6 TEOREETTISEN JA EMPIIRISEN TARKASTELUN SYNTEESI
6.2 Empiirisen tarkastelun merkitys tutkimuksen kannalta
EFQM-aineiston ja Fortune 500-aineiston analyysissa oli tarkoituksena saada esille ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet näiden yritysten johtamiseen, tehokkuu-teen ja työelämän laatuun ja menestymiseen. Empiiristen aineistojen analyysissa analysoitiin EFQM- ja Fortune 500-yritysten johtamiseen, tehokkuuteen ja työ-elämän laatuun liittyviä laadun osa-alueita ja laadun ulottuvuuksia, jotta käsittei-den empiirinen sisältö voitiin määritellä. Veto-ohjelma-aineiston avulla saatiin yleisellä tasolla olevaa tietoa organisaatioiden johtamiseen, tehokkuuteen ja työ-elämän laatuun liittyvästä ajattelusta.
EFQM-aineiston, Fortune 500-aineiston ja Veto-ohjelma-aineiston analyysitulok-sia verrattiin aluksi keskenään, jonka jälkeen teoreettisten ja empiiristen aineisto-jen analyysituloksia verrattiin keskenään. Kun Hyvän työelämän teoreettisen mal-lin käsitteiden teoreettista ja empiiristä sisältöä verrattiin keskenään, voitiin tode-ta, missä määrin teoreettinen ja empiirinen johtamisajattelu, tehokkuusajattelu ja työelämän laatuun liittyvä ajattelu vastasivat toisiaan. EFQM-yritysten ja Fortune 500-yritysten osalta analysoitiin myös näiden yritysten menestystekijöitä, sillä oli oletettavissa, että EFQM-yritysten ja Fortune 500-yritysten johtamiseen, tehok-kuuteen ja työelämän laatuun saattaa sisältyä sellaisia tekijöitä, jotka voivat selit-tää näiden yritysten menestymisen ja joilla voi olla merkitystä myös toisten yri-tysten kannalta.
6.2.1 EFQM-aineiston merkitys tutkimuksen kannalta
EFQM-aineiston osalta analysoitiin EFQM-yritysten johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyviä laadun osa-alueita ja laadun ulottuvuuksia, jonka jälkeen voitiin määritellä käsitteiden EFQM-aineiston mukainen empiirinen sisäl-tö.
EFQM-yritysten johtaminen perustui johtajuuteen (L&M) eli ihmisten ja asioiden johtamiseen, organisointiin, yhteistyöhön, osallistumiseen ja uudistamiseen. Kos-ka EFQM-yritysten johtaminen perustui johtajuuteen, niiden johtamisessa otettiin ihmisten ja asioiden johtaminen samanaikaisesti huomioon. Tämä tulos tukee tämän tutkimuksen johtamiseen liittyvää ajattelua. Koska organisoiminen voi tapahtua joustavasti, organisointi ei rajoittanut EFQM-yritysten toimintaa. Se, että yhteistyön merkitystä pidettiin erittäin tärkeänä, vaikutti yritysten työelämän laa-tuun ja tehokkuuteen. Ihmisiä kannustettiin osallistumaan siksi, että heidän osaa-misensa voidaan saada paremmin käyttöön. EFQM-yritysten toiminnan uudista-misella vaikutettiin työelämän laatuun, tehokkuuteen ja yritysten tulevaan toimin-taan.
Koska EFQM-yritysten tehokkuus perustui kehittämiseen, asiantuntemukseen, tuotteiden ja palvelujen laatuun, yhteishenkeen ja innovatiivisuuteen, niiden te-hokkuus perustui konkreettisiin ja abstrakteihin tekijöihin. Kehittäminen, asian-tuntemus, laatu ja innovatiivisuus liittyivät ensisijaisesti tehokkuuteen ja yhteis-henki liittyi työelämän laatuun ja tehokkuuteen.
