Klassisen hallintoteoreettisen tarkastelun merkitys

Kun klassista johtamisteoreettista ajattelua tarkasteltiin Taylorin tieteellisen liik-keenjohdon, Follettin yhteistyöhön perustuvan funktionaalisen johtamisen ja Ar-gyriksen osallistuvan johtamisen johtamisajattelun näkökulmasta, todettiin, että niissä kaikissa otettiin tehokkuus ja työelämän laatu huomioon, vaikka tieteellisen liikkeenjohdon johtamisajattelussa tehokkuusajattelu korostui ihmisten johtamista enemmän, funktionaalisen johtamisen johtamisajattelussa korostui asioiden ja ihmisten johtaminen ja osallistuvan johtamisen johtamisajattelussa ihmisten joh-taminen korostui asioiden johtamista enemmän. Tieteellisen liikkeenjohdon ajat-telu perustuu traditionaaliseen, funktionaalisen johtamisen ajatajat-telu traditionaalis-moderniin ja osallistuvan johtamisen ajattelu traditionaalis-moderniin ajatteluun.

Koska tässä tutkimuksessa lähdettiin väitteestä, jonka mukaan asioiden ja ihmis-ten johtaminen tulee ottaa johtamisessa samanaikaisesti huomioon, jatkotarkaste-luun valittiin funktionaalisen johtamisen johtamisteoreettinen ajattelu. Tähän va-lintaan vaikuttaa myös se, että yhteistyöhön perustuvan funktionaalisen

johtami-sen johtamisajattelussa painotetaan kovia ja pehmeitä arvoja. Mikäli tieteellijohtami-sen liikkeenjohdon tai osallistuvan johtamisenteoreettinen ajattelu olisi valittu jatko-tarkasteluun, tutkimuksen tulokset olisivat olleet erilaiset, koska tieteellisen liik-keenjohdon johtamisajattelussa painottuvat kovat ja osallistuvan johtamisen joh-tamisajattelussa pehmeät arvot. Koska tämän tutkimuksen mukaan johtamisessa tarvitaan sekä pehmeitä että kovia arvoja, funktionaalisen johtamisen johta-misajattelu vastasi tutkimuksen tavoitteita parhaiten. Johtamisteoreettisen lun tarkastelussa tulee ottaa huomioon lisäksi se, että johtamisteoreettiseen ajatte-luun sisältyy myös tehokkuusteoreettista ja työelämän laatuun liittyvää teoreettis-ta ajattelua.

Johtaminen perustuu tieteellisen liikkeenjohdon johtamisajattelun mukaan käsky-johtamiseen, mikä edellyttää hierarkkista organisaatiorakennetta, jatkuvaa kont-rollointia, sarjatuotantoa ja työskentelyolosuhteiden kehittämistä. Johtaminen perustuu funktionaalisen johtamisen johtamisajattelun mukaan funktioiden johta-miseen, mikä edellyttää toimintoja vastaavaa organisoimista, yhteistyötä, ammat-titaitoa ja yhteishenkeä. Johtaminen perustuu osallistuvan johtamisen johta-misajattelun mukaan osallistumiseen, mikä edellyttää matalaa organisaatioraken-netta, yhteistoimintaa, syvällistä oppimista ja organisaation ja yksilöiden integraa-tiota. Käskyjohtamista, funktionaalista johtamista ja osallistuvaa johtamista tarvi-taan edelleen, sillä eri tilanteissa tarvitarvi-taan erilaista johtamista.

Tehokkuusteoreettinen ajattelu

Kun klassista tehokkuusteoreettista ajattelua tarkasteltiin Weberin byrokraattisen tehokkuusteoreettisen ajattelun, Thompsonin organisaatioiden tehokkuutta koros-tavan tehokkuusteoreettisen ajattelun sekä Murphyn ja Clevelandin tehokkuusteo-reettisen ajattelun näkökulmasta, todetaan, että organisaatioiden tehokkuuden katsottiin niiden mukaan perustuvan erilaisiin lähtökohtiin, mikä johtuu pääosin siitä, että Weberin tehokkuusteoreettinen ajattelu perustuu traditionaaliseen, Thompsonin tehokkuusteoreettinen ajattelu traditionaalis-moderniin ajatteluun ja Murphyn ja Clevelandin tehokkuusteoreettinen ajattelu moderniin ajatteluun.

