Aineenopettajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan kasvatuksellisen kohtaamisen tila koostuu kasvattajan ammattitaidosta, ihmisten välisestä kohtaamisesta ja yhteis-työstä sekä aikatilallisuudesta. Kasvattajan ammattitaitoon koettiin liittyvän arvot ja eettiset periaat-teet, tavoitteellisuus, tiedot ja taidot. Ihmisten väliseen kohtaamiseen koettiin liittyvän asennoitumi-nen, läsnäolo, ymmärrys, rakentava vuorovaikutus, luottamus ja voimaantuminen. Aikatilallisuuteen koettiin liittyvän ajallisuus, muuttuva tila, tilalliset käytänteet sekä säännöt ja toimintatavat.
Internetin ongelmakäyttö oppitunneilla käsitetään oppimista häiritsevänä tekijänä. Usein liiallinen ja on-gelmallinen internetin käyttö nähdään oireena, jonka taustasyitä lähdetään selittämään fyysisen, psyykki-sen, sosiaalisen tai kognitiivisen oireilun kautta. Sysäys kouluterveydenhuoltoon suuntaamisesta on syytä lähteä nuoren toiveesta ja tarpeesta. Alkuun haasteena on huolen tunnistaminen, mikä ei ole helppoa. Esimerkiksi Uskin, S. (2020) mukaan ”enemmistö kansasta on someriippuvaista”. Kuvail-lessaan someriippuvuutta Uski, S. (2020) toteaa: ”…se on niin laaja ja ja tietyl tavalla arkipäiväinen, niin sitä ei riittävissä määrin tunnisteta ongelmaks.” Koska kyseessä on niin arkipäiväinen ilmiö, internetin ongelmallinen käyttö nähdään enemmän normaalina. Internetin ongelmallinen tai
ongel-Koska internetin käytön nähdään olevan nykyään osa arkea, sen liikakäyttöä tai ongelmallista käyttöä ei nähdä niin tuomittavana, eikä siihen sen myötä suuremmin puututa. Sosiaalipsykologi Suvi Uski (2020) toteaa; ”…se on varmasti niin ku haaste yksilölle tunnistaa se, et saatat olla avun tarpeessa.
Ja toisaalta se kynnys siihen, että ohjataan nimenomaan someriippuvuuden kannalta eteenpäin, niin uskon, et siihen on edelleen kova kliininen kynnys.” Aineistosta ilmeni myös, että ongelmalliseksi koettiin internetin käyttö älypuhelimien kautta ja että käyttöä on hyvä ”hillitä ja hallita” erilaisin keinoin. Internetin ongelmakäyttöön puuttumisen koettiin olevan riittävällä tasolla, kun huoli on häl-vennyt, nuoren olemus sen kertoo ja nuoren subjektiivinen kokemus sekä lähipiirin kokemus on, että huoli on hälvennyt. Aineistosta nousi myös kommentti: ”ei häiritse sitä oppilaan omaa opiskelua tai muitten opiskelua, niin silloin se on riittävällä tasolla se” (H5).
Havainnoiden, keskustellen ja kysellen opettajat selvittävät, häiritseekö internetin käyttö opiskelua.
Tutkittavat käsittävät internetin ongelmakäytön eri tavoin. Osa niputtaa käsityksissään yhteen opis-keluun liittymättömän internetin käytön ja internetin ongelmakäytön, osa taas tekee eron näiden vä-lille. Internetin käyttö voidaan esimerkiksi kategorisesti kieltää tai houkutukset internetin käytölle pyrkiä minimoimaan esimerkiksi tilallisin käytäntein:
” Puhelin on poissa työpöydältä silloin, kun sitä ei tarvita opiskeluun.” (K1).
”…kaikki se, mitä sillä oppilaalla siellä näytöllä on. Niin niin se näkyy kun opettaja kiertää luokassa. Ja sillon tota tulee välillä semmonen kyttäämis olo, et ku lähtee käve-lemään luokan eestä luokan perälle ni, näkee kun oppilaat niin ku klikkailee sieltä si-vuja piiloon. Et tavallaan se kertoo siitä vastakkainasettelusta, joka on jo syntyny.” ” oppilailla kannustetaan oppilaita käyttää tietokoneita -- Niin sit tavallaan kontrollointi ja kyttääminen luo sit sellasen vastakkain asettelun.” ”Et sitten menee se vähäkin halu käyttää sitä tietokonetta, et se on niin ku yks asia.””Et osa opettajakunnasta on sitä mieltä, että niin ku katse pitää olla taululle ja kone kiinni sammutettu sillon kun opettaja puhuu. Ja jotkut on sitä mieltä, että voitte koko ajan niin ku kyseenalaistaa ja ettii ne-tistä lisälähteitä, poimia mun puheesta lauseita ja sanoja ja tarkistaa faktoja. Et se on vähän et minkälaiseen niin ku kulttuuriin kasvatetaan.” (H5)
Myös johdonmukainen toiminta puuttumisessa nostetaan esille: ”Oma systeemini on toiminut hyvin.
