Yhteisen kansan innokkuutta panna lapsiaan opintielle pidettiin 1700-luvun alkupuoliskolla
suorastaan huolestuttavana. Porin triviaalikou-lun rehtori Johan Kraftman tiivisti asian julista-malla, että siellä, missä oli riittävästi ruumiilli-sen työn tekijöitä voitiinhyvin, mutta missä oli runsaasti 'värillisissä ja silitetyissä vaatteissa kulkevia pikkuherroja’, siellä oltiin väistämät-tömän perikadon edessä. Hän epäili, että juo-nikkaat talonpojat käyttivät kouluja vain vält-tyäkseen poikiensa henkirahan maksamisesta, jaoli tämän vuoksi valmis rajoittamaan köyhän kansan opiskelua.26
Kraftmanin huolet koskivat mitä suurimmas-sa määrin eurajokelaisia, olihan Porin triviaali-koulu maakunnan ainoana suoraan yliopistoon
johtavanakouluna jo 1600-luvulla pitäjän poi-kien tärkein opinahjo. Eurajoelta ennätti isonvi-han jälkeisinä vuosikymmeninäennen Kraftma-ninrehtorikauden alkuavuonna 1748
ilmoittau-tua Porin kouluun 19 poikaa. Heidän syntype-ränsä jääosinhämärään, sillä matrikkelistakäy
ilmi vain kotipaikka ja kirjoittaumisvuosi. Ni-mien avulla on kuitenkin pääteltävissä, että mukana oli ainoastaan yksi papin poika - Jo-hannes Höckert. Opiskelijoiden joukossa oli kaksi nimismies Mikael Almlöfin poikaa sekä Eurajoen isonvihan aikaisen nimismies Anders Klöfin Henrik, kirjuri Amnelinin Jaakko, luk-kari Tenleniuksen Juho jaKaukonpielen luut-nantti Posenin Jakob. Jäljelle jääneistäon
tun-nistettavissa kaksi Huhdan Mikolan poikaa se-kä VuojoentorppariLaguksen Kustaa. Selvittä-mättä jää yhdeksän koululaisen tausta, mutta
Eurajokelaiset rakensivat aittansakolminkertaisen hiirisalvoksen päälle. Alimmaiseksi heasettivatkaksi suurta petäjää ja panivat niiden päihin tehtyihin koloihin syrjälleen kaksi vankkaa lankkua ja näiden päälle edelleen leveän lankun. ”Koko laitos näyttää sellaiselta, että vähällä nyhjäyksellä luulisi tekevän kuperkeikan koko ait-ta.” Aitan ovitehtiin matalaksi, jotta täyttä säkkiä kantava muistaisi suhtautuaviljaan oikeinja säästäväisestä
koska he eivät olleet seurakunnan vähälukuisen säätyläistön lapsia, he polveutuivat todennäköi-sesti Kraftmanin kaihtamista talonpoikaissu-vuista.27
Kraftmanin kaudella Eurajoelta lähti Porin kouluun vain yksi, mutta rehtorin vaatimukset täyttävä poika: kirkkoherra Forseliuksen Johan-nes. Entistä tiukemmat vaatimukset eivät selitä opiskeluinnon tyrehtymistä, sillä
eurajokelais-ten koulupoikien määrä oli koko 1740-luvun ajan vähäinen, eikäpitäjästä ilmaantunutoppiin vuosikymmenen mittaan kuin kaksi uutta poi-kaa. Eurajokelaiset eivät olleet ainoita opinha-lunsa menettäneitä, vaan tilanne oli sama muuallakin, lienevätkö syynä sitten
taloudelli-set tekijät ja talonpoikien entistä paremmat mahdollisuudet halkoa tilojaan. Kun koulujen oppilasmäärät laskivat jyrkästi,oli omaksuttava uusi asenne jakorostettava köyhänkansan kou-lunkäynnin merkitystä. Tämä toi Poriin
1760-luvulla entistä enemmän oppilaita. Eura-joelta seitsemän.2X
Eurajoelta oppiin lähteneiden määrä laski 1790-luvulla jälleen kahteen mutta nousi sit-temmin javakiintui triviaalikoulun loppuaikoi-na niin, että kunkin vuosikymmenen aikana kouluun tuli kymmenkunta eurajokelaista.
1830-luvulla alkanut lukumäärien lasku liittyi Porin triviaalikoulun aseman yleiseen heikke-nemiseen: koulu menetti vuonna 1830
oikeu-Taulukko 27: Porin ja Rauman kouluihin
vv. 1722-1865kirjoittautuneet eurajokelaiset.
