Tämän tutkielman lähtökohdat pohjautuvat ihmistieteelliseen kokemusmaailman kuvaamiseen.
Tutkielma toteutettiin käyttäen laadullisia menetelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ym-märtämään ilmiöitä tutkittavien näkökulmasta lähtöisin ja selvittämään tutkittavien ilmiöille an-tamia merkityksiä. Laadullinen tutkimus soveltuu vähän tutkittujen aiheiden tarkasteluun, sillä laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä yleistämään asioita. (Kiviniemi, 2018, Tuomi & Sarajärvi, 2018.) Laadullinen tutkimus voidaan nähdä prosessina, joka kehittyy ja muotoutuu tutkimuksen edetessä (Kiviniemi, 2018). Tässä tutkielmassa väitöskirjatutkimuksen toteutus ohjasi tutkielman etenemistä haastatteluiden osalta, ja aineiston analyysi ja tutkielman raportointi suoritettiin itse-näisesti.
4.1 Tutkimuksen kohderyhmä
Tutkielmaan osallistuivat kolmen Itä-Suomen alueen sairaalan sisätautiosastojen sairaanhoitajat (n=8), jotka ovat osallistuneet väitöskirjatutkimuksessa toteutettavaan peli-interventioon. Tutkiel-man ja väitöskirjatyön tekijät kävivät esittelemässä tutkimusta osastoilla, ja tutkimukseen osallis-tuvat saivat tutustua aiheeseen etukäteen (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Lisäksi tutkimuksen haas-tattelulomaketta testattiin terveystieteiden opettajaopiskelijoilla, joilla oli sairaanhoitajatausta (n=2). Kaikille tutkimukseen ja testiryhmään osallistuville annettiin kirjallinen ja suullinen tiedote tutkimuksesta (liite 4). Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista, ja tutkittavat allekirjoitti-vat tietoon perustuvan suostumuslomakkeen osallistumisesta tutkimukseen (liite 5) (Hirsjärvi &
Hurme, 2015). Osallistumisen tutkimukseen pystyi peruuttamaan tai keskeyttämään missä ta-hansa tutkimuksen vaiheessa.
4.2 Aineiston keruu
Tässä tutkielmassa mielenkiinnon kohteena olivat tutkittavien (n=10) kokemukset, joita kuvaavat kielelliset merkitykset (Hirsjärvi & Hurme, 2015). Merkitykset pyrittiin saavuttamaan haastattelun avulla. Tutkielman aineistona toimi peli-interventioon osallistuneiden sairaanhoitajien (n=8) sekä
testiryhmään osallistuneiden opiskelijoiden (n=2) aukikirjoitetut haastatteluaineistot. Haastatte-lun avulla saadaan tietoa ihmisen ajattelusta ja hänen toiminnan syistään (Hirsjärvi & Hurme, 2015, Tuomi & Sarajärvi, 2018). Peli-interventio toteutui marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Haastattelut toteutettiin keväällä 2019 ryhmähaastatteluina. Ryhmähaastattelui-den avulla ilmiöstä on mahdollista saada monipuolista tietoa useilta haastateltavilta yhtä aikaa (Hirsjärvi & Hurme, 2015). Haastattelut suoritettiin tutkimukseen osallistuneiden työpaikoilla hei-dän työaikanaan rauhallisessa ympäristössä. Haastatteluita varten varattiin aikaa 1,5 tuntia, jotta voitiin varmistua haastattelun sujuvuudesta. Testiryhmän peli-interventio ja haastattelu suoritet-tiin Itä-Suomen yliopiston tiloissa. Testiryhmän haastatteluaineisto otetsuoritet-tiin mukaan tutkimusai-neistoksi, jottei lopullinen haastatteluaineisto jäisi liian pieneksi. Ryhmähaastatteluissa haastatel-tiin kaksi tutkittavaa kerrallaan. Ryhmien koko määräytyi haastateltavien työvuorojen mukaan tutkittaville sopivaan aikaan. Kaksi haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluna, sillä osallistujien työvuorot eivät mahdollistaneet heidän osallistumistaan ryhmähaastatteluihin. Ryhmähaastatte-luissa pyrittiin huomioimaan kaikki tutkittavat sekä antamaan puheenvuoro myös hiljaisemmille, sekä pitämään keskustelu valitussa teemassa (Hirsjärvi & Hurme, 2015).
Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Teemat valittiin ja muodostet-tiin haastattelun pohjaksi perustuen IMAGINE-pelin rakenteeseen ja sisältöön (Hirsjärvi &
Hurme, 2015, Tuomi & Sarajärvi, 2018). Teemahaastattelurunko (liite 6) muodostettiin väitöskir-jatutkimusta varten. Tutkimukseen osallistujilta kerättiin myös taustatietoja (liite 7) aineiston ku-vaamista varten. Haastattelulomaketta ja ryhmähaastattelun menetelmää käytiin läpi ennen haastatteluita yhdessä väitöskirjatyön tekijän kanssa. Teemahaastattelun aikana teemoja ja kysy-myksiä täsmennettiin ja syvennettiin haastateltavien vastauksiin perustuen, ja pyrittiin näin saa-maan merkitykset ja erilaiset tulkinnat huomioitua (Hirsjärvi & Hurme, 2015). Haastattelun etuna onkin, että tutkimuskysymyksiä on mahdollista esittää tarpeen mukaan toistaen, selventäen tai väärinkäsityksiä oikaisemalla (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Vuorovaikutustilanne antaa mahdollisuu-den tiedonhankinnan suuntaamiseen, motiivien ja merkitysten ymmärtämiseen sekä vastausten syventämiseen tarpeen mukaan (Hirsjärvi & Hurme, 2015). Haastattelut nauhoitettiin
digitaali-sella nauhurilla ja litteroitiin mahdollisimman pian haastatteluiden jälkeen Microsoft Word -teks-tinkäsittelyohjelmalla. Litteroitu aineisto tallennettiin tutkielman tekijän sekä väitöskirjatyön teki-jän tietokoneille salasanalla suojattuina.
4.3 Aineiston analyysi
Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi sopii lähestymistavaksi, koska tutkimustietoa tutkielman aiheesta on vain vähän ja se on osin hajanaista (Elo & Kyngäs, 2008). Sisällönanalyysin tarkoituksena on saada sanallinen aineisto järjestettyä ja luokiteltua (Elo & Kyngäs, 2008, Grove ym., 2013). Yksittäisten haastattelui-den kesto oli 18–43 minuuttia, ja yhteensä tallennettua haastatteluaineistoa kertyi 3 tuntia ja 12 minuuttia. Litteroitua ainestoa kertyi Times New Roman -kirjasintyypillä, fontilla 12 ja rivivälillä 1,5 yhteensä 74 sivua. Sisällönanalyysin avulla strukturoimattomastakin aineistosta saadaan sys-temaattisesti ja objektiivisesti muodostettua selkeä, tiivis ja yleinen kuvaus (Latvala & Vanhanen-Nuutinen, 2003, Tuomi & Sarajärvi, 2018).
Aluksi litteroidut aineistot luettiin useaan kertaan huolellisesti läpi, että saatiin kokonaiskuva ai-neistoista (Miles ym., 2014, Polit & Beck, 2018). Analysoitavaksi informaatioksi valittiin koko auki-kirjoitettu haastatteluaineisto (Tuomi & Sarajärvi, 2018). Sitten aineistoa käytiin läpi eritellen ja ryhmitellen aineisto tutkimusteemoittain ja -kysymyksittäin uudelleen (Polit & Beck, 2018). Haas-tatteluissa kysyttyihin haastattelukysymyksiin saatettiin palata myös muissa haastattelun vai-heissa, jonka vuoksi ryhmittelyvaiheessa aineistoa järjesteltiin myös siltä osin uudelleen. Sisäl-lönanalyysi sopiikin hyvin kokemusperustaisen aineiston analysointiin joustavuutensa ja prag-maattisuutensa ansiosta (Hsieh & Shannon, 2005). Ryhmitelty aineisto tarkastettiin ryhmittelyn jälkeen verraten sitä alkuperäiseen aineistoon, jotta voitiin olla varmoja, että kaikki haluttu ai-neisto oli otettu mukaan ja että ryhmittely vastasi tutkimusteemoja. Tässä vaiheessa aiai-neistoa ei vielä pelkistetty, vaan ryhmittelyllä haluttiin saada aineisto helpommin hallittavaan muotoon.
