Käyttökokemukset pelaamisesta ja pelistä

Vaikutelmat IMAGINE-pelin pelaamisesta olivat sairaanhoitajien kuvauksissa kahtalaiset. Suu-rin osa kuvasi, että peliä oli melko helppoa pelata, kun pelin juonta ja ympäristöä alkoi hahmot-taa paremmin. Sairaanhoitajat kuvasivat, että peli oli yksinkertainen ja helppo pelata alun jälkeen ja pelaamista olisi voinut jatkaa tai kokeilla toisenkin kerran. Osa taas koki, että peli tuntui hanka-lalle tai että pelaaminen ei onnistunut ja pelin aloitus oli kankea, eivätkä haluaisi pelata peliä uu-destaan tai jopa meinasivat lopettaa pelin pelaamisen kesken pelin. Muutama kuitenkin kertoi yllättyneensä, että piti pelistä ja vaikka ei yleensä ollut kovin kiinnostunut peleistä, tästä pelistä innostui. Pelaaminen koettiin jännittäväksi ja kilpailulliseksi, ja pelin aikana mietti omaa osaa-mista ja pärjäämistä pelissä. Osa sairaanhoitajista kuvasi, että heistä tuntui, että muut osasivat pelata peliä paremmin kuin he itse. Sairaanhoitajat kuvasivat myös tunnetta, että pelin avulla

Käyttökokemukset

•pelin tekniikka ja hahmon liikuttaminen

Sairaanhoitajien kokemukset IMAGINE-pelin pelattavuudesta ja luonteesta

pystyy turvallisesti opettelemaan kaikkea. Vaikka jotkut pelin kysymyksistä olivat vaikeita, suu-rimpaan osaan kysymyksiä osattiin vastata hyvin.

”Mulla oli ainakin semmosta vähän vaikeutta siinä. Tietysti mä, mä en oo nyt pelannu noita pelejä niin se ehkä mut… mut olihan se sit ihan kiva kun siihen tuli niitä et tee sitä tee tätä, ja mentiin hyvin johdonmukasesti, et kyllähän se sit lähti sujumaan.” H6

”No, se oli silleen yksinkertanen kun oliko siinä et se hoitaja liikku siinä yhellä käytävällä ja sit siinä oli se potilashuone, ja sit siinä oliksiinä se kanslia, et siinä ei silleen voinu har-haantua sillä mitenkä sillä liikku niin oikeen mihinkään väärään paikkaan, niin se oli tosi yksinkertanen.” H10

Sairaanhoitajat kuvasivat pelitilanteeseen liittyvien tekijöiden vaikutuksia pelaamiseen. Ku-vattiin, että pelaamiseen käytetyssä tilassa oli häiriötekijöitä, pelatessa istui huonossa asennossa tai huone oli pieni ja useampi henkilö toimi samalla työpisteellä tai että huoneessa oli hälyä. Sai-raanhoitajat toivat esiin, että pelaaminen lähti huonosti käyntiin, kun paikalle tuli myöhässä eikä aluksi oikein osannut keskittyä pelaamiseen. Osa koki tarvitsevansa keskittymisrauhaa, ja että jos pelin olisi saanut pelata rauhassa, tilanne olisi ollut toisenlainen. Osalla kuitenkin tila oli rau-hallinen, ja vaikka alkukankeutta oli, lopulta kaikki meni kuten pitikin.

”Niin istuin huonossa asennossa siinä ja tota, sit mie huomasin et nää kaikki on jo paljon enemmän tehny kun minä! Et jos mie oisin sitä rauhassa niin se tilanne ois varmaan ollu vähän toisen tyyppinen.” H6

Peliin liittyi sairaanhoitajien kuvauksissa erilaisia mielikuvia ja odotuksia. Sairaanhoitajat sivat, että oli yllätys, millainen peli oli, ja että he olivat kuvitelleet pelin olevan erilainen. He kuva-sivat, että he olivat jännittäneet pelin olevan hirveän vaikea, tai ettei peliä osaa pelata. Peli he-rätti myös välillä tunteen, että tulee niin vaikea kysymys, mihin ei osaakaan vastata. Pelin aikana myös alkoi miettimään, sisältyykö pelin kysymyksiin tai toimintaan kompia, kuten onko

merki-tystä, minkä tietokoneen tai laitteen pelissä valitsee. Teknisesti ei odotettu, että pelissä pitää lii-kuttaa hahmoa tai että hahmon pitää ottaa tavaroita käsiin. Yksi sairaanhoitajista myös vertasi peliä muihin virtuaalipeleihin ja niiden toimintaan, jotka liittyivät mielikuviin IMAGINE-pelistä. Sai-raanhoitajat kuvasivat miettineensä, häviääkö pelissä, vaikka aikaa ei olisikaan. He myös kertoi-vat odottaneensa, että pelissä tulisi joku keskeytys ja että ajatus katkeaa, jonka jälkeen peliä pi-täisi jatkaa.

”Niin, no miulle se oli yllätys se et minkälainen se peli oli. Mie olin ajatellu et se on toisen-lainen. Niin, että, että hahmoo liikutellaan ja… Ja siinähän piti ottoo, sen hoitajan piti ot-too joku tavara olevinnaan kässiin ja sitten joku, oliko se sen tunnisterannekkeen se…”

H7

”Kun et lääkehoito on usein kiireistä tai tulee häiriötekijöitä, niin mä odotin et siinä tulis joku väliin, et sun ajatus katkee, et sun pitää keskittyä johonkin muuhun hetki, ja sit jat-kaa siitä mihin sä oot jääny.” H1

Pelin ohjeistukset koettiin tärkeinä. Sairaanhoitajat kokivat, että on tärkeää saada ohjausta pe-lin käytäntöihin ja toimintoihin liittyviin asioihin. Osa olisi kaivannut enemmän ohjausta pepe-lin käytöstä ja peliympäristössä toimimisesta ennen pelaamisen aloittamista, tai enemmän aikaa ohjeistusten läpikäymiseen. Osa koki yllättävänä myös, että ohjeet sai paperisena. Suurimman osan mielestä ohjeet olivat selkeät eikä niissä ollut epäselvää. Sairaanhoitajat kokivat kuitenkin, että neuvontaa ja ohjausta sai riittävästi, jos pelatessa ilmeni ongelmia.

