Luottamus

Haastateltavat ja kenttäpäiväkirja antoivat toiminnallisten ja taidelähtöisten menetelmien käytölle merkityksiä, jotka olen nimennyt teeman luottamus alle. Luottamus kuvattiin aineiston perusteella rakentuvan menetelmien käytön kautta ja myötä. Kenttäpäiväkirjassani kuvailen luottamuksen rakentumista asiakkaiden kanssa menetelmien käytön myötä:

”Paikalla oli noin 40 tyttöä eri-ikäisiä 10-14 vuotiaita. He tulivat paikalle ja olivat hiljaa ja tuijottivat meitä ihmeissään. — —.” (Kenttäpäiväkirja 12.2.2020)

Asiakkaiden varautuneessa olemuksessa tapahtuu muutos, kun lähdemme työskentelemään draamalähtöisen menetelmän kanssa. Tapaamisen aluksi asiakkaat ovat hiljaa ja heitä ujostuttaa vastata työntekijän kysymyksiin. Kun lähdemme tekemään eräällä tapaamisella koreografiaa asiakkaiden kanssa, he uskaltavat tulla lähelle ja ottavat kädestä kiinni, kun seisomme rivissä valmiina aloittamaan koreografiaa. Tämän eleen voisi tulkita luottamuksen osoituksena.

Vieraan uuden työntekijän lähelle uskaltaa jo tulla:

” Työt halusivat kovasti minut riviin ja pitivät kädestä kiinni.” (Kenttäpäiväkirja 12.2.2020) Haastatteluissa luottamuksen rakentumista kuvataan asiakkaiden avautumisella. Asiakkaiden kuvataan jakavan henkilökohtaisia asioita ja haasteita työntekijöiden kanssa enemmän menetelmien käytön myötä. Avautuminen mahdollistaa vaikeista asioista puhumisen yhdessä.

Haastatteluissa kuvataan menetelmien antaneen enemmän mahdollisuuksia päästä asiakkaita lähelle ja tutustua asiakkaisiin ja näin tunnistaa myös heidän mielialojaan tai muutoksia käytöksessä. Haastateltava kuvaa, kuinka menetelmien käyttö vaikuttaa siihen, miten asiakkaat avautuvat ja miten luottamusta asiakkaan ja työntekijän välillä voidaan rakentaa:

”We can start a creative games at the school meeting with these children then try to see what talent did they have to develop them to encourage them that they know I’m gifted with this and then from that to build this sense of them to trust us and then to share with us, and then to give them to skill on how they can express themselves— —we have more way we come close they

trust us, we know them when they were sad when they were happy and the game way we are giving them was giving more room to express themselves and then to rise their talent so from that you know they started be open up, so they were able to tell us what was happening in their home and what has been facing them.”(H4)

Kun asiakkaan tuntee, osaa työntekijä tehdä havaintoja käytöksen ja olemuksen muutoksista.

Tämän pohjalta työntekijän voi olla helpompi ottaa puheeksi esimerkiksi huoli tai muuten kysyä asiakkaan tilanteesta ja tarvitseeko asiakas kenties tukea.

Haastateltava totesi tämän luottamuksen syntymisen ottaneen aikaa, mutta menetelmien käytön auttaneen asiakkaita ilmaisemaan itseään. Tätä verrataan järjestön työssä aikaan, jolloin menetelmiä ei käytetty. Haastateltava kuvaa, kuinka silloin asiakkaat pitivät asioitaan salassa, ja tämän kuvattiin vaikeuttavan perheiden kanssa työskentelyä. Luottamuksen rakentaminen menetelmien kautta auttoi järjestön työntekijöitä tarttumaan asiakkaiden kohtaamiin haasteisiin:

”— — we found the girl were coming to school they were not able to share and then when we’ll make home visit they are keeping their secrets the family have keeping it in the secret and, so you needed to break that secret and get in that you can know it to support the family— — so we came up with that we can start a creative games at the school meeting with these children then try to see what talent did they have to develop them to encourage them that they know im gifted with this and then from that to build this sense of them to trust us and then to share with us and then to give them to skill on how they can express themselves it took time but we manage to slowly so they were able to express themselves to talk to us — — so that methodology of creative games has been more supportive on helping on supporting the family to overcome some challenges.” (H4)

