Hyvän työelämän teoreettisen mallin rakenne, sisältö ja tarkoitus

Neljännessä luvussa rakennetaan edellisissä luvuissa käydyn teoreettisen keskus-telun pohjalta Hyvän työelämän teoreettinen malli (kuvio 5), joka sisältää kaikki tarvittavat käsitteet, mutta joka ei sisällä ylimääräisiä käsitteitä. Näin teoreettises-ta mallisteoreettises-ta voidaan saada konsistentti eli vakaa. Teoreettinen malli on vakaa sil-loin, kun sen käsitteet ja käsitteiden väliset relaatiot ovat yksiselitteiset. Hyvän työelämän teoreettisen mallin käsitteinä ovat käsitteet johtaminen, tehokkuus, työelämän laatu ja hyvä työelämä. Tämä teoreettinen malli mahdollistaa työelä-män ilmiöiden teoreettisen ja empiirisen tarkastelun. Hyvän työelätyöelä-män teoreetti-sen mallin päätarkoitukteoreetti-sena on pelkistää reaalimaailman ilmiöiden tarkastelua, jotta niiden teoreettinen ja empiirinen tarkastelu helpottuvat. Hyvän työelämän teoreettisen mallin avulla työelämän ilmiöiden teoreettinen ja empiirinen tarkaste-lu voivat tapahtua joko samanaikaisesti tai erikseen.

Hyvän työelämän teoreettisen mallin perustana on tutkimusasetelmassa kuvattu vinoneliö. Hyvän työelämän teoreettinen malli muodostuu kahdesta eri kolmiosta.

Edessä oleva vaalea kolmio A kuvaa reaalimaailman ilmiöiden empiiristä tarkas-telua ja taustalla oleva tummennettu kolmio B kuvaa työelämän ilmiöiden teoreet-tista tarkastelua. Kolmion A keskellä oleva nuoli osoittaa johtamisen tasoa. Kol-mion B keskellä oleva katkonuoli osoittaa hyvän työelämän kriteerien täyttymisen astetta. Tämän kuvion tarkastelua helpottaa se, että käsitteet tehokkuus ja työelä-män laatu ovat molemmille kolmioille yhteisiä. Empiirisessä tarkastelussa kol-mantena käsitteenä on käsite johtaminen ja teoreettisessa tarkastelussa kolmante-na käsitteenä on käsite hyvä työelämä. Kolmio B, joka on kolmion A taustalla, kuvaa teoreettista taustaa, johon johtamisella aikaansaatua tehokkuutta ja työelä-män laatua verrataan.

Koska reaalimaailman ilmiöitä voidaan teoreettisen mallin avulla tarkastella myös kontekstistaan irrallaan, reaalimaailman ilmiöitä voidaan tarkastella useista näkö-kulmista. Reaalimaailman ilmiöiden tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös se, että johtamisella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia tehokkuuteen ja työelämän laatuun. Johtamisen välittömät vaikutukset tulevat esille heti johtamis-tilanteessa ja välilliset vaikutukset tulevat esille myöhemmin.

TEHOKKUUS (T)

TYÖELÄMÄN LAATU (TL) JOHTAMINEN (J)

HYVÄ TYÖELÄMÄ (HT)

J/T

TL/HT T/HT

J/TL

B A

Kuvio 5. Hyvän työelämän teoreettinen malli

Koska työntekijöiden omaehtoista vaikutusta tehokkuuteen ja työelämän laatuun ei voida erottaa johtamisella aikaansaadusta tehokkuudesta ja työelämän laadusta, tehokkuuden ja työelämän laadun muutosta pidetään tutkimuksessa kokonaan johtamisella aikaansaatuna tuloksena. Johtamisella aikaansaatu muutos voi joko lisätä tai heikentää organisaation tehokkuutta ja joko parantaa tai heikentää työ-elämän laatua. Tehokkuutta ja työtyö-elämän laatua on arvioitava myös eri ajankohti-na, jotta on mahdollista todeta, missä määrin organisaation tehokkuus ja työelä-män laatu ovat muuttuneet ja mihin suuntaan ne ovat muuttuneet. Tässä

tutkimuk-sessa lähdettiin siitä oletuksesta, että johtamisen tavoitteena on organisaatioiden tehokkuuden lisääminen ja työelämän laadun parantaminen.

