5 EMPIIRISTEN AINEISTOJEN ANALYYSI JA VERTAILU
5.5 Empiiristen aineistojen vertailu
5.5.1 EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-
EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvää ajattelua verrataan seuraavassa riveit-täin. Taulukossa esitetyt sulkeissa olevat luvut osoittavat johtamiseen, tehokkuu-teen ja työelämän laatuun liittyvien tekijöiden lukumäärää alkuperäisissä
tutki-musaineistoissa. Veto-ohjelma-aineiston osalta näiden tekijöiden lukumäärää ei ole ilmoitettu siksi, että Veto-ohjelma aineisto perustuu yleisellä tasolla tapahtu-vaan tarkasteluun.
Johtamiseen liittyvät laadun osa-alueet vastasivat EFQM-, Fortune 500- ja Veto-ohjelma-aineistoissa hyvin toisiaan, sillä johtaminen perustui kaikkien empiiristen aineistojen mukaan ihmisten ja asioiden johtamiseen. Koska johtaminen perustui kaikkien empiiristen aineistojen mukaan ihmisten ja asioiden johtamiseen, johta-misella voidaan vaikuttaa työelämän laatuun ja tehokkuuteen. Johtaminen perus-tui EFQM-aineiston mukaan arvojohtamiseen, laatujohtamiseen ja arvo- ja laatu-johtamiseen, Fortune 500-aineiston mukaan arvojohtamiseen ja laatujohtamiseen ja Veto-ohjelma-aineiston mukaan kokonaisvaltaiseen johtamiseen.
Tehokkuuteen liittyvät laadun osa-alueet vastasivat EFQM-, Fotune 500- ja Veto-ohjelma-aineistossa melko hyvin toisiaan, vaikka tehokkuuden katsottiin perustu-van osittain eri tekijöihin, mikä johtuu siitä, että yritysten ja organisaatioiden te-hokkuutta katsotaan voitavan lisätä erilaisin keinoin.
EFQM-aineistossa korostettiin etenkin kehittämisen, hyvän ammattitaidon, tulok-sellisuuden, laadunhallinnan ja prosessien sujuvuuden merkitystä. Fortune 500-aineistossa korostettiin ammattitaidon, kehittämisen, tulosten saavuttamisen, vuo-rovaikutuksen ja vaikuttamisen merkitystä ja Veto-ohjelma-aineistossa korostet-tiin suunnittelun, priorisoinnin, kustannustietoisuuden, tunneälyn ja erikoistumi-sen merkitystä, joten tärkeimmät yritysten tehokkuuteen vaikuttavat tekijät olivat kehittäminen, ammattitaito, suunnittelu, priorisointi, tuloksellisuus, laadunhallin-ta, vuorovaikutus, vaikuttaminen, motivoiminen ja työn palkitsevuus.
EFQM-aineiston tehokkuusajattelu oli lähempänä Fortune 500-aineiston tehok-kuusajattelua kuin Veto-ohjelma-ajattelua, mikä johtuu siitä, että yritystoiminta perustuu kaikissa maissa melko samanlaiseen ajatteluun. EFQM-yritysten tehok-kuusajattelu oli konkreettisempaa kuin Fortune 500-yritysten tehokkuuteen liitty-vä ajattelu, koska Fortune 500-aineistossa korostettiin tehokkuusajattelun yhtey-dessä myös työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Veto-ohjelma-aineistossa tehokkuuteen liittyvät laadun osa-alueet oli määritelty yleisemmällä tasolla kuin EFQM- ja Fortune 500-aineistossa.