Aika Porin triviaali-koulu
Huom! Luvuissa ovat mukana vuoden 1844 jälkeen Porin ja ylä-alkeiskoulujen sekä Rauman ala-alkeiskoulun oppilaat. Raumalta oppilaiden kotipai-kat mainitaanvuodesta 1786 lähtien.
Lähteet: Jäntere, Porin triviaalikoulun oppilasluette-lot ja oppilasmatrikkelit; TMA Porin lyseon arkisto ala- ja yläalkeiskoulujen matrikkelit vv. 1844—65;
Rauman lyseonarkisto, pedagogien ja ala-alkeiskou-lun matrikkelit 1786-1843 ja 1844—65.
tensa lähettää oppilaansa suoraan yliopistoon ja rappeutui. 29 Porin menetykset näkyivät osin Rauman pedagogioon ja ala-alkeiskouluun ha-keutuneiden määrien kasvuna, mutta kaiken kaikkiaan eurajokelaisten opinhalu näyttää
hii-puneen 1800-luvun puolivälissä. (Taulukko 27) Eurajoeltatunnetaan 118 Poriin tai Raumalle oppiin lähtenyttä - kirkkoherra Gustav
Neste-nin Nils kävi koulua kummassakin kaupungis-sa. Koulupojat tulivat hyvin erilaisista oloista.
Enin osa oli lähtöisin talonpoikais-, pappis- ja nimismiesperheistä. Josotetaan huomioon vain
4
eurajokelaisen yhteisön säätyläiset eli papit, upseerit, nimismiehet ja kruununvoudit sekä Vuojoen tilanhoitajat ja kirjanpitäjät, tästä lu-kumäärältään pienestä joukostatuli 44 %
pitä-jänkoululaisista. (Taulukko 28)
Tilattoman väen lapsia kouluissa oli vähän.
Koska lukkaria, Lapijoen salpietarinkeittäjää ja Vuojoen rakennusmestaria ei voi lukea varsi-naiseen vähäväkiseen kansaan, ryhmän edustus supistuu merimiehen, rengin jasotamiehen se-kä erään talontytön aviottomaan poikaan. Porin kouluun itselliset eivät lapsiaan panneet. Sen sijaansiellä oli neljätorpparin jakaksi salpieta-rinkeittäjän poikaa sekä räätäli Ramstadiuksen Karl Aron. He eivät olleet kaikin osin hyviä ryhmänsä edustajia, olihan Kustaa Lagus ison-vihanaikaisen pastorin jälkeläinen ja Karl Ramstadius lukkarin pojanpoika. Salpietarin-keittäjä Jaakko Rikström puolestaan harjoitti veljensä Lapijoen Jaakolan isännän rinnalla vil-kasta talonpoikaispurjehdusta sekä luvatonta
mutta ilmeisen tuottavaa maakauppaa. Kuiva-Taulukko 28: Porin ja Rauman kouluihin vv.
1722-1865 lähteneiden eurajokelaisten sosiaa-linen tausta.
Isän sosiaali- Porin Rauman
asema oppilaat oppilaat
Pappi 17 5
Upseeri 5
-Virkamies 15 2
Kartanontilanhoitajayms. 6
Muu säätyläinen 1
Talonpoika 30 13
Torppari 4
-Käsityöläinen 3 3
Lukkari 3 1
Itsellinen - 3
Ei tietoa 8
-Yhteensä 92 27
Lähteet: Kuten edellä taulukossa 27.
lahden Mikolantorpan August Engelbergin su-vussa oli myös useita laivureita japerheen elä-mänpiiri näin tuntuvasti tavanomaista avaram-pi.
Koulunkäynnin keskittymistä eurajokelaisen yhteisön yläkerroksiin korostaa perintötalon-poikien jälkeläistenmäärä: heitä oli 34. Lam-puotien pojistaaniharva lähti opintielle. Porista heitä tunnetaan kolme, kaikki Ilavaisista. On kuitenkin huomattava, että seitsemästä pojasta saadaan niin puutteelliset tiedot, ettei heidän
taustaansa voi tarkastaa ja että kahdeksasta 1720-30-luvulla Porissa opiskelleesta eurajoke-laisesta mainitaan vain nimi.
