LOPUKSI - KOTIINPALUU: Liittyminen Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuosina 2010-2015 suomalais-ka

”Suomalaisten suurin ongelma on kyvyttömyytemme ymmärtää ja arvostaa Venäjää”

–Paavo Haavikko¹²⁵

Akateemikko Paavo Haavikon lausahdus kuvastaa mahdollisesti suurinta haastetta, joka Suomella on edessään alati tiivistyvän kansainvälistymiskehityksen aikakaudella sekä tämänhetkisen poliittisesti jännittyneen ilmapiirin kentässä.

Suomalaisten vaikeudet ymmärtää Venäjää ja venäläistä ajattelutapaa johtuvat ennen kaikkea kyvyttömyydestämme ymmärtää itseämme. Suomen ortodoksisen esihistorian laajempi tuntemus olisi tässä erinomaiseksi avuksi, samoin kuin Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen välisen kanssakäymisen lisääminen. Vaikka tämä saattakin tuntua historiallisista syistä haasteelliselta, on sitä voitava vakavasti pohtia, mikäli ortodoksisuuden asemassa viime vuosikymmeninä tapahtunut elpymiskehitys halutaan säilyttää.

125Paavo Haavikon haastattelu Talouselämä-lehdessä 7.10.2006, https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001477047.html

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS PAINAMATTOMAT LÄHTEET

Artikkelit, tilastolliset julkistukset ja raportit

Suomen ortodoksisen kirkon hallinnonuudistuksen jatkotyöryhmän raportti vuodelta 2011, Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna, Suomen ortodoksisen kirkon julkaisuja, http://docplayer.fi/885442-Suomen- ortodoksisen-kirkon-ikarakenne-vuonna-2010-seka-seurakuntien-jasenmaaraan-vaikuttavat-muuttujat-neljannesvuosisadan-aikajanteella-tarkasteltuna.html

Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, Liittyminen Suomen ortodoksiseen kirkkoon, https://www.ort.fi/ru/keskusrekisteri

Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kehitys,

https://www.ort.fi/sites/default/files/liitteet/Jaana%20Mikkonen/jasenmaaramuutokse t.pdf

Suomen ortodoksisen kirkon tiedote 5.3.2018, https://www.ort.fi/uutishuone/2015-03-03/arkkipiispan-tiedote-0

Talouselämä 7.10.2006, Paavo Haavikon haastattelu,

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001477047.html

PAINETUT LÄHTEET

Kirjallisuus ja artikkelit

Broms, Henri, 1992, Alkukuvien jäljillä: Kulttuurin semiotiikkaa, WSOY, Juva Danforth, Loring M., 1995. The Macedonian Conflict –Ethnic Nationalism in a Transnational World, Princeton University Press, Princeton, New Jersey

Haavikko, Paavo, 2016: On hyvä elää ja palella: Kootut aforismit, Kustannusosakeyhtiö teos, Helsinki

Hall, Stuart, 1999, Identiteetti, Suom. ja toim. Mikko Lehtonen ja Juha Herkman, Vastapaino, Tampere

Hämynen, Tapio, 1995. Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset: Kirkko- ja koulukysymys Raja-Karjalassa 1900-1923, Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja, Joensuun yliopisto, Joensuu

Isä, Ambrosius & Haapio, Markku (toim.), 1982, Ortodoksinen kirkko Suomessa, Etelä-Suomen Kustannus Oy, Lieto

Julku, Kyösti, 1987, Suomen itärajan synty, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi

Kakkuri, Teemu, 2014, Kansankirkko käytännöllisenä kysymyksenä, Reseptio:

Ulkoasiain osaston teologisten asiain tiedotuslehti, 2/2014, s. 68-78, Kirkollishallitus, Teologiset asiat

Keränen, Jorma, 2003, Suomen historian pikkujättiläinen, Erämaiden asuttaminen.

Toim. Seppo Zetterberg, WSOY, Helsinki, 156-158

Kirkinen, Heikki, 1982, Ortodoksinen kirkko Suomessa. Ortodoksisen kirkon varhaisvaihe Suomessa. Toim. I Ambrosius & M Haapio, 1982. Etelä-Suomen Kustannus Oy, Lieto. 87-116

Kirkinen, Heikki, 1976. Karjala taistelukenttänä: Karjala idän ja lännen välissä II, Kirjayhtymä, Helsinki

Kontturi, Mari, 2011. Ortodoksisesta kirkosta eroamisen syyt vuonna 2008.