Taulukko 23. EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston laadun osa-alueiden vertailu
EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma- aineiston laadun osa-alueiden vertailu
JOHTAMINEN (27) JOHTAMINEN (16) JOHTAMINEN
• Arvojohtaminen (16)
• Laatujohtaminen (10)
• VBL+FBM (1)
• Arvojohtaminen (8)
• Laatujohtaminen (8)
• Kokonaisvaltainen johtaminen
• Johtamisen merkitys korostuu
• Johtaminen vaativuus kasvaa
• Johtamisen arvosana 8
• Ihmisten johtaminen korostuu
• Erilaiset johtamismenetelmät
• Itseohjautuvuus lisääntyy
• Hierarkiat madaltuvat
TEHOKKUUS (81) TEHOKKUUS (48) TEHOKKUUS
• Kehittäminen (27)
• Ammattitaito (23)
• Tuloksellisuus (10)
• Laadunhallinta (8)
• Prosessien sujuvuus (6)
• Tavoitteellisuus (4)
• Innovatiivisuus (3)
• Ammattitaito (9)
• Tunneälyn merkitys on tärkeä
• Erikoistuminen
• Motivoiminen
• Elämäntilanteet huomioon
• Vaikutusmahdollisuudet
TYÖELÄMÄN LAATU (27) TYÖELÄMÄN LAATU (16) TYÖELÄMÄN LAATU
• Yhteistyö (15)
• Osallistuminen (3)
• Sitoutuminen (3)
• Työhyvinvointi (2)
• Vuorovaikutus (2)
• Itsensä toteuttaminen (1)
• Työn palkitsevuus (1)
• Sitoutuminen (5)
• Työtyytyväisyys (4)
• Motivaatio (3)
• Work-life balance (2)
• Itseohjautuvuus (1)
• Osallistuminen (1)
• Hyvät työyhteisöt ovat tehokkaita
• Työhyvinvoinnista on tetoa
• Yhteinen tahtotila
• Yhteisöllisyyttä tarvitaan
• Seuranta on tarpeen
• Työhyvinvoinnin indikaattorit
• Hyvät työkäytännöt
• Aktiivinen kehittäminen
Tämä johtui siitä, että Veto-ohjelma-aineisto ei perustunut todelliseen toimintaan, vaan johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyviin yleisiin periaattei-siin. Veto-ohjelma-aineistossa oli tehokkuuteen liittyvissä laadun osa-alueissa myös työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Työelämän laatuun liittyvät tärkeimmät laadun osa-alueet olivat EFQM-aineiston mukaan yhteistyö, osallistuminen, sitoutuminen, työhyvinvointi ja vuorovaikutus,
Fortune 500-aineiston mukaan sitoutuminen, työtyytyväisyys, motivaatio, work-life balance ja itseohjautuvuus ja Veto-ohjelma-aineiston mukaan hyvät työyhtei-söt, työhyvinvointi, yhteinen tahtotila, yhteisöllisyys, seuranta ja hyvät työkäy-tännöt. Työelämän laatuun liittyvät laadun osa-alueet olivat näissä empiirisissä aineistoissa melko lähellä toisiaan, sillä kaikissa empiirisissä aineistoissa koros-tettiin työelämän laatuun liittyvän ajattelun yhteydessä yhteistyön, työhyvinvoin-nin ja sitoutumisen merkitystä. Kaikissa empiirisissä aineistoissa tuli työelämän laatuun liittyvän ajattelun yhteydessä esille myös tehokkuuteen liittyvää ajattelua, sillä työelämän laadun merkitystä ei tarkasteltu erillisenä, vaan tärkeänä osana johtamiseen ja tehokkuuteen liittyvää ajattelua. Kokonaisvaltainen ajattelu osoitti EFQM-yritysten ja Fortune 500-yritysten ja Veto-ohjelma-aineiston ajattelun vahvuuden.
5.5.2 EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston laadun ulottuvuuksien vertailu
Johtamiseen liittyvät laadun ulottuvuudet olivat EFQM-aineistossa johtajuus, or-ganisointi, yhteistyö, osallistuminen ja uudistaminen, Fortune 500-aineistossa johtajuus, joustava organisointi, yhteistyö, uudenlaiset ratkaisut ja kumppanuudet ja Veto-ohjelma-aineistossa kokonaisvaltainen johtaminen, erilaiset organisointi-tavat, yhteistyö, integraatio ja asiantuntemus, joten yhteiset johtamisajatteluun liittyvät laadun ulottuvuudet olivat ihmisten ja asioiden johtaminen, joustava or-ganisointi, yhteistyö aikaansaaminen ja uudistaminen (taulukko 24).
Koska empiirisissä aineistoissa oli neljä yhteistä kohtaa, johtamiseen liittyvä em-piirinen ajattelu vastasi hyvin toisiaan.