Koska EFQM-yritysten työelämän laatu perustui yrityskulttuuriin, yhteisiin ar-voihin, yhteishenkeen, vuorovaikutukseen ja sitoutumiseen, jotka vaikuttivat nii-den työelämän laatuun ja tehokkuuteen. Koska yrityskulttuuri on työelämän laa-dun ja tehokkuuden perusta, yrityskulttuuri vaikuttaa työelämän laatuun ja
tehok-kuuteen. Yhteiset arvot ovat tärkeitä, sillä ne yhdistävät ihmisiä ja saavat ihmiset ponnistelemaan yhdessä yhteisten päämäärien hyväksi. Yhteishengen merkitystä pidettiin työelämän laadun ja tehokkuuden kannalta tärkeänä. Se, että myös joh-tamisajattelussa korostettiin yhteistyön merkitystä, osoittaa, että yhteistyön merki-tystä pidettiin työelämän laadun ja tehokkuuden kannalta erittäin tärkeänä.
6.2.2 Fortune 500-aineiston merkitys tutkimuksen kannalta
Fortune 500-aineiston osalta analysoitiin johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyviä laadun osa-alueita ja laadun ulottuvuuksia, jonka jälkeen määri-teltiin Fortune 500-aineiston käsitteiden empiirinen sisältö. Lisäksi analysoitiin Fortune 500-yritysten menestystekijöitä.
Koska Fortune 500-yritysten johtaminen perustui johtajuuteen (L&M) eli ihmis-ten ja asioiden johtamiseen, joustavaan organisointiin, yhteistyöhön, uusiin rat-kaisuihin ja kumppanuuksiin, johtamisessa otettiin työelämän laatu ja tehokkuus samanaikaisesti huomioon. Joustava organisointi mahdollisti Fortune 500-yritysten joustavan toiminnan muutostilanteissakin. Johtamisessa korostettiin yh-teistyön merkitystä, koska yhteistyötä pidettiin tärkeänä tehokkuuteen ja työelä-män laatuun vaikuttavana tekijänä. Uudet ratkaisut olivat tärkeitä työelätyöelä-män laa-dun, tehokkuuden ja yritysten tulevaisuuden kannalta. Kumppanuudet olivat For-tune 500-yritysten toiminnan kannalta tärkeitä.
Koska Fortune 500-yritysten tehokkuus perustui suunnitelmiin, haasteisiin, yh-dessä tekemiseen, vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen, niiden tehokkuus perus-tui myös työelämän laatuun. Suunnitelmat liittyivät tehokkuuteen ja muut tekijät liittyivät sekä työelämän laatuun että tehokkuuteen. Yhdessä tekeminen, vuoro-vaikutus ja vaikuttaminen olivat Fortune 500-yrityksissä tärkeitä työelämän laa-tuun ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Fortune 500-yrityksissä kiinnitettiin myös tehokkuusajattelun yhteydessä enemmän huomiota työelämän laatuun kuin EFQM-yrityksissä.
Työelämän laadun perustana olivat Fortune 500-yrityksissä yrityskulttuuri, yhtei-set periaatteet, motivaatio, sitoutuminen ja osallistuminen, jotka vaikuttivat sekä työelämän laatuun että tehokkuuteen. Yrityskulttuurin merkitystä pidettiin tärkeä-nä, sillä se vaikuttaa yritysten kaikkeen toimintaan. Yhteiset periaatteet, motivaa-tio ja osallistuminen vahvistivat yhteishenkeä ja työhön ja yritykseen sitoutumis-ta.
6.2.3 Veto-ohjelma-aineiston merkitys tutkimuksen kannalta
Veto-ohjelma-aineistonkin osalta analysoitiin laadun osa-alueita ja laadun ulottu-vuuksia, jonka jälkeen tutkimuksen käsitteille määriteltiin Veto-ohjelma-aineiston mukainen empiirinen sisältö.
Johtaminen perustui Veto-ohjelma-aineiston mukaan kokonaisvaltaiseen johtami-seen eli ihmisten ja asioiden johtamijohtami-seen, organisoitumijohtami-seen, yhteistyöhön, asian-tuntemukseen ja integraatioon, joten johtamisajattelussa otettiin työelämän laatu ja tehokkuus samanaikaisesti huomioon. Koska kokonaisvaltainen johtaminen perustui ihmisten ja asioiden johtamiseen, kokonaisvaltainen johtaminen vastaa EFQM- ja Fortune 500-yritysten johtajuutta. Organisoitumisella mahdollistetaan organisaatioiden joustava toiminta. Yhteistyö vaikuttaa työelämän laatuun ja te-hokkuuteen. Ihmisten asiantuntemusta voidaan hyödyntää parhaiten silloin, kun työelämän laatu on hyvä. Eri toimintojen yhdistämisessä edellytetään integraatio-ta.