Opintielle ei Porin triviaalikoulun rehtorin päinvastaisista mielipiteistä huolimatta voinut lähteä vain henkirahaa ja työtä pakoon, olihan kouluun menijän hankittava itselleen asunto,
varattava riittävät eväät ja maksettava pieniä summia myös opettajille. Ja vaikka opiskeli-joille jaettiinkin teinirahoja, niin kyllä heidän vuotuiset menonsa pienen henkirahanylittivät.
Toisena koulunkäynnin hankaluutena oli kieli, tapahtuihan opetus edelleen joko latinan tai ruotsin kielellä. Suomeksi opetusta sai 1850-lu-vulta lähtien vain Rauman ala-alkeiskoulun toi-sella osastolla.
Koulutuksen keskeisenä päämääränä oli pap-pien valmistaminen. Siihen tähdättiin alusta al-kaen jase sanelikoulujen opetusohjelman. Tri-viaalikouluihin perustettiin tosin myös niin kut-suttuja apologistan luokkia, joissaoli tarkoitus opettaa tulevia kauppiaita jaalempia virkamie-hiä. Siellä ei kaivattu niinkään latinaa vaan opetus oli käytännön taitoihin ohjaavaa. Eura-jokelaisista tänne hakeutui 20 poikaa, heistä kaksi siirtyi myöhemmin latinaluokille. Mutta mihin koulu heidät auttoi? Useimmista ei ole saatavissa selkeitä tietoja. Kuuden pojan
tode-taan muuttaneen Eurajoelta kaupunkiin, yksi sokeutui ja joutui jättämään koulun sikseen.
Uutan Laurilan Isak jäi kotitilan isännäksi, ja kuivalahtelaisen torpparin Juho-pojan
moni-vuotinen opiskelu valui tyhjiin: hänestä tuli renki.
Entäpä sitten latinaluokille hakeutuneet?
Kuudesta opiskelijasta on vain nimi, 18 pojan tiedetään eronneen, 50 saaneen koulusta
todis-tuksen, 33 kirjoittautuneen yliopistoon ja 24 päättäneen opintonsa. Jos ajatellaan, että jokai-sen latinaluokille tulleen mielessä välkkyi aka-teeminen loppututkinto, niin haavetoteutui va-jaankolmanneksen(32 %) kohdalla. Useimmat päättivät opintonsa pappisvihkimykseen: 16 lähti yliopistostapappina, yksi kihlakunnantuo-marina ja tarkastajana, kaksi lääkärinä, filoso-fian maisterina ja maanmittarina.
Edellä esitetyt luvut synnyttävät monia kysy-myksiä. Mitä tapahtui opintonsa päättäneille?
Keitä valmistuneet olivat? Merkitsikö koulun-käynti sosiaalisen aseman nousua? Jos tarkas-tellaan opintonsa keskeyttäneitä, vastaukset
muotoutuvat seuraaviksi:
yliopistoon kirjoittautuneet;
erotettiin sopimattoman käytöksen vuoksi 2
f>elkkä tieto opiskelun alkamisesta 4
kuoli opintojen aikana 2
lähti opettajaksi 1
triviaalikoulun päättäneet yliopiston ulkopuolelle jääneet:
Turunkymnaasiin 3
upseereiksi 3
kirjuriksi 1
proviisoriksi 1
kotiin isännäksi 2
muutti Eurajoelta 3
kuoli 2
katoaa lähteistä 2
triviaalikoulun keskeyttäneet:
isännäksi kotiin I
muutenkotiin 1
kirjuriksi 1
muutti Eurajoelta 2
katoaa lähteistä 6
Uskonpuhdistus toi suomen kirkonmenojen kieleksi, muttakouluissa ja yliopistoissa käytettiin edelleen joko latinaa tai ruotsia. Ja vaikka kirja suomeksi julkaistunkin, niin esipuheen kielenä oli latina. Sen oppiminen oli monastituskan takana muttasen taitaminen avasi tien oppineeseensäätyyn ja toikoko mantereen
tieteelli-setjulkaisut helposti luettaviksi. Kansallisten kielien yleistyminen rikkoi vanhan yhtenäisyyden ja edellytti en-tistä useamman kielen opettelemista. Eurajoen kirkonarkistossa säilyneessä Paavali Juustenin vuonna 1575 painetun messukirjan kansilehdellä suomi ja latinaovat sulassa sovussa ja kirja papiston käytössä kulunut.
Kuva P. Pere 1990.