Tehokkuuteen liittyvät laadun ulottuvuudet olivat EFQM-aineistossa kehittämi-nen, ammattitaito, tuloksellisuus, uudistaminen ja innovatiivisuus, Fortune 500-aineistossa uudet suunnitelmat, yhteiset haasteet, yhdessä tekeminen, vuorovaiku-tus ja innovaatiot ja Veto-ohjelma-aineistossa suunnittelu, priorisointi, erikoistu-minen, itsenäinen työskentely ja luovuus, joten yhteiset tehokkuuteen liittyvät tekijät olivat kehittäminen ja innovatiivisuus. Koska empiirisissä aineistoissa oli vain kaksi yhteistä kohtaa, tehokkuuteen liittyvä empiirinen ajattelu vastasi toisi-aan osittain. Tämä tarkastelu osoittaa, että tehokkuuteen liittyvä ajattelu on haja-naisempaa kuin johtamiseen liittyvä ajattelu.
Tähän hajontaan vaikutti etenkin se, että Fortune 500-aineistossa tehokkuuteen liittyvissä laadun ulottuvuuksissa oli myös työelämän laatuun liittyviä tekijöitä ja se, että Veto-ohjelma-aineiston näkökulma poikkeaa EFQM- ja Fortune 500-yritysten näkökulmasta.
Taulukko 24. EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston laadun ulottuvuuksien vertailu
EFQM -aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston laadun ulottuvuuksien vertailu
JOHTAM INEN (27) JOHTAM INEN (16) JOHTAM INEN
Johtaminen (5)
• Joustava organisointi
• Yhteistyö
• Uudenlaiset ratkaisut
• K umppanuudet
Johtaminen (5)
• K ok.valtainen johtaminen
• Erilaiset organisointitavat
• Yhteistyö
• Uudet suunnitelmat
• Yhteiset haasteet
• Yhdessä tekeminen
• Vuorovaikutus
• Itsenäinen työskentely
• Luovuus
• Yhteiset periaatteet
• O sallistuminen
• M otivaatio
• Sitoutuminen
Työelämän laatu (5)
• O rganisaatiokulttuuri
• Yhteinen tahtotila
• Yhteisöllisyys
• H yvät työkäytännöt
• Vuorovaikutus
Työelämän laatuun liittyvät laadun ulottuvuudet olivat EFQM-aineistossa yritys-kulttuuri, yhteiset arvot, yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus ja sitoutuminen, Fortu-ne 500-aiFortu-neistossa yrityskulttuuri, yhteiset periaatteet, osallistumiFortu-nen, motivaatio ja sitoutuminen ja Veto-ohjelma-aineistossa organisaatiokulttuuri, yhteinen tahto-tila, yhteisöllisyys, hyvät työkäytännöt ja vuorovaikutus. Empiirisissä aineistoissa oli työelämän laatuun liittyvässä ajattelussa neljä yhteistä kohtaa, joten nämä ai-neistot vastasivat työelämän laatuun liittyvän ajattelun osalta hyvin toisiaan.
Johtamiseen ja työelämän laatuun liittyvät laadun ulottuvuudet perustuvat yhte-näisempään ajatteluun kuin tehokkuuteen liittyvä ajattelu. Tehokkuusajattelun tarkastelua vaikeuttaa myös se, että tehokkuuden tarkasteluun vaikuttavat monet nopeasti muuttuvat konkreettiset tekijät. Kun tämä tilanne tunnustetaan, tehok-kuutta voidaan tarkastella menestyksellisesti osana johtamisen ja työelämän laa-dun tarkastelua, jolloin johtamista, tehokkuutta ja työelämän laatua voidaan tar-kastella yhtenä kokonaisuutena.
5.5.3 EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston käsitteiden sisällön vertailu
Käsitteiden sisällön vertailu perustuu tiivistetympään aineistoon kuin edellä suori-tetut vertailut. Koska Hyvän työelämän teoreettisen mallin käsitteiden empiirinen sisältö muodostuu näiden tekijöiden perusteella, teoreettista ja empiiristä ajattelua voidaan verrata keskenään (taulukko 25).