Käytännöllisen teologian pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, teologian osasto, Joensuu

Leino, Antti, Hyvönen, Saara & Salmenkivi, Marko, 2006, Mitä murteita Suomessa onkaan? – murresanaston levikin kvantitatiivistä analyysiä, Virittäjä 1/2006, s. 26-45, http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_26.pdf

Nguyen, Riina, 2010. Kirkon jäseneksi: Suomen ortodoksisen kirkon reaktiot kirkosta luopumisiin ja kirkkoon liittymisiin vv.1950-1989 sekä luopumisten ja liittymisten motiivit. Käytännöllisen teologian pro gradu-tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, teologian osasto, Joensuu

Ridderstad, Marianna P., 2015. Monuments of the Stone and of the Sky:

Archaeoastronomical Investigations into Ancient Finland, Report Series in Astronomy, No. 13, Diss. Helsinki.

Salo, Unto, 2005, Risti ja rauta: Kristilliset kuvat, symbolit ja ornamentit Suomen rautakauden löydöissä, Emil Cedercreutzin säätiö, Harjavalta

Zetterberg, Seppo (toim.) 2003, Suomen historian pikkujättiläinen, WSOY, Helsinki Äiti, Kristoduli, 2010, Kuinka minusta tuli ortodoksi, Maahenki Oy, Juva

LIITTEET

Liite 1 Suomen ortodoksisen kirkon keskurekisterin saatekirje sekä tutkimuksen tekijän saatekirje

LIITTYMINEN SUOMEN ORTODOKSISEEN KIRKKOON VUOSINA 2010-2015 SUOMALAIS-KANSALLISEN JA ORTODOKSISEN IDENTITEETIN NÄKÖKULMISTA –SAATEKIRJE

Arvoisa vastaanottoja,

Opiskelen ortodoksista teologiaa Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa teologian osastolla. Pro Gradu-tutkielmani käsittelee Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymisiä vuosivälillä 2010-2015. Tarkoituksenani on tutkia kirkkoon liittymisiä suomalais-kansallisen ja ortodoksisen identiteetin näkökulmista ja selvittää liittyneiden näkemyksiä ortodoksisuuden ja suomalaisuuden välisestä yhteenkuuluvuudesta.

Tutkimukseeni on valittu 450 täysi-ikäistä henkilöä satunnaisotantatutkimuksen periaatteiden mukaisesti hiippakunnittain. Toivon, että Teillä olisi aikaa vastata tämän lomakkeen kysymyksiin. Vastaaminen on tärkeää tutkimuksen onnistumisen kannalta. Vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympyröimällä sopiva vaihtoehto ja täydentämällä avoimet vastaustilat. Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin eri kysymysosioiden lopuissa.

Kysely on ehdottoman luottamuksellinen. Vastauksia käytetään vain tutkimuskäyttöön sekä omassa Pro Gradu-tutkielmassani että siitä mahdollisesti tehtävissä tieteellisissä artikkeleissa. Tutkimus auttaa ymmärtämään ortodoksisuuden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastauksenne pyydän palauttamaan oheisessa vastauskuoressa joko 27.10.2017 mennessä tai viimeistään kolmen viikon kuluessa kirjeen saapumisesta.

Kiitoksia vastauksistanne ja osallistumisestanne tutkimukseen!