Järjestelmällisesti kitkee toimintaa pois ja pitää omista säännöistään kiinni. Ei anna kenellekään erityisvapauksia.” (K8).
Kysymyksin ja vastavuoroisesti keskusteluin voidaan kasvatuksellisessa tilanteessa selvittää häirit-seekö internetin käyttö oppimista:
”ongelmakäyttöähän on se, jos se ei pysty seuraamaan opetusta vaan se häiritsee. Et kaikki muu pelaaminen on ok, kaikki muu tietokoneen käyttöhän on ihan ok. En mie niin ku kategorisesti kiellä laittamaan puhelimia tai tietokoneita kiinni. Vaan ainoastaan, jos mie havaitsen, että oppilas ei niin ku pysty keskittymään opetukseen tai häiritsee muita, niin silloin mie saatan saatan tehdä kysymyksen, että pystytköhän sie keskittyy samalla ku sie kuuntelet musiikkia Spotifysta tai pelaat peliä. Ja sitten oppilas vastaa, että kyllä mie oon kuullu koko ajan ja kirjoitan tässä muistiinpanoja samalla. Sillon mie ajattelen, et se on ihan fine.” (H5)
”Voi napakasti kehottaa, että laittakaas nyt puhelimet pois, jos ei oo ihan tosi tärkeetä ja sitten oppilaan kanssa voi käydä sellasen keskustelun, et mun pitää äitille laittaa viestii tai isi laitto viestii tai tai tai mun pitää tarkastaa terveydenhoitajan aika tai täm-möset niin ku ne on ihan ok. Mut kyllä yleensä, kun oppilas ei niin ku pistä vastaan, niin se yleensä tarkottaa, et sillä on jotain ei tärkeää. Tai niin tärkeää ainakaan, joka tota kuuluis siihen oppitunnille.” (H5)
Internetin ongelmakäyttöön puututtaessa käytettiin erilaisia keinoja. Puheviestinnän osalta aineistosta nousi esille ilmauksia, joiden mukaan internetin ongelmakäyttöön puututaan esimerkiksi ohjaamalla, kehotuksin, pyytämällä, huomauttamalla, vaatimalla, käskemällä. Myös sanattoman viestinnän kei-noja käytetään enemmän tai vähemmän tietoisesti. Internetin käyttöön puututtaessa korostuu vasta-vuoroinen keskustelu, jossa on syytä noudattaa varovaisuuttakin:
”Et sitten mitä nyt jokainen omalla henkilökohtaisella puhelimellaan tekee, -- oon ha-lunnu ajatella, et se on vähän niin ku sellaseen yksityisyyden suojaan kuuluva asia. --Tavallaan se puhelin on identiteetin osa nykyään. Ja hyvin henkilökohtanen. Ja tota siinä mielessä siinä niin ku on noudatettava varovaisuutta. (H5)
Aineistossa otetaan myös kantaa siihen, mitä näkökulmia olisi hyvä käsitellä vuorovaikutustilan-teessa:
”…milloin sitä saa käyttää, mihin aikaan päivästä, missä tilanteissa, milloin sitä ei pidä käyttää, ne mitkä on ne hyödyt mitä sillä saavutetaan --- jos tästä mallista lipsuu, niin mihin se johtaa. Ja tän tyyppinen rakenne niin kun pitäs saada aika selkeesti siinä vuorovaikutustilanteessa välitettyä.” (H2)
Jos internetin ongelmakäyttö näyttää olevan yleisempää, puututaan asiaan hieman herkemmin ja kat-tavammin:
”Käyn huomauttamassa oppilaalle asiasta. Jos kyseinen asia toistuu tai sitä esiintyy useammalla oppilaalla, ryhdyn kyselemään kuinka paljon kuluu aikaa vuorokaudessa somessa. Kartoitan myös yöunen pituutta. Vähäinen yöuni nimittäin näyttää heijastu-van siihen, että oppitunneilla on vaikea keskittyä ja silloin oppilas saattaa helpommin ottaa kännykän käteensä ja ryhtyä somettamaan. Opettajan toiminta pohjautuu tilan-teessa lähtökohtaisesti koulun järjestyssääntöihin ja tarvittaessa opettajien yhdessä hy-väksymiin täydentäviin käytänteisiin.” (K6)