Tehokkuus perustui Veto-ohjelma-aineiston mukaan suunnitteluun, priorisointiin, erikoistumiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja luovuuteen. Suunnittelu, priorisointi ja erikoistuminen vaikuttavat ensisijaisesti tehokkuuteen ja itsenäinen työskentely ja luovuus vaikuttavat ensisijaisesti työelämän laatuun. Koska työelämän laatu ja tehokkuus vaikuttavat myös toisiinsa, nämä tekijät vaikuttavat tehokkuuteen ja työelämän laatuun.
Koska työelämän laatu perustui Veto-ohjelma-aineiston mukaan työelämän kehit-tämiseen, yhteiseen tahtotilaan, yhteisöllisyyteen, hyviin työkäytäntöihin ja vuo-rovaikutukseen, työelämän laatu ja tehokkuus otettiin tässä ajattelussa samanai-kaisesti huomioon. Työelämän kehittäminen edellyttää myös yhteistä tahtotilaa ja sitä, että työelämän laadun indikaattoreita seurataan samoin kuin organisaatioiden muitakin strategisia indikaattoreita. Yhteisöllisyydenkin merkitys on edelleen tärkeä, vaikka yksilöllisyyttä korostetaan. Työelämän laatua on mahdollista pa-rantaa ja tehokkuutta lisätä hyvien työkäytäntöjen avulla. Vuorovaikutuksellakin on tärkeä merkitys työelämässä.
6.2.4 EFQM- ja Fortune 500-yritysten menestystekijöiden tarkastelu
Kun tarkastellaan EFQM- yritysten johtamiseen liittyviä menestystekijöitä tämän tutkimuksen kannalta, voidaan todeta, että EFQM-yritysten tärkeimmät johtami-seen liittyvät menestystekijät olivat hyvän markkina-aseman varmistaminen, asia-kaslähtöisyys, toimitusvarmuus, toiminnan uudistaminen ja yrityksen imagosta huolehtiminen. Kun tarkastellaan Fortune 500-yritysten johtamiseen liittyviä
me-nestystekijöitä tämän tutkimuksen kannalta, todetaan, että Fortune 500-yritysten tärkeimmät johtamiseen liittyvät menestystekijät olivat vahvan markkina-aseman varmistaminen, hyvät asiakassuhteet, palvelulähtöisyys, hyvät strategiavalinnat ja hyvät tulevaisuuden näkymät. Kun tarkastellaan EFQM- ja Fortune 500-yritysten tärkeimpiä johtamiseen liittyviä menestystekijöitä samanaikaisesti, voidaan tode-ta, että kaikki nämä tekijät vastasivat toisiaan, joten aineistot vastasivat toisiaan erittäin hyvin, sillä johtamisessa on kyse markkina-aseman varmistamisesta, asia-kaslähtöisyydestä (hyvistä asiakassuhteista), toimitusvarmuudesta (palvelulähtöi-syydestä), toiminnan uudistamisesta (hyvistä strategiavalinnoista) ja yritysten imagosta (hyvistä tulevaisuuden näkymistä). Mikäli EFQM-yritysten ja Fortune 500-yritysten johtamisen osalta odotettiin erityistekijöitä, siltä osin tämä tulos oli pettymys, mutta selkeän johtamisajattelun näkökulmasta tulos on rohkaiseva.