Sisällönanalyysin voi tehdä usealla eri tavalla riippuen tutkittavasta aiheesta ja näkökulmasta (Graneheim & Lundman, 2004, Hsieh & Shannon, 2005). Tässä tutkielmassa edettiin Milesin ym.
(2014) aineistolähtöisen sisällönanalyysin mallin mukaisesti aineiston pelkistämisen ja ryhmitte-lyn kautta aineiston abstrahointiin. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin perustana onkin aineiston järjestäminen, kategorisointi, kategorioiden nimeäminen ja abstrahointi (Elo & Kyngäs, 2008, Grove ym., 2013). Analyysiyksiköksi valittiin yksittäinen sana, useamman sanan muodostama ko-konaisuus, kokonainen lause tai ajatuskokonaisuus (Miles ym., 2014, Tuomi & Sarajärvi, 2018), koska analyysin alkuvaiheessa haastatteluun tutustuttaessa huomattiin, että haastattelukysy-myksiin oli vastattu näillä yksiköillä. Analyysin tässä vaiheessa aineistoa pelkistettiin siten, että etsittiin aineistosta tutkimuskysymyksiä kuvaavia alkuperäisilmauksia, joille muodostettiin alku-peräisilmausta kuvaava pelkistetty ilmaus (Miles ym., 2014, Tuomi & Sarajärvi, 2018). Pelkistettyjä ilmauksia muodostettiin aineistosta yhteensä 948 kappaletta.
Analyysin seuraavassa vaiheessa pelkistetyt ilmaukset ryhmiteltiin samanlaisuuksien ja erilai-suuksien perusteella eri luokkiin. Luokista muodostettiin alaluokat ja edelleen yläluokat sekä pääluokat. Alaluokkia muodostui 42 kappaletta, yläluokkia yhdeksän ja pääluokkia kolme kappa-letta. Lisäksi yhden alaluokan alle muodostui vielä viisi pienempää luokkaa. Aineistoa abstrahoi-tiin tarvittaessa jo ryhmittelyvaiheessa, ja edelleen luokkien muodostumisvaiheessa, kunnes tut-kittavasta ilmiöstä saatiin muodostettua kuvaus. (Miles ym., 2014, Tuomi & Sarajärvi, 2018.) Ana-lyysiprosessin aikana tekstin ja analyysin välillä kuljettiin edestakaisin, ja pyrittiin aineiston tiivis-tämiseen (Graneheim & Lundman, 2004). Tutkimuskysymykset ohjasivat analyysin kulkua. Sisäl-lönanalyysin avulla tekstiaineistosta muodostettiin subjektiivinen tulkinta systemaattista luokitte-lua käyttäen (Hsieh & Shannon, 2005), johon tutkielman tulokset perustuvat. Esimerkki sisäl-lönanalyysista on kuvattu liitteessä 8.
Teknisesti aineiston ryhmittely toteutettiin Microsoft Word -tekstinkäsittelyohjelmalla ja analyysi ATLAS.ti -ohjelmalla, versiolla 9. Analyysiohjelmiston käyttö auttoi jäsentämään ja organisoimaan aineistoa ja näin toteuttamaan analyysi systemaattisesti ja järjestelmällisesti (Laajalahti & Her-kama, 2018). Analyysi toteutettiin aineiston ilmisisällöistä (Polit & Beck, 2018). Haastattelun ja haastateltavan numero säilytettiin koko ryhmittelyn ajan aineiston mukana, jotta voitiin palata tarvittaessa alkuperäiseen aineistoon. Näin varmistuttiin tulosten aitoudesta ja aineistosta johtu-misesta. Alkuperäisen aineiston säilyttämisestä erillisenä tiedostona haastattelujen mukaisesti
numeroituna huolehdittiin koko tutkimuksen ajan ja varmistettiin näin, että tarvittaessa voitaisiin palata haastatteluaineistoon sellaisenaan.