Johtaminen perustui kaikkien empiiristen aineistojen mukaan ihmisten ja asioiden johtamiseen. Organisointi perustui kaikkien empiiristen aineistojen mukaan jous-tavaan organisointiin. Yhteistyön merkitystä korostettiin kaikissa empiirisissä aineistoissa.
EFQM- ja Veto-ohjelma-aineistossa korostettiin myös osallistumisen merkitystä ja EFQM- ja Fortune 500-aineistossa korostettiin uudistamisen merkitystä ja For-tune 500-aineistossa korostettiin myös kumppanuuksien merkitystä. Asiantunte-muksen merkitystä korostettiin Veto-ohjelma-aineistossa.
Koska johtamiseen liittyvä ajattelu perustui empiiristen aineistojen mukaan kol-men tekijän osalta samanlaiseen ajatteluun, johtamiseen liittyvä käsitteiden sisältö vastasi melko hyvin toisiaan. Yhteiset tekijät olivat johtajuus, joustava organi-sointi ja yhteistyö.
Tehokkuus perustui empiiristen aineistojen mukaan kehittämiseen ja innovatiivi-suuteen. EFQM-aineistossa korostettiin asiantuntemuksen, tuloksellisuuden ja laadunhallinnan merkitystä.
Taulukko 25. EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston käsitteiden sisällön vertailu
EFQM -aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto- ohjelma-aineiston käsitteiden sisällön vertailu
• Joustava organisointi
• Yhteistyö
• Uudet ratkaisut
• Kumppanuudet
• K ok.valtainen johtaminen
• O rganisoituminen
• Yhteistyö
• Yhdessä tekeminen
• Vaikuttaminen
• Yrityskulttuuri
• Yhteiset arvot
• Yhteishenki
• Vuorovaikutussuhteet
• Sitoutuminen
• Yrityskulttuuri
• Yhteiset periaatteet
• M otivaatio
• Osallistuminen
• Sitoutuminen
• Työelämän kehittäminen
• Yhteisöllisyys
• Yhteinen tahtotila
• H yvät työkäytännöt
• Vuorovaikutus
Fortune 500-aineistossa korostettiin myös vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen ja vaikuttamisen merkitystä, joten Fortune 500-aineistossa tuli esille useita työ-elämän laatuunkin vaikuttavia tekijöitä. Veto-ohjelma-aineistossa korostettiin lisäksi priorisoinnin, erikoistumisen ja itseohjautuvuuden merkitystä. Veto-ohjelma-aineiston tehokkuuteen liittyvä ajattelu perustui yleisemmällä tasolla olevaan ja melko konkreettiseen ajatteluun. Koska tehokkuuteen liittyvässä
em-piirisessä ajattelussa oli kaksi yhteistä kohtaa, aineistot vastasivat toisiaan osit-tain. Yhteiset tekijät olivat kehittäminen ja innovatiivisuus.
Työelämän laatuun liittyvä ajattelu perustui näiden empiiristen aineistojen mu-kaan yrityskulttuuriin, yhteisiin arvoihin, vuorovaikutukseen ja sitoutumiseen.
EFQM-aineistossa korostettiin yhteishengen merkitystä, Fortune 500-aineistossa pidettiin tärkeänä motivaatiota ja Veto-ohjelma-aineistossa korostettiin hyvien työkäytäntöjen merkitystä. Koska empiirisessä työelämän laatuun liittyvässä ajat-telussa oli neljä yhteistä kohtaa, työelämän laatuun liittyvä ajattelu vastasi hyvin toisiaan. Yhteiset tekijät olivat yrityskulttuuri, yhteiset arvot, vuorovaikutussuh-teet ja sitoutuminen.
Tämä tarkastelu osoitti, että empiirinenkin ajattelu voitiin tiivistää viiteen johta-mista, tehokkuutta ja työelämän laatua kuvaavaan tekijään, mikä mahdollistaa sen, että teoreettista ja empiiristä ajattelua voidaan verrata keskenään. Sitä ennen tarkastellaan vielä EFQM- ja Fortune 500-yritysten menestystekijöitä.
5.5.4 EFQM-yritysten ja Fortune 500-yritysten menestystekijöiden vertailu