”Niin on tärkee niinku jotenkin sanoa, että nää pelithän toimii silleen että sun pitää niinku liikkua siellä ja etsiä niitä ratkaisuja.” H2

Pelaamiseen liittyi sairaanhoitajien kuvauksissa haasteita. Sairaanhoitajat kokivat, että pelimon liikuttaminen oli etenkin pelin alkuvaiheessa hankalaa. Kuvauksissa tuli esiin, että hah-mon liikuttaminen oli kömpelöä ja kankeaa ja että sitä piti harjoitella. Hahmo saattoi jäädä jumiin tai näkökulma kapeni liikaa, jos vahingossa liikkui väärään paikkaan peliympäristössä. Hahmoa ei

aluksi meinannut saada peliympäristössä olevista oviaukoista sisään tai hahmo käveli päin sei-nää. Myös hahmon saaminen potilaan sängyn vierelle oli aluksi haastavaa. Sairaanhoitajat kuva-sivat kuitenkin, että kun ymmärsi, miten hahmo liikkuu, pelaaminen alkoi sujua ja lopulta hah-mon liikuttaminen oli melko yksinkertaista. He kokivat, että peliä olisi ollut helpompi pelata, jos olisi aluksi näytetty, miten hahmo liikkuu. Myös peliympäristön hahmottamiseen liittyi aluksi haasteita. Osa sairaanhoitajista koki, että pelin alussa pelaajalla meni aikaa hahmottaa peliympä-ristö ja mihin suuntaan ympäpeliympä-ristössä tulisi lähteä. Osa koki myös, että he eivät aluksi huoman-nut, että peliympäristössä on potilas paikalla tai että potilashuone oli vaikea hahmottaa. He ku-vasivat, että jos peliympäristö olisi laajempi, pelaamista olisi hyvä saada harjoitella ennen varsi-naisen pelin pelaamista. Osa sairaanhoitajista taas kuvasi, että peliympäristö oli melko yksinker-tainen, ja siinä oli kohtuullisen yksinkertaista toimia.

”Tuntu et se hoitaja sai siinä niitä mustelmia kun se törmäili koko ajan johonkin, ei saanu sitä niinku tottelemaan et mene tuonne.” H6

”Joo niinhän mullaki se meni johonki nurkkaan ja mites tää nyt liikkuu ja et ai tosta ovesta ei päässykkään ja semmosta vähäsen mutta ei mitään, ihan ok.” H5

”No, se oli silleen yksinkertanen kun oliko siinä et se hoitaja liikku siinä yhellä käytävällä ja sit siinä oli se potilashuone, ja sit siinä oliksiinä se kanslia, et siinä ei silleen voinu har-haantua sillä mitenkä sillä liikku niin oikeen mihinkään väärään paikkaan, niin se oli tosi yksinkertanen.” H10

Peliin ja pelaamiseen liittyi jonkin verran teknisiä ongelmia. Osa osallistujista kertoi, että peli ei toiminut organisaation tietokoneella eri selaimillakaan suojausasetusten vuoksi. Lopulta peli saa-tiin kuitenkin toimimaan. Internet-yhteydessä tai tietokoneen toiminnassa kuvatsaa-tiin myös olevan häiriöitä jonkin verran. Yhden osallistujista piti sammuttaa tietokone kesken kaiken. Osa sairaan-hoitajista koki ongelmalliseksi pelaamisen näppäimistöllä tai kannettavan tietokoneen kosketus-hiirellä, ja että vaihdettuaan tavalliseen hiireen, pelaaminen sujui paremmin. Sairaanhoitajat ko-kivat myös, että osa pelin toiminnoista oli jäykkiä, ja ajoittain peli jäi jumiin eikä toiminut kuten

olisi pitänyt. Osalle oli epävarmaa, pääsikö pelissä loppuun saakka. Sairaanhoitajat kuvasivat, että skanneri ei heti ottanut skannausta potilaan edestä. Osa sairaanhoitajista taas koki, että peli toimi hyvin eikä ongelmia ollut. Osa koki, että vika oli pelaajassa ja omassa kokemattomuudessa.

Sairaanhoitajien kuvauksissa vähäisen kokemuksen nähtiin vaikuttavan alkuhankaluuksiin ja myös ärsyttävän, jos ei osannut pelata, ja ettei pelaaminen ollut helppoa, jos aiemmin ei ollut pe-lannut.

”Miusta se ol ihan erittäin jäykkä ja hankala. Et jotenkin niinku, kun aatteloo vaikka jottain hii-rellä liikutettavaa juttua niin sehän ihan niinku eri asia, kun siinä ei olla näppäimillä, niillä tie-tokonneen kahella.” H7

”No mulla oli kyllä siis taas ihan päinvastanen kokemus, että se toimi. Mut että oli ehkä siinä käyttäjässä ensin, et mulla meni vähän niinku hahmottaessa, et mulla meni se ukkeli se ei mei-nannu se oviaukko riittää kun mentiin sinne hoitohuoneeseen mutta se oli ihan käyttäjässä se vika. Mut että kyl mie sain sen niinku toimimaan.” H4