANTZAR, MIKA - RUCKENSTEIN, MINNA - YLISIURUA, MARJORIIKKA
2016: Suomi24. Muodonantoa aineistolle. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja
87
2016:10. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsingin yliopisto. https://blogs.helsinki.fi/citizen-mindscapes/files/2016/05/257383_HY_VALT_suomi24_muodonantoa_aineistolle.pdf (16.1.2019).
LAURANTO, YRJÖ 2014: Imperatiivi, käsky, direktiivi. Arkikeskustelun vaihtokauppakielioppia.
Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
LEE, SEUNG-HEE 2013: Response design in conversation. – Jack Sidnell & Tanya Stivers (toim.), The handbook of conversation analysis s. 415-432. New Jersey: John Wiley &
sons, Inc.
LEVINSON, STEPHEN C. 2013: Action formation and ascription. - Jack Sidnell & Tanya Stivers (toim.), The handbook of conversation analysis s. 103-130. New Jersey: John Wiley &
sons, Inc.
LOCHER, MIRIAM A. 2013: Internet advice. - Susan Herring, Dieter Stein & Tuija Virtanen (toim.), Pragmatics of computer-mediated communication s. 339-362. Handbooks of Pragmatics 9. Berliini: De Gruyter Mouton.
LONDEN, ANNE-MARIE 1997: Kahden- ja monenkeskinen keskustelu. – Liisa Tainio (toim.), Keskustelunanalyysin perusteet s. 56−74. Tampere: Vastapaino.
MATIHALDI, HILKKA-LIISA 1979: Nykysuomen modukset I. Kvalitatiivinen analyysi. Acta uni-versitatis ouluensis. Oulun yliopisto.
MATIHALDI, HILKKA-LIISA 1980: Nykysuomen modukset II. Kvantitatiivinen analyysi. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja 20. Oulun yliopisto.
MONDADA, LORENZA 2017: Precision timing and timed embeddedness of imperatives in embodied courses of action. Examples from French. – Marja-Leena Sorjonen, Liisa Rae-vaara & Elizabeth Couper-Kuhlen (toim.), Imperative turns at talk. The design of direc-tives in action s. 65–102. Studies in language and social interaction 30. Amsterdam: John Benjamins.
MORROW, PHILIP 2006: Telling about problems and giving andvice in an internet discussion forum. Some discourse features. - Discourse studies 8 (2006) s. 531-548. https://jour-nals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1461445606061876 (4.2.2019).
PAJUNEN, ANNELI 2001: Argumenttirakenne. Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
PÖYHTÄRI, REETA- KANTOLA, MATLEENA 2013: Vihapuhe ja sananvapaus. - Reeta Pöyhtäri, Paula Haara & Pentti Raittila (toim.), Vihapuhe sananvapautta kaventamassa s. 26-72.
Tampere: Tampere university press.
RAEVAARA, LIISA 1997: Vierusparit. Esimerkkinä kysymys ja vastaus. – Liisa Tainio (toim.), Keskustelunanalyysin perusteet s. 75–92. Tampere: Vastapaino.
ROUHIKOSKI, ANU 2015: Laita, laitatko vai laitat? Kolmen direktiivirakenteen variaatio asia-kaspalvelutilanteessa. – Virittäjä 119 s. 189–220.
SALMI, LEENA 2014: Digitaalisen vuorovaikutuksen sanastoa. – Marja-Liisa Helasvuo, Marjut Johansson ja Sanna-Kaisa Tanskanen (toim.), Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen s. 185–210. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SAVOLA, LIINA 2015: Direktiivit perusterveydenhuollon sähköpostiviesteissä. Pro gradu -tut-kielma. Helsingin yliopisto.
SORJONEN, MARJA-LEENA 2017: Imperatives and responsiveness in Finnish conversation. – Marja-Leena Sorjonen, Liisa Raevaara ja Elizabeth Couper-Kuhlen (toim.), Imperative turns at talk. The design of directives in action s. 241–270. Studies in language and social interaction 30. Amsterdam: John Benjamins.
SORJONEN, MARJA-LEENA – RAEVAARA, LIISA – COUPER-KUHLEN, ELIZABETH (toim.) 2017a: Imperative turns at talk. The design of directives in action. Studies in language and social interaction 30. Amsterdam: John Benjamins.
SORJONEN, MARJA-LEENA – RAEVAARA, LIISA – COUPER-KUHLEN, ELIZABETH 2017b: Im-perative turns at talk. An introduction. – Marja-Leena Sorjonen, Liisa Raevaara ja Eliza-beth Couper-Kuhlen (toim.), Imperative turns at talk. The design of directives in action s. 1–24. Studies in language and social interaction 30. Amsterdam: John Benjamins Publ.
88
SORJONEN, MARJA-LEENA – VEPSÄLÄINEN, HEIDI 2016: The Finnish particle no. – Peter Auer ja Yael Maschler (toim.), Nu/nå. A family of discourse markers across the languages of Europe and beyond s. 243–280. Linguae & Litterae 58. Publications of the School of Language and Literature Freiburg Institute for Advanced Studies. Berliini: de Gruyter.
Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: Sanastokeskus TSK. http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/So-siaalisen_median_sanasto.pdf (30.1.2019).
STEVANOVIC, MELISA 2017: Managing compliance in violin instruction. The case of the Fin-nish clitic particles -pA and -pAs in imperatives and hortatives. Marja-Leena Sorjonen, Liisa Raevaara ja Elizabeth Couper-Kuhlen (toim.), Imperative turns at talk. The design of directives in action s. 357–380. Studies in language and social interaction 30. Amster-dam: John Benjamins.
STIVERS, TANYA 2013: Sequence organization. - Jack Sidnell & Tanya Stivers (toim.), The handbook of conversation analysis s. 191-209. New Jersey: John Wiley & sons, Inc.
TAINIO, LIISA 1997: Preferenssijäsennys. – Liisa Tainio (toim.), Keskustelunanalyysin perus-teet s. 93–110. Tampere: Vastapaino.
TANSKANEN, SANNA-KAISA 2007: Metapragmatic utterances in computer-mediated interac-tion. - Wolfram Bublitz & Axel Hubler (toim.), Metapragmatics in use s. 87-106. Ams-terdam: John Benjamins Publ.
TANSKANEN, SANNA-KAISA 2014: ”Eipäs nyt puhuta omia”. Metapragmaattiset kommentit opiskelijoiden keskustelupalstoilla. – Marja-Liisa Helasvuo, Marjut Johansson ja Sanna-Kaisa Tanskanen (toim.), Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen s.
TANSKANEN, SANNA-KAISA 2014: ”Eipäs nyt puhuta omia”. Metapragmaattiset kommentit opiskelijoiden keskustelupalstoilla. – Marja-Liisa Helasvuo, Marjut Johansson ja Sanna-Kaisa Tanskanen (toim.), Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen s.