Luottamuksen rakentuminen liitettiin myös lasten kykyyn oppia ilmaisemaan itseään paremmin menetelmien käytön avulla sekä asiakkaiden rohkaisuun omista kyvyistä. Haastateltavan kuvauksesta voisi tulkita, että lapset saivat mahdollisuuden kokea olevansa osaavia ja arvokkaita työntekijöiden silmissä menetelmien kautta. Tämä auttoi myös luottamuksen rakentumisessa. Luottamuksen rakentaminen on auttanut haastateltavan mukaan koko perheen tukemisessa.

Sukupuolen mainittiin haastatteluissa vaikuttavan siihen, miten menetelmien käytöllä voidaan rakentaa luottamuksellista suhdetta asiakkaisiin. Seuraavassa aineistopätkässä haastateltava kuvaa, kuinka jalkapallo auttaa työntekijää ymmärtämään ja tutustumaan asiakkaaseen ja tätä kautta tuomaan esiin, mikäli työntekijällä herää huoli asiakkaasta. Sukupuoli tuodaan kuitenkin merkityksellisenä tekijänä työntekijän ja asiakkaan luottamuksellisen suhteen rakentumisessa:

”Yes you can get to understand girl quickly, maybe she is normal laughing and participating, but now she is not doing so, maybe she is doing on the slow or so it can be easy to identify to understand what happened and call her to discuss, but when the teacher is male it is difficult to discuss the girls can, most girls are closing when they are discussing with a boy the male, and because the male is not a the same gender or same sex. So what experience during growing it is different from the girl — —.” (H1)

Haastateltava kuvaa, kuinka tyttöjen on vaikea rakentaa luottamuksellista suhdetta poikiin tai miehiin. Tälle syyksi annetaan se, että jotkin asiat, joita tytöt kasvaessaan kohtaavat ovat mahdottomia keskustella miespuolisen opettajan kanssa:

”Because girls have a lot of things you can find a maybe when i go to play football maybe and i can course some situations like menstruation, so it’s difficult to (epäselvä sana) male teacher to discuss these issues— — it is easy for a women teacher to sit with the girl close and friendly way to start to discuss what happened here or it is easy but male teacher impossible.” (H1) Tämä miesopettajan ja tyttöjen välisen suhteen monimutkaisuus, epäluottamus ja jopa uhka tyttöjen hyvinvoinnille tulee ilmi myös, kun toinen haastateltava kuvailee järjestön sääntöjä, jotta työ olisi eettistä ja turvaisi tyttöjä:

” We have to put more rules within ourselves on how we conduct those sessions because you know with girls and you clear safe space. How we can ourselves create safe space when we say we have this small office there in (alueen nimi) we don’t need to be like they can be like (vapaaehtoisen nimi) he can’t be on his own in the office with the girls — — and then even we are not giving rooms to teacher to be on their own when it is our session. For example you were with the girls during the womens day if there was male teacher we can’t say they must have like you have to go with male — — we put like how yes to the community know that we are committed and we value the ethic of the community and that we do not give them room that they

can say anything the trust you there is that sexual abusing is everywhere so we are going those environment hundred present.” (H4)

Haastattelujen perusteella sukupuoli näyttäytyi merkittävänä tekijänä luottamuksellisen suhteen rakentumiselle asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Miesopettajan tai työntekijän ei katsottu soveltuvaksi olla tyttöjen kanssa ilman, että paikalla oli naistyöntekijä. Tämän toimenpiteen katsottiin suojelevan tyttöjä seksuaaliselta hyväksikäytöltä, jota kuvattiin yleiseksi yhteisössä. Sukupuoli näytti haittaavan luottamuksellisen suhteen syntymistä, sillä osa tyttöjen kohtaamista haasteista ja elämäntilanteista oli sellaisia, joista ei ollut haastattelujen perusteella soveliasta puhua miesten kanssa tai seurassa. Kenttäpäiväkirjassani ei löytynyt kuvausta, joka olisi vahvistanut tai kyseenalaistanut näitä haastateltavien kuvauksia.