Hyvä työelämä on tämän tutkimuksen yläkäsite ja johtaminen, tehokkuus ja työ-elämän laatu ovat tutkimuksen alakäsitteitä. Johtaminen ja hyvä työelämä muo-dostavat kaksi poolia, joiden välillä tapahtuu jatkuvaa reflektointia, jolloin orga-nisaatioiden johtamista, tehokkuutta ja työelämän laatua voidaan verrata hyvän työelämän tehokkuuskriteereihin ja työelämän laatu-kriteereihin. Hyvä tehokkuus ja hyvä työelämän laatu osoittavat hyvän työelämän kriteerien täyttymistä ts. hy-vää työelämää. Tehokkuuden ja työelämän laadun arvioinnissa voidaan käyttää myös itsearviointia, jolloin organisaation tehokkuutta ja työelämän laatua arvioi-daan sen omasta toimesta kaiken aikaa. Kun johtamista ja johtamisen vaikutusta tehokkuuteen ja työelämän laatuun arvioidaan sekä johtamissyklien aikana että niiden jälkeen, johtamista voidaan tehostaa johtamisen aikana ja johtamissyklien jälkeen.

Mikäli tehokkuus jää johtamisessa vähälle huomiolle, työelämän laatukin heikke-nee. Kun tehokkuus lisääntyy, työelämän laatukin paraheikke-nee. Mikäli työelämän laa-tu jää johtamisessa liian vähälle huomiolle, tehokkuuskin heikkenee. Kun työelä-män laatu paranee, tehokkuuskin yleensä lisääntyy. Jos kolmio A on tasakylkinen, tehokkuus ja työelämän laatu on otettu johtamisessa samassa määrin huomioon.

Jos kolmio on matala, johtaminen on ollut tehotonta. Jos kolmio on kapea, tehok-kuus ja työelämän laatu on otettu johtamisessa liian vähän huomioon. Jos kolmio ei ole tasakylkinen, tehokkuutta korostetaan työelämän laadun kustannuksella tai työelämän laatua korostetaan tehokkuuden kustannuksella.

Edellä olevassa kuviossa kuvataan myös käsitteiden väliset relaatiot, jotka ovat:

johtamisen ja tehokkuuden välinen relaatio (J/T), johtamisen ja työelämän laadun välinen relaatio (J/TL), tehokkuuden ja hyvän työelämän välinen relaatio (T/HT), työelämän laadun ja hyvän työelämän välinen relaatio (TL/HT) ja tehokkuuden ja työelämän laadun välinen relaatio (T/TL).

Seuraavassa Hyvän työelämän teoreettinen mallin käsitteille annetaan teoreettinen sisältö (kuvio 6). Hyvän työelämän teoreettisen mallin johtamisteoreettinen ajatte-lu perustuu klassista hallintoteoreettista ajatteajatte-lua edustavaan yhteistyöhön perus-tuvaan funktionaalisen johtamisen johtamisteoreettiseen ajatteluun, tehokkuusteo-reettinen ajattelu perustuu klassisen hallintoteoreettisen ajattelun organisaatioiden tehokkuutta ja organisaatioiden välistä yhteistyötä korostavaan tehokkuusteoreet-tiseen ajatteluun ja työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu perustuu orga-nisaatio- ja johtamisteoreettiseen ajatteluun. Kun organisaatioiden tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvät tekijät otetaan johtamisessa samanaikaisesti huomi-oon, niiden tehokkuutta voidaan lisätä ja työelämän laatua on mahdollista

paran-taa. Tehokkuuden lisäämisessä korostuu asioiden johtaminen ja työelämän laadun parantamisessa korostuu ihmisten johtaminen. Johtamisessa edellytetään kuiten-kin aina sekä ihmisten että asioiden johtamista. Funktionaaliseen johtamiseen sisältyy asioiden ja ihmisten johtaminen, jota tukee organisoiminen, yhteistyö, ammattitaito ja yhteishenki.

Organisaatioiden tehokkuus perustuu asiakokonaisuuksien hallintaan, yhteistoi-mintaan yhteistyöhön ja tilanteiden hallintaan.

JOHTAMINEN Funktionaalinen johtaminen

• organisoiminen

• yhteistyö

• ammattitaito

• yhteishenki

TYÖELÄMÄN LAATU Toimintakulttuuri

• yhteistyö

• osallistuminen

• vaikuttaminen

• itsensä toteuttaminen TEHOKKUUS

Organisaation tehokkuus

• asiakokonaisuudet

• yhteistoiminta

• yhteistyö

• tilanteiden hallinta

B A

Työelämän laatuun vaikuttavat toimintakulttuuri, yhteistyö, osallistuminen, vai-kuttaminen ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen.

Koska johtamisteoreettinen, tehokkuusteoreettinen ja työelämän laatuun liittyvä teoreettinen ajattelu on Hyvän työelämän teoreettisen mallin avulla pelkistettävis-sä, tämän mallin avulla voidaan tarkastella myös käsitteiden välisiä relaatioita.