Antti Miilunpohja Itä-Suomen yliopisto

Filosofinen tiedekunta, teologian osasto PL 111

80101 Joensuu

anttmi@student.uef.fi GSM 045 197 6350

93 Liite 2 Tutkielman kyselylomake

LIITTYMINEN SUOMEN ORTODOKSISEEN KIRKKOON VUOSINA 2010-2015 SUOMALAIS-KANSALLISEN JA ORTODOKSISEN IDENTITEETIN NÄKÖKULMISTA –KYSELYLOMAKE

SARJA I. TAUSTAKYSYMYKSET (Ympyröikää yksi sopiva vaihtoehto ja täydentäkää tyhjät kohdat)

1. Yleiset taustakysymykset Sukupuolenne:

1 Mies 2 Nainen Oletteko:

1 18-20-vuotias 2 21-30-vuotias 3 31-40-vuotias 4 41-50-vuotias 5 51-65-vuotias 6 Yli 65-vuotias Äidinkielenne:

1 Suomi 2 Ruotsi 3 Venäjä 4 Saame 5 Viro

6 Muu, mikä? _______________________

Siviilisäätynne:

1 Naimaton 2 Naimisissa 3 Avoliitossa 4 Leski 5 Eronnut

94 Koulutuksenne:

1 Peruskoulu

2 Ammatillinen perustutkinto 3 Lukio/ylioppilastutkinto

4 Opistoasteen ammatillinen tutkinto 5 Ammattikorkeakoulututkinto 6 Alempi korkeakoulututkinto

7 Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto 8 Yliopistollinen jatkotutkinto

Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymisvuotenne: _______________

Aikaisempi uskontokuntanne:

1 Evankelis-luterilainen kirkko

2 Kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta eronnut siitä

3 Kuulunut aiemmin Suomen ortodoksiseen kirkkoon, mutta eronnut siitä 4 Uskontokuntiin kuulumaton

5 Muu kristillinen kirkko tai yhteisö 6 Muu uskontokunta, mikä?

____________________________________________________________________

Synnyinkuntanne:

____________________________________________________________________

Asuinkuntanne:

____________________________________________________________________

Ortodoksinen seurakuntanne:

_________________________________________________________________

Kuinka aktiivinen ortodoksisen kirkon jäsen mielestänne olette (esimerkiksi osallistuminen jumalanpalveluksiin, rukouselämä, paastoaminen jne.)

1 Erittäin passiivinen 2 Melko passiivinen 3 En osaa sanoa 4 Melko aktiivinen 5 Erittäin aktiivinen

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

2. Sukutaustaan liittyvät kysymykset

Miltä ajalta lähtien sukutaustaa tunnetaan:

1 1900-luvulta lähtien 2 1800-luvulta lähtien 3 1600-1700-luvuilta lähtien 4 1300-1500-luvuilta lähtien 5 Ennen 1300-lukua

6 Ei tiedossa

Suvussa on tiettävästi ollut ortodokseja:

1 1900-luvulta lähtien 2 1800-luvulta lähtien 3 1600-1700-luvuilta lähtien 4 1300-1500-luvuilta lähtien 5 1300-luvulta lähtien

6 Ei tiettävästi ole ollut ortodokseja 7 Ei tiedossa

Suvussa on tiettävästi ollut ortodokseja, mutta linja on katkennut:

1 1900-luvulla 2 1800-luvulla 3 1600-1700-luvuilla 4 1300-1500-luvuilla 5 Ennen 1300-lukua

Mikäli suvussa on ollut ortodokseja, onko heitä ollut:

96 1 Äidin suvusta

2 Isän suvusta

3 Molempien suvuista 4 Ei tiedossa

Sukuhaarojen juuret ovat pääsääntöisesti:

1 Länsi-Suomesta (Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Kanta-Häme, Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa)

2 Itä-Suomesta (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Luovutettu Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kainuu, Kymenlaakso)

3 Pohjois-Suomesta (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) 4 Tasaisesti eri puolilta maata

5 Ulkomailta 6 Ei tiedossa

Mikäli suvussa on ollut ulkomaalaisia, mistä maasta ja milloin he ovat tulleet:

____________________________________________________________________

Mikäli suvussa on ollut ulkomaalaisia, mikä on ollut heidän uskontokuntansa:

____________________________________________________________________

Suvussa on tai on ollut eniten seuraavan evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen kannattajia:

1 Herännäisyys 2 Rukoilevaisuus 3 Lestadiolaisuus 4 Evankelisuus

5 Uuspietismi eli viidesläisyys

Miltä ajalta historiasta mahdollinen tieto on:

1 1900-luvulta lähtien 2 1800-luvulta lähtien 3 1700-luvulta lähtien

Kuinka suurena pidätte sukutaustanne ja sukuhistorianne merkitystä ortodoksiseen kirkkoon liittymispäätöksenne ja ortodoksisen identiteettinne kannalta?