Koulunkäynnin vaikutusta säätykiertoon voi-daan tarkastella vain niiden 43 pojan osalta, joistasaadaan tieto koulun jälkeisestä
ammatis-ta. "Hukkaan” koulunkäynti näyttää menneen vain parin pojan kohdalla, joskin ainoastaan apupappi Sjöbladin Henrik joutuisopeutumaan lähtökohtaa huonompaan; hän kirjoittautui Tu-run kymnaasiin mutta ryhtyi merimieheksi ja kuoli vuonna 1853 Rio de Janeirossa.
Eurajoen kirkkoherrojen pojista vain Isak Forselius pääsi kirkkoherraksi, muut papiksi lukeneet joutuivat tyytymään kappalaisen
vir-koihin. Kirkkoherra Solinin jaTömrothin var-hainen kuolema näyttää vaikuttaneen heidän poikiensa koulunkäyntiin, päättäneen sen suh-teellisen varhain javieneen kaksi poikaa opet-tajiksi ja yhden upseeriksi. Papiston pojista vain harva jätti opintonsa kuitenkin kesken:
seitsemästätoista Poriin lähteneestä näet pari kuoli kouluvuosinaan ja pari muutti äidin mu-kanaEurajoelta isän kuoltua eli josotetaan me-rimieheksi päätynyt Gustav Sjöblad mukaan, kolme papinpoikaa jättikoulun sikseen. Virka-mies- jasotilasperheiden poikien koulunkäyntiä
Taulukko 29; Koulunkäynti ja säätykierto, Eurjoelta Poriin opiskelemaan lähteneiden sosiaalinen
tausta jaammatti koulunkäynnin jälkeen.
Isän ammatti
Pappi Upseeri Virkamies Talonpoika Torppari Lukkari Käsityöläinen
Apteekkari Ei tietoa Yhteensä
Pappi Lää- Upsee- Opet- Virka- Talon- Palk./ Muu
käri ri taja mies poika
meri-mies 5-122-1
1 - 2
-- 1 - 4
7 1 - - 2 4
1 - - 1 - - 1
1 ______ 2
- - - 1 - - 1
16 2448432
Huom! Toinen lukkarin poika Karl Lindeman valmistui proviisoriksi ja toinen Juho Tenlenius jatkoi isänsä lukkarintointa. Ryhmään ”muu” pojat päätyivät lukkariksi ja apteekkariksi.
Lähteet: Laguksen ja Carpelanin matrikkelit sekä Eurajoen rippikirjat.
koskevat tiedot katkeavat usein perheen
muut-taessa Eurajoelta, mutta ne harvat, jotka lopet-tivat koulunsa Eurajoella asuessaan päätyivät lähtökohtiaan vastaaviinasemiin, etupäässä kir-jureiksi, nimismiehiksi jaalemman upseeriston jäseniksi.(Taulukko 29)
Talonpoikaisväestön kolmestakymmenestä Porin kouluun lähteneestä jaksoi yliopistoon saakka yksitoista. Näistä kaksi erotettiin, ja vain yhdeksän jätti opinahjonsakunnialla.
Toi-nen erotettu katosi Helsinkiin ja toinen päätyi
muutaman kirjanpitäjänä toimitun vuoden jäl-keen irtolaisuuden ja juoppoudenvuoksi ojen-nuslaitokseen. Papeiksi valmistuneet joutuivat muiden talonpoikaisväestön poikien tapaan tyy-tymään yleensä kappalaisen tai apupapin vir-koihin.30 Rikantilan Nurkin toinen poika Sa-muel Roos puolestaan oli uranuurtaja; hän oli ensimmäinen eurajokelainen ja ensimmäinen Porin triviaalikoulusta lääketiedettä opiskele-maan lähtenyt talonpojanpoika.31
Kun otetaan vielä huomioon proviisoriksi valmistunut lukkarinpoika Carl Lindeman, vii-dellätoista eurajokelaisella oli opiskelun päät-tyessä selvästi lähtökohtaansa korkeampi
sta-tus. Nämä olivat kaikki yhteisen kansan poikia eli puolet latinaluokille menneistärahvaan lap-sista onnistui päämäärässään -kahden kohdalla onnistuminen jäitilapäiseksi jakohtalo kääntyi vastaiseksi. Vaikka koulunkäynnin avaamat väylät olivatkin kapeita ja perin harvoja oppi-neeseen säätyyn johtavia,on kuitenkin
huomat-tava, että pitäjästä oli kaiken aikaa joku
koulus-sa, että opintielle lähdettiin kaikista väestöryh-mistä ja pitäjän kaikilta kulmilta jaettä
muuta-mat papeiksi päätyneet yhteisen kansan pojat pitivät ylläuskoaopinkäynnin suomiin mahdol-lisuuksiin- mutta samalla saatiin myös toistel-tavaksi sopivia esimerkkejä opin turmiollisuu-desta.
