Asiakkaiden vahvistaminen

Vahvistamisen teeman alle kiteytin aineistosta useita kategorioita. Asiakkaiden vahvistaminen oli sekä haastatteluissa että kenttäpäiväkirjoissani kuvailua asiakkaan taitojen, itsetunnon, itseilmaisun, terveyden ja turvallisuuden sekä tulevaisuuden näkymien vahvistamisesta ja tukemisesta menetelmien käytön kautta.

” — — they are vulnerable families they can’t afford maybe to pay the (epäselvä sana).” (H1)

” — — our first priority we are given to this family where we are coming from most vulnerable situation and the vulnerability all these disadvantage groups so we are like giving its eye more eyes are on those children — —.” (H4)

Asiakkaiden kuvattiin tulevan haavoittuvaisista perheistä. Asiakkaiden vahvistamisen voisi siis tulkita olevan menetelmien käytön eräs tärkeä tarkoitus itsetunnon ja toimintakyvyn vahvistamiselle vaikeasta asemasta huolimatta. Haastateltavat antoivat menetelmien käytölle monipuolisesti merkityksiä asiakkaiden itsevarmuuden ja elämäntaitojen vahvistamiselle:

”What we are doing is capacity building and football, capacity building with different issues especially life skills to make them to be confident— —.” (H1)

Asiakkaiden itsetunnon ja itsevarmuuden vahvistuminen näkyi aineistossa sekä omissa havainnoissani kentältä että haastateltavien puheessa. Eräs haastateltavista kuvasi asiakkaita varsinkin aluksi ujoina esiintymään, ja puhuminen muiden edessä saattoi olla vaikeaa.

Haastateltava totesi, että kerta kerran jälkeen asiakkaat menivät rohkeampana muiden eteen esiintymään tai vastasivat kysymyksiin:

”Tytöt ovat ujoja, kun he menevät eteen mutta muuten eivät. Pelko virheiden tekemisestä ja pelkäävät etteivät voi sanoa mitään. Ovat puhunet tapaamisella, että muille ei ole okei nauraa.

Kolmen kerran aikana roolipelejä tytöt ovat rohkaistuneet ja uskaltavat mennä eteen puhumaan ja esiintymään.” (H3, kirjoitettu haastattelu)

Haastateltava kuvaa, kuinka asiakkaiden itsevarmuus esiintyä ja puhua muiden edessä on vahvistunut roolipelejä käytettäessä. Aluksi puhuminen muiden edessä on jännittänyt, ja toiset

tapaamiseen osallistuneet ovat saattaneet nauraa toisten vastauksille. Työntekijä on kuitenkin halunnut pitää huolta, että toista ei saa halventaa nauramalla. Kun asiakas on saanut onnistumisen kokemuksia esiintymisestä, myös itsevarmuus vahvistuu muiden edessä olemiseen ja omien ajatuksien esittämiseen. Kenttäpäiväkirjassa kuvaan asiakkaiden rohkaistumista tapaamisella, jossa tehdään rooliharjoitteita:

”Mitä pidemmälle sessiota mentiin, lapset alkoivat rohkaistua ja esittivät hienoja rooleja. En ymmärtänyt mitä esityksissä sanottiin mutta jotenkin hienosti kuitenkin sanoma ja tarkoitus esityksellä välittyi. Tunnistin helposti esimerkiksi äidin rooleja, jotka olivat huikeita.”

(Kenttäpäiväkirja 12.2.2020)

Asiakkaana olevien tyttöjen käsitys omista kyvyistä ja osaamisesta varsinkin poikiin verrattuna kuvailtiin haastatteluissa heikompana kuin poikien. Itsetunnon vahvistumista tuotiin haastatteluissa esiin kokemuksen vahvistumisena siitä, että osaan ”niin kuin pojatkin”. Tyttöjen kerrottiin kokevan, etteivät he olleet yhtä taitavia tai vahvoja kuin pojat. Muutosta tähän ajatteluun haastateltavien puheessa haettiin jalkapalloa pelaamalla. Haastateltava kuvasi vahvistamista hyvin konkreettisesti tyttöjen kannustamisella esimerkiksi jalkapalloa pelatessa olemaan maalivahtina:

”We encourage them that if you like to do so you can do so. If you like to be goalkeeper and you are interested to do so you can do so, it is not matter of being strong enough as a men.”