Asteikko:

97 1 Ei mitään merkitystä

2 Melko vähän merkitystä 3 En osaa sanoa

4 Melko paljon merkitystä 5 Erittäin paljon merkitystä

Kuinka suurena pidätte Suomen ortodoksisen kirkon historian merkitystä ortodoksiseen kirkkoon liittymispäätöksenne ja ortodoksisen identiteettinne kannalta?

Asteikko:

1 Ei mitään merkitystä 2 Melko vähän merkitystä 3 En osaa sanoa

4 Melko paljon merkitystä 5 Erittäin paljon merkitystä

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

SARJA II. LIITTYMINEN SUOMEN ORTODOKSISEEN KIRKKOON (Ympyröikää yksi sopiva vaihtoehto)

1. Tunnen löytäneeni itselleni henkisen kodin ortodoksisesta kirkosta.

Asteikko:

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä

98 5 Täysin samaa mieltä

2. Ortodoksisen kirkon sanoma ja ortodoksinen kulttuuri korostavat mielestäni niitä arvoja ja elämäntapoja, jotka koen itselleni läheisiksi.

Asteikko:

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

3. Ortodoksisen kirkon sanoma ja ortodoksinen kulttuuri ovat yhteensopivia oman maailmankuvani kanssa.

Asteikko:

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

4. Tunnen voivani olla vapaasti oma itseni ortodoksisessa kirkossa ja ortodoksisessa yhteisössä.

Asteikko:

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

5. Tunnen yhteenkuuluvuuden tunteeni lisääntyneen lähimmäisteni kanssa.

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

6. Tunnen vieraantuneeni aikaisemmasta uskontokunnastani

99 1 Täysin eri mieltä

2 Jokseenkin eri mieltä 3 En osaa sanoa

4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

SARJA III. ORTODOKSISUUS JA SUOMALAIS-KANSALLINEN IDENTITEETTI (Ympyröikää yksi sopiva vaihtoehto)

1. Ortodoksisuus ja suomalaisuus

Koitteko ortodoksisuuden luontevaksi osaksi suomalaisuutta ennen Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittymistänne?

1 Kyllä 2 En

3 En osaa sanoa

Onko näkemyksenne ortodoksisuuden ja suomalaisuuden välisestä suhteesta muuttunut kirkkoon liittymisenne jälkeen jollain seuraavista?

1 Ortodoksisuus on suomalaisempaa kuin ennen 2 Ortodoksisuus on yhtä suomalaista kuin ennen 3 Ortodoksisuus on vähemmän suomalaista kuin ennen 4 En osaa sanoa

Kuinka näette oman suomalaisuutenne kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Olen yhtä suomalainen kuin ennen 2 Olen suomalaisempi kuin ennen

100 3 Olen vähemmän suomalainen kuin ennen 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

2. Suomen kulttuurinen sijoittuminen

Suomen kulttuurisesta sijoittumisesta joko Länsi- tai Itä-Eurooppaan ei olla yksimielisiä. Kumpaan kulttuuripiiriin näitte Suomen sijoittuvan ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistänne?

1 Länsi-Eurooppaan 2 Itä-Eurooppaan

3 Sekä Länsi- että Itä-Eurooppaan 4 En osaa sanoa

Kuinka näette Suomen kulttuurisen sijoittumisen kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Länsi-Eurooppaan 2 Itä-Eurooppaan

3 Sekä Länsi- että Itä-Eurooppaan 4 En osaa sanoa

Koitteko olevanne enemmän idän vai lännen ihminen ennen kirkkoon liittymistänne?

1 Idän 2 Lännen

3 Sekä idän että lännen 4 En osaa sanoa

101

Koetteko olevanne enemmän idän vai lännen ihminen kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Idän 2 Lännen

3 Sekä idän että lännen 4 En osaa sanoa

Pohdittaessa Suomen kulttuurista sijoittumista joko Länsi- tai Itä-Eurooppaan painotetaan vanhojen valtionrajojen, kuten vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä. Toinen tapa jaotella Suomea kulttuurisesti on länsi- ja itämurteiden välisen rajalinjan mukaan. Kuinka merkittävänä pidätte tällaista jaottelua oman suomalais-kansallisen ja ortodoksisen identiteettinne kannalta?

