Johtamisajattelun merkitys organisaatioiden tehokkuuden

parantamisessa

Tätä kysymystä on tarkasteltu tutkimuksen kuluessa moneen kertaan useista nä-kökulmista. Kun johtamisajattelun merkitystä on tarkasteltu organisaatioiden te-hokkuuden lisäämisen ja työelämän laadun parantamisen näkökulmasta, on todet-tu, että tässä tarkastelussa on otettava samanaikaisesti huomioon asioiden ja ih-misten johtaminen, jotta tehokkuutta voidaan lisätä ja työelämän laatua voidaan parantaa. Vaikka tehokkuuden voidaan katsoa liittyvän asioiden johtamiseen ja työelämän laadun voidaan katsoa liittyvän ihmisten johtamiseen, asioiden ja ih-misten johtaminen yhdistyvät kokonaisvaltaisessa johtamisessa. Koska kokonais-valtainen johtaminen perustuu johtajuuteen, ihmisten johtaminen painottuu joh-tamisajattelussa asioiden johtamista enemmän. Koska ihmislähtöisessä johta-misajattelussa otetaan ihmisten ja asioiden johtaminen, tehokkuus ja työelämän laatu samanaikaisesti huomioon, organisaatioiden tehokkuutta voidaan lisätä ja työelämän laatua parantaa samaan aikaan.

Teoreettisesti ei ole mahdollista määritellä, johtamisajattelun optimaalista painot-tumista eri aikoina ja eri tilanteissa. Johtamistilanteissakaan ei ole mahdollista määritellä, mikä on ihmisten ja asioiden johtamisen optimaalinen suhde, jotta tehokkuutta voidaan lisätä ja työelämän laatua voidaan parantaa. Koska reaali-maailmassa on monia väliintulevia muuttujia, ihmisten ja asioiden johtamisen painotus vaihtelee kaiken aikaa. Johtamisessa edellytetään siten johtajuutta eli ihmisten ja asioiden johtamista, sillä ihmisten johtamisella voidaan vaikuttaa työ-elämän laatuun ja tehokkuuteen. Ihmisten johtamisen tulee aina liittyä asioiden johtamiseen, jotta tehokkuutta voidaan lisätä samalla, kun työelämän laatua pa-rannetaan. Ihmislähtöinen johtamisajattelu tarjoaa organisaatioiden toiminnalle paremmat edellytykset kuin yksinomaan asiapainotteinen johtaminen, sillä silloin organisaatioiden kaikki inhimilliset voimavarat ja aineelliset resurssit saadaan käyttöön. Kun ihmisillä on mahdollisuus käyttää kaikkia kykyjään työssään, hei-dän työelämänsä ja elämänsä laatu paranee, luovuus lisääntyy, kestävyys paranee, organisaatioiden tehokkuus lisääntyy ja tulevaisuuteen suuntautuva suunnittelu

onnistuu. Hyvän työelämän teoreettinen malli osoittaa, miten organisaatioiden tehokkuutta voidaan lisätä inhimillisellä ja eettisesti korkeatasoisella tavalla.

Seuraavassa taulukossa (taulukko 27) tarkastellaan tämän tutkimuksen teoreetti-sen ja empiiriteoreetti-sen johtamisajattelun sijoittumista teoriakartalla. Tämä sijoittelu on vain suuntaa antava, sillä teoreettista ja empiiristä johtamisajattelua ei ole mah-dollista sijoittaa teoriakartalle yksiselitteisesti. Follettin, Thompsonin ja Herzber-gin johtamisajattelu on kuvattu vaalealla pohjalla, koska heidän ajattelunsa valit-tiin jatkotarkasteluun.

Taulukko 27. Teoreettisen ja empiirisen ajattelun sijoittuminen teoriakartalla

KÄSITE TEHOKKUUS TYÖELÄMÄN LAATU

Relaatiot TEHOKKUUS Tehokkuus ja työelämän laatu

Työelämän laatu ja tehokkuus

TYÖELÄMÄN LAATU

ASIOIDEN JOHTAMINEN

1. 2. 3. 4.

ASIOIDEN JOHTAMINEN Asioiden ja ihmisten johtaminen

5. 6. 7. 8.

Ihmisten ja asioiden johtaminen

9. 10. 11. 12.

IHMISTEN JOHTAMINEN IHMISTEN JOHTAMINEN

13. 14. 15. 16.