(H1)

Haastateltava kuvaa, kuinka tyttöjä kannustetaan kokeilemaan maalivahtina oloa, vaikka omat kyvyt onnistua epäilyttäisivät asiakkaita. Haasteltavat kuvasivat tyttöjen olevan epävarmoja omista kyvyistään ja vertailevan omaa osaamistaan poikiin. Asiakkaiden itsevarmuus ja mukavuus (comfortable) kuvattiin vahvistuvan, kun asiakkaat huomasivat olevansa yhtä vahvoja ja taitavia, osaavansa pelata jalkapalloakin kuin pojat. Laura Huhtinen-Hilden ja Anna Liisa Karjalainen (2019, 7) toteavatkin, että taidetoiminta voi tuoda esiin uusia taitoja tai puolia itsestä. Haastateltava kuvasi tämän vaikuttavan siihen, miten asiakas kykenee ilmaisemaan itseään:

” — — when they include girls on with different creative games and sports example football, they can see that they are as a boys, yes they can do as boys because those football creative

games are given to boys to play, so when they get the chance to do so they can be comfortable and confidence and either to share what they think is a good.” (H1)

Haastatteluissa menetelmien kuvailtiin tukevan ja antavan asiakkaille taitoja itseilmaisun kehittämiseen. Itseilmaisun vahvistuminen mahdollisti asiakkaiden kykyä tuoda työntekijöille esiin asioita, joita he pitivät tärkeinä tai haasteellisina. Haastateltava kuvaa menetelmien antaneen asiakkaille tilaa ilmaista itseään:

” — — we are giving them was giving more room to express themselves and then to rise their talent — —.”(H4)

Haastateltavat kuvasivat, että tyttöjen toivotaan näkevän pelaamisen kautta, että minäkin osaan pelata niin kuin pojat, ja ymmärryksenä siitä, että minulla on kykyjä (talent) ja lahjakkuutta (gifted). Omien kykyjen näkeminen saattoi myös auttaa kohtaamaan muita haasteita elämässä kuten esimerkiksi koulunkäynnin vaikeuksia. Haasteltava kuvaa aineistokatkelmassa, kuinka menetelmien käyttö antoi mahdollisuuden saavuttaa oma potentiaali, kun omat vahvuudet tunnistetaan:

”It’s like a i can’t afford to do mathematics but I can play football, it’s like you can’t have afford to mathematics but you can play the football you can even dance, but even that so you know there is like balance that you are not good at that but I am good at that and they can help each other on that and then to reach the potentially we are expecting from them— —.” (H4) Margaret Tamara Dicks ja Deane Halonen (2019) kuvaavat musiikkia osana sosiaalityötä ja toteavat musiikilla olevan parantava voima. Myös eräs haastateltava kuvaa menetelmiä parantavana ja musiikkia kukkaan puhkeamisen metaforalla:

” ”— — it heals it heals, the children it is like they find a yes I’m gifted you know it’s like oh I can sing or I can act so it’s a valuable, so yes maybe I’m not doing good in the class but I can sing — — Get in deep in the feels you know it`s like when you listen for example when you are listening music you know you may like holding like this, but when you are listening music you start like you know is like a flower you start like shining like this.” (H4)

Haastateltava kuvaa, kuinka musiikki voi toimia parantavana kuuntelijalleen ja päästä syvälle tuntemuksiin avaten ja antaen mahdollisuuden loistaa. Menetelmät antavat asiakkaille mahdollisuuden kokea olevansa lahjakas ja kykenevä, vaikka elämässä olisikin haasteita ja

vastoinkäymisiä. Menetelmät antavat asiakkaille mahdollisuuden päästä kosketuksiin oman luovuuden kanssa. Asiakas pääsee tekemään jotain, joka on hänelle luonnollista ja aivan omaa.

Tämän voi myös nähdä parantavana:

” You might start singing and then you know no one can take it out so this is about creativity and about the feeling and because it’s that people like it you know it is because you do something which is yours and it is natural, it is gift.” (H4)

Myös Laura Huhtinen-Hilden ja Anna Liisa Karjalainen (2019, 7) toteavat, että luovuus on ihmisen synnynnäinen perustarve ja ominaisuus. He kuvaavat myös, että oman luovuuden avulla elämän haasteet voi kohdata joustavasti ja löytää niihin uusia ratkaisuja. Luova toiminta voi siis parantaa, kun omaa luovuuttaan pääsee toteuttamaan ja auttaa löytämään uusia näkökulmia haasteisiin, kuten opiskeluvaikeuksiin, jotka haastateltava mainitsee. Luova toiminta voi auttaa prosessoimaan ja näkemään itsensä toisin, kyvykkäänä (vrt. Huhtinen-Hilden & Karjalainen 2019, 7).

Haasteltava mainitsi menetelmien käytön tukeneen perheitä haasteiden ylittämisessä.