Asteikko:

1 Ei mitään merkitystä 2 Melko vähän merkitystä 3 En osaa sanoa

4 Melko paljon merkitystä 5 Erittäin paljon merkitystä

Katsotteko itäisen vai läntisen kulttuuripiirin olevan hallitsevampi tämän päivän Suomessa?

1 Itäisen 2 Läntisen

3 Ei ole mahdollista sanoa jomman kumman olevan hallitsevampi 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

102 3. Ortodoksisuus, luterilaisuus ja suomalaisuus

Enemmistö suomalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Miten näitte luterilaisuuden, ortodoksisuuden ja suomalaisuuden suhteen ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistänne?

1 Koin luterilaisuuden ja ortodoksisuuden yhtä suomalaisiksi 2 Koin ortodoksisuuden suomalaisemmaksi

3 Koin luterilaisuuden suomalaisemmaksi 4 En osaa sanoa

Miten näette luterilaisuuden ja ortodoksisuuden välisen suhteen kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Koen luterilaisuuden ja ortodoksisuuden yhtä suomalaisiksi 2 Koen ortodoksisuuden suomalaisemmaksi

3 Koen luterilaisuuden suomalaisemmaksi 4 En osaa sanoa

Vaikka Suomi on ollut pääosin luterilainen kansakunta noin viisisataa vuotta, on ortodoksinen kirkko saapunut Suomeen satoja vuosia aikaisemmin. Kuinka näette ortodoksisuuden ja luterilaisuuden eripituisten vaikutusaikojen näkyvän niiden tämänpäiväisessä luonteessa Suomessa?

1 Suomalainen ortodoksisuus on saanut enemmän vaikutteita suomalaisesta luterilaisuudesta

2 Suomalainen luterilaisuus on saanut enemmän vaikutteita suomalaisesta ortodoksisuudesta

3 Ei ole mahdollista selkeästi arvioida jomman kumman muovanneen toista hallitsevammin

4 En osaa sanoa

Millaisena näette suomalaisen kansanluonteen yhteenkuuluvuuden luterilaisuuteen ja ortodoksisuuteen nähden?

1 Luterilaisuus ja suomalainen kansanluonne sopivat paremmin yhteen 2 Ortodoksisuus ja suomalainen kansanluonne sopivat paremmin yhteen

3 Ei voida sanoa selkeästi jomman kumman sopivan paremmin suomalaiseen kansanluonteeseen

4 En osaa sanoa

Ortodoksinen kirkko on Suomessa luterilaisuuden rinnalla pieni vähemmistökirkko. Kuinka merkittävänä tekijänä pidätte ortodoksien vähemmistöasemaa oman suomalais-kansallisen ja ortodoksisen identiteettinne kannalta?

103 Asteikko:

1 Ei mitään merkitystä 2 Melko vähän merkitystä 3 En osaa sanoa

4 Melko paljon merkitystä 5 Erittäin paljon merkitystä

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

4. Ortodoksisuus ja karjalaisuus

Ortodoksinen kirkko säilyi Suomessa historiallisista syistä pitkään etupäässä Pohjois- ja Laatokan-Karjalassa. Tänä päivänä se on kuitenkin levittäytynyt tasaisemmin ympäri maata. Katsoitteko karjalaisen kansanluonteen sekä kulttuurin ja ortodoksisuuden kuuluvan yhteen ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistänne?

Asteikko:

1 Erittäin vähän 2 Melko vähän 3 En osaa sanoa 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon

Miten näette karjalaisuuden ja ortodoksisuuden välisen suhteen kirkkoon liittymisenne jälkeen:

1 Karjalaisuus on ortodoksisempaa kuin ennen 2 Karjalaisuus on yhtä ortodoksista kuin ennen 3 Karjalaisuus on vähemmän ortodoksista kuin ennen

104 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

5. Ortodoksisuus ja itäsuomalaisuus

Usein tehdään jaottelua länsi- ja itäsuomalaisten välisistä kansanluonne- ja kulttuurieroista. Katsoitteko itäsuomalaisen kansanluonteen sekä kulttuurin ja ortodoksisuuden kuuluvan yhteen ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistänne?