Kun tarkastellaan EFQM-yritysten tehokkuuteen liittyviä menestystekijöitä, tode-taan, että EFQM-yritysten tämän tutkimuksen kannalta tärkeimmät tehokkuuteen liittyvät menestystekijät olivat kehittäminen, tuottavuus, laadunhallinta, ammatti-taito (osaaminen) ja huipputeknologia, jotka ovat keskeisiä yritysten tehokkuu-teen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki menestystekijät liittyvät tehokkuutehokkuu-teen. Kehittä-minen, ammattitaito ja huipputeknologia voivat työelämän laatuunkin. Kun tar-kastellaan Fortune 500-yritysten tehokkuuteen liittyviä menestystekijöitä, tode-taan, että Fortune 500-yritysten tämän tutkimuksen kannalta tärkeimmät tehok-kuuteen liittyvät menestystekijät olivat kehittäminen, asiantuntemus, brändit, tu-loksellisuus ja henkilöstön merkitys. Kehittäminen, asiantuntemus ja tulokselli-suus vaikuttavat ensisijaisesti tehokkuuteen. Brädit ja henkilöstön merkityksen korostaminen vaikuttavat myös työelämän laatuun. Kun tarkastellaan EFQM- ja Fortune 500-yritysten menestystekijöitä samanaikaisesti, todetaan, että näissä aineistoissa neljä yhteistä kohtaa, joten aineistot vastasivat toisiaan hyvin. Mo-lemmissa aineistoissa tuli esille kehittäminen, tuottavuus (tuloksellisuus), ammat-titaito (asiantuntemus) ja huipputeknologia (brändit). EFQM-yritysten tehokkuu-teen liittyvissä menetystekijöissä oli lisäksi laadunhallinta ja Fortune 500-yritysten menestystekijöissä henkilöstön merkitys. Koska suomalaisissa yrityksis-sä korostettiin laadunhallintaa ja amerikkalaisissa yrityksisyrityksis-sä henkilöstön merki-tystä, tästä voidaan päätellä, että suomalaisten yritysten johtamisessa tarvitaan myös henkilöstön merkityksen korostamista, koska silloin voidaan vaikuttaa sa-manaikaisesti yritysten tehokkuuteen ja työelämän laatuun.
Kun tarkastellaan EFQM-yritysten menestymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä, voidaan todeta, että EFQM-yritysten tämän tutkimuksen kannalta tärkeimmät menestystekijät olivat yrityskulttuuri, yhteishenki, yhteinen arvoperusta, osallis-tuminen ja vaikuttaminen, jotka ovat keskeisiä työelämän laatuun ja tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, joten näillä tekijöillä oli suuri merkitys yritysten
menestymi-sen kannalta. Kun tarkastellaan Fortune 500-yritysten menestymimenestymi-sen taustalla vaikuttavia tekijöitä, voidaan todeta, että Fortune 500-yritysten tämän tutkimuk-sen kannalta tärkeimmät menestystekijät olivat sitoutuminen, työtyytyväisyys, motivaatio, work-life balance ja itseohjautuvuus. Kun tarkastellaan EFQM-yritysten ja Fortune 500-EFQM-yritysten menestystekijöitä samanaikaisesti, todetaan, että näissä aineistoissa olevia on mahdotonta verrata toisiinsa, joten näitä aineisto-ja voidaan pitää toisiaan täydentävinä.
Yhteenvetona voidaan EFQM- ja Fortune 500-aineiston perusteella todeta, että johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvä ajattelu oli suomalaisissa ja amerikkalaisissa yrityksissä lähellä toisiaan, mikä johtuu siitä, että liiketoimin-ta-ajattelu on eri maissa melko samanlaista. Kun kulttuurierot otetaan huomioon, voidaan todeta, että amerikkalaisessa kulttuurissa korostetaan yksilöllisyyttä enemmän kuin Suomessa, mikä edellyttää johtamisessa ja työkulttuurissa koroste-taan ihmisten merkitystä. Vaikka amerikkalaisessa kulttuurissa korostekoroste-taan indi-viduaalisia arvoja, Fortune 500-aineiston perusteella voidaan päätellä, että saman-aikaisesti korostetaan yhteisöllisyyttä. EFQM- ja Fortune 500-aineiston perusteel-la voidaan päätellä, että Fortune 500-huippuyritykset ’päihittivät’ vielä EFQM-yritykset johtamisen, tehokkuuden ja työelämän laadun osalta. Erot olivat kuiten-kin pienemmät kuin olisi voinut olettaa. Suomalaisten yritysten johtamiseen tulisi saada inhimillisempi ote, jotta ihmisten todellinen lahjakkuus saataisiin esiin.