Menetelmien antama vahvistus asiakkaille uskaltaa ilmaista itseään ja kohtaamiaan haasteita ei siis jäänyt vain heihin, joiden kanssa menetelmiä oli käytetty vaan ulottui koko perheeseen.

Haastateltava mainitsee tässä kohdin esimerkkeinä alkoholismin tai väkivallan perheiden haasteina, jotka vaikuttavat lapseen:

”— — creative games has been more supportive on helping on supporting the family to overcome some challenges like you know fighting violence this alcoholism this are affecting the children much more.” (H4)

Vahvistamisen teemaan sisältyi myös terveyden vahvistaminen menetelmien käytöllä, mistä löytyi mainintoja aineistosta. Haastatteluissa tuotiin esiin, että tytöt tarvitsivat enemmän liikuntaa, johon heillä ei koulussa tai vapaa-ajalla ollut pääsyä. Järjestön työ ja menetelmien käytön kuvattiin tarjoavan tätä. Liikunnan harjoittamisen merkityksellisyys asiakkaille kuvattiin stressistä ylipääsemiseksi:

”It gives more it is more exercises, which is they can overcome their stress.” (H4)

Varsinkin jalkapallon kuvattiin antavan asiakkaille mahdollisuuden urheilla. Haastateltavat toivat esiin, että urheilu oli tytöille tärkeää elämän haasteiden kohtaamisessa, se auttoi pitämään heidät poissa myös negatiivisista elämänvalinnoista kuten koulusta putoamisesta:

”Because the sports because the football is part of exercise to make body exercise so when they exercise to make their bodies fit they can’t think more on a engaging early sexual intercourse.”

(H1)

Haastateltava kuvaa aikaisen seksuaalisen kanssakäymisen jonakin, miltä urheilu ja ruumiillinen harjoittelu asiakkaita suojaa. Urheilu vei ajatukset muualle asiakkaille haitallisista mietteistä. Näin urheilun voisi tulkita myös turvaavan asiakkaita tilanteilta, joiden kuvattiin olevan haitallisia. Samalla urheilu auttoi ylittämään stressiä, jota asiakkaat joutuivat arjessaan kohtaamaan.

Haastateltava mainitsee jokaisen tytön olevan erityinen ja omaavan erityisen oman taitonsa ja uratoiveensa:

”We believe every girl every child is special because she have her own talent and career plan and it differs from each one — —.” (H1)

Näitä tyttöjen henkilökohtaisia taitoja (talent) pyrittiin selvittämään ja vahvistamaan työn avulla. Jalkapalloa kuvattiin haastatteluissa keinoksi kohottaa itsetuntoa tyttöjen saadessa kokemusta omasta onnistumisestaan, ja tätä kautta se lisäsi myös omia mahdollisuuksia tavoitella unelmia. Menetelmien kuvattiin tuottavan kokemusta arvokkuudesta, kun oma lahja löytyy. Menetelmien käytöllä voisi näin ollen ajatella olevan tarkoitus kohottaa tyttöjen arvostustaan itseään ja omaa osaamistaan kohtaan, mitä yhteiskunta tai kasvatus ei ole antanut.

Tämän toivottiin tulkintani mukaan kannustavan tyttöjä tavoittelemaan omaa potentiaalia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä uskomaan unelmien saavuttamiseen:

”When girl find that I can do for example play football it is easy again to attend that mind to other to discuss other issues it is maybe that if i can (epäselvä lause) of course i can reach to university i can reach other plan.” (H1)

Päivi Känkänen (2013, 134) kuvaa, kuinka taidelähtöiset menetelmät mahdollistavat kosketuksen itseen uudella tavalla. Itsestä ja elämästä voidaan pyrkiä saamaan moniulotteisempi kuva. Taidelähtöiset menetelmät voivat toimia myös terapeuttisesti ja auttaa

vaikeiden tunteiden käsittelyssä sekä tuoda iloa. (Känkänen 2013, 134–135). Tämä näkyi vahvistamisen teeman yhteydessä, jossa tytöt saivat mahdollisuuden monipuolistaa käsitystä itsestään osaavina ja taitavina. Samalla he saivat kokea ilon ja onnistumisen kokemuksia ja ehkä myös saattoivat käydä läpi vaikeita kokemuksia. Tämä toivon mukaan mahdollisti myös tunnemaailmaa korjaavia kokemuksia, kun vaikeita kokemuksia pystyi käsittelemään symbolisen etäisyyden kautta esimerkiksi rooliharjoitteissa. (vrt. Känkänen 2013.)