Asteikko:

1 Erittäin vähän 2 Melko vähän 3 En osaa sanoa 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon

Miten näette itäsuomalaisuuden ja ortodoksisuuden välisen suhteen kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Ortodoksisuus on itäsuomalaisempaa kuin ennen 2 Ortodoksisuus on yhtä itäsuomalaista kuin ennen 3 Ortodoksisuus on vähemmän itäsuomalaista kuin ennen 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

105

____________________________________________________________________

6. Ortodoksisuus ja länsisuomalaisuus

Ortodoksinen kirkko on varsinkin sotien jälkeen levittäytynyt tasaisemmin myös läntiseen osaan Suomea. Katsoitteko länsisuomalaisen kansanluonteen sekä kulttuurin ja ortodoksisuuden kuuluvan yhteen ennen kirkkoon liittymistänne?

Asteikko:

1 Erittäin vähän 2 Melko vähän 3 En osaa sanoa 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon

Miten näette länsisuomalaisuuden ja ortodoksisuuden välisen suhteen kirkkoon liittymisenne jälkeen?

1 Ortodoksisuus on länsisuomalaisempaa kuin ennen 2 Ortodoksisuus on yhtä länsisuomalaista kuin ennen 3 Ortodoksisuus on vähemmän länsisuomalaista kuin ennen 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

106 7. Ortodoksisuus, suomalaisuus ja venäläisyys

Ortodoksisuus ja venäläisyys on Suomessa ajoittain rinnastettu toisiinsa, vaikka enemmistö Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistä on aina ollut suomenkielisiä.

Millaisena näette ortodoksisuuden, suomalaisuuden ja venäläisyyden suhteen?

1 Ortodoksisuus on yhtä suomalaista kuin venäläistäkin 2 Ortodoksisuus on suomalaisempaa kuin venäläisyys 3 Ortodoksisuus on venäläisempää kuin suomalaisuus 4 En osaa sanoa

Sota-ajan perintö vaikuttaa edelleen suomalaisten suhtautumiseen Venäjään ja venäläisyyteen. Osaksi sota-ajan johdosta myös ortodoksinen kirkko on Suomessa joskus rinnastettu venäläisyyteen ja sitä on nimitetty

”ryssänkirkoksi”. Kuinka suurena pidätte sota-ajan merkitystä oman suomalais-kansallisen ja ortodoksisen identiteettinne kannalta?

Asteikko:

1 Ei mitään merkitystä 2 Melko vähän merkitystä 3 En osaa sanoa

4 Melko paljon merkitystä 5 Erittäin paljon merkitystä

Edelliseen liittyen suomenkielisten ortodoksien isänmaallisuus ja uskollisuus suomalaiselle kansallisvaltiolle on historiassa toisinaan asetettu kyseenalaiseksi.

Koetteko, että ortodoksiseen kirkkoon liittymisessä on edelleen riski epäisänmaalliseksi leimautumisesta?

1 Kyllä 2 En

3 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

107

____________________________________________________________________

8. Kansallisuus, uskonto ja identiteetti

Yhdyttekö näkemykseen, jonka mukaan Suomen ortodoksisen kirkon jäsenet ovat identiteetiltään ensisijaisesti ortodokseja ja vasta sen jälkeen suomalaisia?

Asteikko:

1 Erittäin vähän 2 Melko vähän 3 En osaa sanoa 4 Melko paljon 5 Erittäin paljon

Onko kansallisuus vai uskonto mielestänne ensisijaisempi ihmisen identiteettiä määritettäessä?

1 Kansallisuus 2 Uskonto

3 Molemmat ovat yhtä ensisijaisia 4 En osaa sanoa

Halutessanne voitte kuvailla näkemyksiänne tarkemmin muutamalla rivillä ____________________________________________________________________

____________________________________________________________________

108 Liite 3

Vastauslomakkeet M001-M073 ja N001-N120

In document KOTIINPALUU: Liittyminen Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuosina 2010-2015 suomalais-kansallisen identiteetin näkökulmasta (sivua 92-113)