Taylor

Weber

Follett

Thompson

Murphy &

Cleveland

Kotter

Argyris

Schein

Herzberg Fortune

500-aineisto

Veto- ohjelma-aineisto

EFQM- aineisto

Kun tätä taulukkoa tarkastellaan tarkemmin, huomataan, että teoriakartalle muodos-tui neljä keskittymää, sillä ruudun 1 alueelle sijoittuu traditionaalisin johtamisajatte-lu eli Taylorin ja Weberin johtamisajattejohtamisajatte-lu ja ruutujen 1, 2, 5 ja 6 ajohtamisajatte-lueelle sijoittuu Follettin johtamisajattelu. Ruutujen 6 ja 7 alueelle sijoittuvat Thompsonin, Mur-phyn ja Clevelandin ja Kotterin johtamisajattelu. Ruutujen 11, 15 ja 16 alueelle sijoittuvat Argyriksen, Scheinin ja Herzbergin johtamisajattelu. Ruutujen 6, 10, 11, 14 ja 15 alueelle sijoittuu empiirinen johtamisajattelu. Koska empiirinen johta-misajattelu sijoittuu ääriarvojen väliin, empiirisessä johtajohta-misajattelussa ’liikutaan turvallisella alueella’.

Tehokkuuden lisäämisen ja työelämän laadun parantamisen kannalta turvallisin alue on ison ruudukon keskellä ruutujen 6, 7, 10 ja 11 alueella, jossa ihmisten ja asioiden johtaminen ja työelämän laatu ja tehokkuus otetaan johtamisessa saman-aikaisesti huomioon. On kuitenkin huomattava, että sijainti tällä alueella ei auto-maattisesti osoita hyvää johtamista, hyvää tehokkuutta ja hyvää työelämän laatua.

Ruutujen 1 ja 16 alueella johtamisajattelu on kriittisintä, koska ruudun 1 alueella johtamisajattelu perustuu yksipuolisesti asioiden johtamiseen ja tehokkuuden li-säämiseen ja ruudun 16 alueella johtamisajattelu perustuu yksipuolisesti ihmisten johtamiseen ja työelämän laadun parantamiseen. Ruudun 1 alueella taas on vaara-na, että suuri määrä ihmisten osaamista menetetään ja ruudun 16 alueella on vaa-rana, että työ jää taka-alalle. Koska työ on aina tavoitteellista toimintaa, johtami-sessa on otettava ihmisten ja asioiden johtaminen samanaikaisesti huomioon, sillä silloin tehokkuutta voidaan lisätä ja työelämän laatua voidaan parantaa samanai-kaisesti. Ruudussa 1 kuvattua johtamista tarvitaan kriisitilanteissa. Ruudussa 16 kuvattu johtaminen tulee kyseeseen vain silloin, kun ihmiset ovat itseohjautuvia, motivoituneita ja vastuuntuntoisia, joten tämä johtamisajattelu ei sovellu yleiseksi johtamisperiaatteeksi.

Taylorin, Weberin johtamisajattelussa korostetaan asioiden johtamista ja tehok-kuusajattelua. Follettin johtamisajattelussa korostuu asioiden ja ihmisten johtami-nen ts. tehokkuus ja työelämän laatu. Thompsonin ja Murphyn ja Clevelandin johtamisajattelussa painotetaan asioiden johtamista ja tehokkuutta, vaikka ihmis-tenkin johtaminen ja työelämän laatu otetaan johtamisajattelussa huomioon. Kot-terin, Argyriksen, Scheinin ja Herzbergin johtamisajattelussa painotetaan etenkin ihmisten johtamista ja työelämän laatua. Empiirisessä ajattelussa painotetaan ih-misten ja asioiden johtamista ja työelämän laatua ja tehokkuutta. Veto-ohjelma-aineiston johtamisajattelu oli empiirisistä aineistoista traditionaalisin ja Fortune 500-aineiston johtamisajattelu modernein. Koska empiirisessä johtamiseen liitty-vässä ajattelussa korostetaan ihmisten ja asioiden johtamista johtamisen tavoittee-na oli samatavoittee-naikaisesti hyvä työelämän laatu ja hyvä tehokkuus, jotka ovat hyvän työelämän kriteerejä.

Johtamisen, tehokkuuden ja työelämän laadun tarkastelussa voidaan käyttää Hy-vän työelämän teoreettista mallia, sillä yritysten johtamista, tehokkuutta ja työ-elämän laatua voidaan verrata teoreettisen mallin johtamisteoreettiseen, tehok-kuusteoreettiseen ja työelämän laatuun liittyvään teoreettiseen ajatteluun. EFQM- ja Fortune 500-yritysten menestystekijöiden tarkastelu voi tarjota uusia näkökul-mia yritysten ja organisaatioiden kehittämiseen. Veto-ohjelma-aineiston merkitys liittyy siihen että organisaatioiden johtamista ja toimintaa voidaan tarkastella ylei-sellä tasolla. Yritykset ja organisaatiot voivat kehittää toimintaansa vertaamalla omaa toimintaansa teoreettiseen ajatteluun ja EFQM- yritysten ja Fortune 500-yritysten toimintaan ja kehittää toimintaa niiden perusteella. Tässä tutkimuksessa ei väitetä, että EFQM- ja Fortune 500-yritysten johtamistapa tai toimintapa olisi ainoa oikea tapa toimia, vaan että niiden toiminnasta voidaan saada ajatuksia, joiden perusteella yritysten ja organisaatioiden johtamista ja toimintaa on mahdol-lista kehittää.