Byrokraattisessa tehokkuusteoreettisessa ajattelussa korostetaan asioiden johta-mista ja pysyvyyttä, organisaatioiden tehokkuuden merkitystä korostavassa te-hokkuusteoreettisessa ajattelussa korostetaan ihmisten ja asioiden johtamista ja muutosta ja organisaatioiden tehokkuuden arviointiin perustuvassa ajattelussa korostetaan ihmisten johtamisen ja organisaatioiden toiminnan kehittämisen mer-kitystä. Jatkotarkasteluun valittiin Thompsonin organisaatioiden tehokkuutta ko-rostava tehokkuusteoreettinen ajattelu siksi, koska tässä ajattelussa otetaan ihmis-ten ja asioiden johtaminen ja organisaatioiden tehokkuuden lisääminen ja työelä-män laadun parantaminen samanaikaisesti huomioon. Klassisen

tehokkuusteoreet-tisen ajattelun tarkastelussa tuli esille, että tehokkuusteoreettiseen ajatteluun sisäl-tyy myös johtamisteoreettista ja työelämän laatuun liittyvää teoreettista ajattelua.

Traditionaalinen tehokkuusajattelu perustuu suljettujen systeemien mallin mukai-seen tehokkuusajatteluun, traditionaalis-moderni tehokkuusajattelu perustuu sul-jettujen ja avointen systeemien mallin mukaiseen tehokkuusajatteluun ja moderni tehokkuusajattelu perustuu avointen systeemien mallin mukaiseen ajatteluun.

Traditionaalisessa ajattelussa painottuivat kovat arvot, traditionaalis-modernissa tehokkuusajattelussa kovat ja pehmeät arvot ja modernissa ajattelussa pehmeät arvot.

Byrokraattisessa tehokkuusajattelussa korostetaan etenkin virkahierarkian, kapea-alaisen erikoistumisen, sääntöjen ja toistamisen merkitystä. Organisaatioiden te-hokkuutta korostavassa tehokkuusajattelussa pidetään tärkeänä asiakokonaisuuk-sien hallintaa, yhteistoimintaa, yhteistyötä ja tilanteiden hallintaa. Organisaatioi-den tehokkuutta korostavassa tehokkuusajattelussa pyritään yhteistyön parantami-seen, selkeisiin tavoitteisiin, tehokkuusarviointien hyödyntämiseen ja kokonais-näkemyksen aikaansaamiseen. Organisaatioiden tehokkuuden merkitystä korosta-va tehokkuusajattelu ja organisaatioiden tehokkuuden arviointiin perustukorosta-va te-hokkuusajattelu oli lähellä toisiaan, mutta byrokraattinen tete-hokkuusajattelu poik-kesi molemmista. Byrokraattinen tehokkuusajattelu toimii vain vakaissa oloissa.

Organisaatioiden tehokkuuden merkitystä korostava tehokkuusajattelu ja organi-saatioiden tehokkuuden arviointiin perustuva tehokkuusajattelu liittyvät yhteen, koska molemmissa kiinnitetään huomio ihmisten ja asioiden johtamiseen ja muu-tokseen. Tässä tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että tehokkuusteoreettiseen ajatteluun sisältyy myös johtamisteoreettista ja työelämän laatuun liittyvää teo-reettista ajattelua.

Työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu

Koska klassisessa työelämän laatuun liittyvässä teoreettisessa ajattelussa koroste-taan organisaatiokulttuurin, toimintakulttuurin ja yrityskulttuurin tärkeää merki-tystä organisaatioiden tehokkuuden lisäämisen ja työelämän laadun parantamisen kannalta, Scheinin organisaatiokulttuurin, Herzbergin toimintakulttuurin ja Kotte-rin yrityskulttuuKotte-rin merkitystä korostava työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu tukee työelämän laadun parantamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen liitty-vää ajattelua. Scheinin ja Herzbergin työelämän laatuun liittyvä ajattelu on lähellä tosiaan. Kotterin työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu on nykyaikai-sempaa ja tässä ajattelussa kiinnitetään huomio muutokseen ja muutosjohtami-seen. Jatkotarkasteluun valittiin Herzbergin toimintakulttuurin ja motivaation merkitystä korostava työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu siksi, että

tässä ajattelussa otetaan työelämän laadun merkitys kokonaisvaltaisesti huomi-oon.