Yliopistosta valmistuneet Porin tai Rauman kouluja käyneet eurajokelaiset:
Papit:
Forselius,Fredrik kirkkoherranpoika,s. 1760, ylioppilas 1778,pappi 1783,Siuntion kappalainen Forselius, Gustav kirkkoherran poika, s. 1752,ylioppilas 1767, pappi 1773,Luvian kappalainen Forselius, Isak kirkkoherran poika, s. 1757,ylioppilas 1775, pappi 1780,Ruoveden kirkkoherra Höckert, Adolf kappalaisen poika, s. 1773, ylioppilas 1793,pappi 1798,Eurajoen
pitäjänapulai-nen.
Ilvan, Gustav Häväisten Rantaperen lampuodin poika, s. 1762, ylioppilas 1780, pappi 1789, Rauman kappalainen.
Lagus, Gustav Vuojoen torpparin poika, s. 1735, pappi 1767,Kodisjoen saarnaaja
Lindholm, Johan Kuivalahden, Koiviston poika, s. 1798, ylioppilas 1815, pappi 1832, Kiikalan kirkkoherra
Nordlund, Isak MullilanPirin poika, s. 1777,ylioppilas 1797, pappi 1805,Luvian kappalainen.
Normen,Gustav Tahkoniemen poika, s. 1821, pappi 1844, Sammatin armonvuoden saarnaaja.
Pihi, Johan Huhdan Mikolan poika, s. 1750,ylioppilas 1769, pappi, mm. Eurajoen pitäjäna-pulainen.
vonQvanten, Carl luutnantin poika, s. 1804, ylioppilas 1823, pappi 1826, Lopin kirkkoherra.
Rikberg, Tuomas s. 1728 tai 1725, papiksi 1758,Kuorreveden kappalainen
Roos, Erik Rikantilan Nurkin poika, s. 1768,ylioppilas 1791,pappi 1794, Vesilahden kirk-koherra
Salenius, Isak talonpojan poika, s. 1799,ylioppilas 1818, pappi 1821,Kurun kappalainen.
Tenlemus, Johan lukkarin poika, s. 1754,ylioppilas, 1773, pappi 1778, Oriveden pitäjänapulai-nen.
Tömroth,Carl kirkkoherran poika, s. 1801, ylioppilas 1818, pappi 1822, Mynämäen kappalai-nen.
Maanmittarit:
Forselius, Johannes kirkkoherran poika, s. 1741, ei tarkempia tietoja.
Forselius, Laurentius kirkkoherran poika, s. 1764,ylioppilas 1781,maanmittari 1793.
Lääkärit:
Roos, Samuel Rikantilan Nurkin poika, s. 1792, ylioppilas 1811, lääketieteen tohtori 1832, mm. Raumankaupunginlääkäri.
Wirtzen, Johan apteekkarin poika, s. 1812,ylioppilas 1826, lääkäri, asui Eurajoella vain muuta-manvuoden.
Filosofian maisterit:
Engelberg, August Kuivalahden Mikolan torpan poika, s. 1817, ylioppilas 1835, maisteri 1840, Porin triviaalikoulun opettaja.
Rikström, Isak Lapijoen salpietarinkeittäjän poika. s. 1760. Lähti Turkuun 1780. ilmaantui 1790-luvun lopulla takaisin kotiin filosofian maisterina, ei löydy Laguksen mat-rikkelista, eli lopun ikäänsä mielisairaana.
Kihlakunnantuomari:
Arppe, Erik Vuojoen inspehtoorin poika, s. 1756,ylioppilas 1772,kihlakunnantuomari 1785.
Lähteet: Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel 1640-1827 1-7; Carpelan, Helsingfors universitetets
stu-dentmatrikel 1828-1852I-II; Eurajoen rippikirjat 1722-1865.
Suomen Muinaismuistoyhdistys pyysi seurakunnalta vuonna 1883 arvokasta lahjaa, Mikael Agricolan
suomen-tamaa vuonna 1548 julkaistuaUutta testamenttia.Eurajokelaisettorjuivatpyynnön ja jättivät kirjan arkistonsa aarteeksi. Kuva P. Pere 1990.