Traditionaalisessa työelämän laatuun liittyvässä teoreettisessa ajattelussa koroste-taan organisaatiokulttuurin merkitystä, traditionaalis-modernissa työelämän laa-tuun liittyvässä teoreettisessa ajattelussa korostetaan toimintakulttuurin merkitystä ja modernissa työelämän laatuun liittyvässä ajattelussa korostetaan yrityskulttuu-rin merkitystä. Scheinin ja Herzbergin työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu oli lähellä toisiaan ja Kotterin työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajat-telu perustui samoihin teoreettisiin lähtökohtiin. Koska työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu liittyy ensisijaisesti ihmisten johtamiseen, asioiden johtami-seen ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota. Se, että työelämän laadulla on tärkeä merkitys myös tehokkuuden kannalta, edellyttää, että työelämän laatuun ja tehok-kuuteen kiinnitetään samanaikaisesti huomiota. Työelämän laatuun liittyvän reettisen ajattelun tarkastelussa tuli esille, että työelämän laatuun liittyvään teo-reettiseen ajatteluun sisältyy myös johtamisteoreettista ja tehokkuusteoreettista ajattelua.

Organisaatiokulttuurin perustana ovat Scheinin mukaan yhteiset arvot, yhteenkuu-luvuus, yhteisöllisyys ja työilmapiiri. Toimintakulttuuri perustuu Herzbergin mu-kaan yhteishenkeen, yhteistoimintaan, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Yritys-kulttuurin perustana on Kotterin mukaan yhteenkuuluvuus, osallistuminen, vai-kuttaminen ja toiminta (toiminnallisuus). Työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu on yhtenäisempää kuin johtamiseen ja tehokkuuteen liittyvä teoreettinen ajattelu. Työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu on abstraktimpaa kuin johtamiseen ja tehokkuuteen liittyvä teoreettinen ajattelu, mikä on vaikeuttanut työelämän laatuun liittyvän teoreettisen ajattelun tarkastelua. Työelämän laadun tutkiminen ja kehittäminen on kuitenkin tärkeää siksi, että hyvä työelämän laatu auttaa ihmisiä jaksamaan työssään ja työelämän laadun parantaminen lisää tehok-kuutta.

6.1.2 Organisaatio- ja johtamisteoreettisen tarkastelun merkitys tutkimuksen

kannalta

Organisaatio- ja johtamisteoreettista aineistoa on niin paljon, että aineistojen va-linta aiheuttaa ongelmia. Organisaatio- ja johtamisteoreettinen aineisto on myös hajanaisempaa ja monimuotoisempaa kuin klassinen hallintoteoreettinen aineisto.

Suurimmat ongelmat organisaatio- ja johtamisteoreettisessa ajattelussa johtuivat siitä, että management-johtaminen ja leadership-johtaminen on pyritty pitämään erillään, vaikka ne liittyvät johtamistapahtumassa yhteen. Samalla, kun johdetaan asioita, johdetaan myös ihmisiä ja samalla kun johdetaan ihmisiä, johdetaan myös

asioita. Tämä tuli esille myös edellä klassisen hallintoteoreettisen aineiston tar-kastelun yhteydessä, kun tarkasteltiin johtamisen merkitystä tehokkuuden lisää-misessä ja työelämän laadun parantamisessa. Tällöin todettiin, että tehokkuuden lisäämisessä ja työelämän laadun parantamisessa tarvitaan asioiden ja ihmisten johtamista ja kovia ja pehmeitä arvoja. Koska asioiden ja ihmisten johtamisen painotus vaihtelee reaalimaailmassa koko ajan, asioiden ja ihmisten johtamista ei ole mahdollista erottaa johtamisessa toisistaan. Johtamisajattelun integraatio voisi poistaa tämän ongelman. Johtamisajattelun integraatio sai tukea useilta teoreeti-koilta. Johtamisajattelun integraatio vaikuttaa myös johtajien määrään. Organisaa-tio- ja johtamisteoreettisessa ajattelussa otetaan samanaikaisesti huomioon johta-minen, tehokkuus ja työelämän laatu.

Asioiden ja ihmisten johtamisen välinen raja näyttää olevan hämärtymässä, koska management-johtamiseen on liitetty aikaisemmin leadership-johtamiseen sisälty-neitä funktioita ja leadership-johtamiseen on liitetty aikaisemmin management-johtamiseen sisältyneitä funktioita, mikä osoittaa, että johtamisajattelu on yhdis-tymässä. Johtamisen katsotaan tämän tutkimuksen mukaan perustuvan leadership- ja management-johtamiseen eli ihmisten ja asioiden johtamiseen. Ihmisten johta-minen mainitaan ensin, koska tutkimuksen kuluessa on todettu, että työelämän laadulla on suuri merkitys myös tehokkuuden kannalta. Johtamisajattelun integ-raatio on tämän tutkimuksen kannalta merkittävin tulos, koska johtamisajattelun integraatio liittää tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvän ajattelun yhteen ja mahdollistaa organisaatioiden tehokkuuden lisäämisen ja työelämän laadun pa-rantamisen.

Organisaatio- ja johtamisteoreettisen ajattelun mukaan organisaatioiden toimin-nan organisoinnissa on mahdollista käyttää erilaisia organisaatiomalleja. Yhteis-hengen luomista ja yhteistoimintaa pidettiin myös johtamisessa tärkeänä. Asian-tuntemuksen suurta merkitystä korostettiin. Organisaatioiden toiminnan uudista-mista pidettiin tärkeänä. Koska tehokkuus perustuu organisaatio- ja johtamisteo-reettisen ajattelun mukaan tulosajatteluun, organisaatioiden tehokkuuteen kiinni-tettiin erittäin paljon huomiota. Hyvien tulosten saavuttamisen katsottiin perustu-van kokonaisuuksien hallintaan, laaja-alaiseen ammattitaitoon ja innovatiivisuu-teen. Tulosajatteluun perustuva toiminta voi olla tavoitteellista, mielekästä, moti-voivaa, vastuullista ja luovaa, mikä vaikuttaa myönteisesti organisaatioiden te-hokkuuteen ja työelämän laatuun.

Työelämän laatu perustuu organisaatio- ja johtamisteoreettisen ajattelun mukaan toimintakulttuuriin, yhteistyöhön, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja mahdollisuu-teen toteuttaa itseään työssään. Toimintakulttuurin merkitys on työelämän laadun ja tehokkuuden kannalta tärkeä siksi, että toimintakulttuuri on työelämän laadun

ja toiminnan perusta. Yhteistyön merkitys on korostunut, koska tiimi- ja ryhmätyö on lisääntynyt. Yhteistyön lisääminen tuli esille johtamisajattelun, tehokkuusajat-telun ja työelämän laatuun liittyvän ajattehokkuusajat-telun yhteydessä. Osallistuminen, vaikut-taminen ja itsensä toteutvaikut-taminen ovat nykyajan työelämässä erittäin tärkeitä työ-elämän laatuun ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka tukevat työtyö-elämän laadun parantamista ja tehokkuuden lisäämistä organisaatioissa.

Koska organisaatio- ja johtamisteoreettinen ajattelu perustuu lähinnä traditionaa-lis-moderniin ajatteluun, organisaatio- ja johtamisteoreettisen ajattelun tavoitteena on ensisijaisesti organisaatioiden tehokkuuden lisääminen ja toissijaisesti työelä-män laadun parantaminen, joten organisaatio- ja johtamisteoreettinen ajattelu si-sältää asioiden ja ihmisten johtamien. Organisaatio- ja johtamisteoreettinen ajatte-lu perustuu koviin ja pehmeisiin arvoihin. Kovat arvot painottuvat yleensä peh-meitä arvoja enemmän. Pehmeät arvot painottuvat tämän tutkimuksen ajattelussa enemmän. Organisaatio- ja johtamisteoreettinen ajattelu perustuu lähinnä avoin-ten systeemien mallin mukaiseen ajatteluun, koska organisaatiot eivät voi toimia toisista organisaatioista erillään.

Klassisen johtamisteoreettisen, tehokkuusteoreettisen ja työelämän laatuun liitty-vän teoreettisen ajattelun ja organisaatio- ja johtamisteoreettisen ajattelun välinen yhteys näkyy organisaatio- ja johtamisteoreettisessa ajattelussa, vaikka organisaa-tio- ja johtamisteoreettinen ajattelu on modernimpaa kuin klassinen hallintoteo-reettinen ajattelu. Klassinen hallintoteohallintoteo-reettinen ajattelu ja organisaatio- ja johta-misteoreettinen ajattelu integroitiin luvussa 3, jotta teoreettista ja empiiristä ajatte-lua voitiin verrata ja jotta Hyvän työelämän teoreettisen mallin käsitteille saatiin teoreettinen sisältö.

6.2 Empiirisen tarkastelun merkitys tutkimuksen